Järjestäjä: Marxilainen työväenliitto
Lauantaina 25.4.2009, 17:45 – 19:45
Alustajina on toimittaja Hannu Reime ja MTL:n puheenjohtaja Dimitris Mizaras.
Suomen Sosiaalifoorumi 2009, Helsingin kaupungin ruotsinkielinen työväenopisto
Kapitalismi ei enää ole elinvoimainen yhteiskunnallinen järjestelmä. Sen romahtaminen ei ole enää ennuste, vaan tätä aikaa, faktaa. Me emme saa enää kysyä, milloin kapitalismi kaatuu, tai, mitä on tehtävä jos tai kun se kaatuu. Kapitalismi on jo kaatunut, ja meidän pitää alkaa vakavasti keskustella siitä, milloin ja millä meidän pitää sen korvata. Kaikkien kapitalismin aivojen Ollilasta Davosin talousfoorumilaisiin ja pankkiireista Nobel-ekonomisteille sanoman keskipisteessä on ajatus:
Mitä kapitalismin jälkeen? Kaikki tähän asti kokeillut pelastus- tai elvytystoimet tähtäävät vain luhistumisen hidastamiseen ja räjähdyshetken siirtäminen huomiseen.
Finanssiglobalisaation vaihe kaikkine siihen liittyvine ilmiöineen, kuten fiktiiviset arvot, pyramidit, roskalainat, pörssien ylivalta, golden boys yms., ei ollut kapitalismin virheveto. Finanssiglobalisaatio oli kapitalismille pakollinen tie ja väliaikainen ulosajo umpikujasta. Kriisi on kapitalismin rakenteissa. Vuonna 2002 johdannaisia oli 100 000 miljardia dollaria. BIS:n arvioin mukaan vuonna 2007 niiden ”arvo” nousi 585 000 miljardiin. Kaikki arvot, joita tuotetaan reaalitaloudessa, nousee 50 000 ja USA:ssa 13 000 miljardiin dollariin. On ihan selvää, että mikään keskuspankin interventio ei voi kontrolloida tätä johdannaisten tsunamia. Maailman rikkain sijoittaja Warren Buffet on luonnehtinut johdannaiset ”joukkotuhoaseiksi”.
Investointijättipankki Lehman Brothers:n konkurssi ei ollut vain yhden pankin vararikko. Se merkitsee järjestelmän kokonaisen toimintamuodon loppua. Enää ei voi rakentaa kuplien päälle. Nyt nämä ovat puhjenneet ja ylimääräinen ilma, jolla käytiin vapaa kauppaa kokonaisen aikakauden, on haihtumassa. Taloustsunami ei rauhoitu ennen kun valtavat määrät pääomaa, mukaan lukien luonnon resursseja ja työvoimaa on tuhoutunut fyysisesti.
Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia tms. lyhyessä ajassa vaurastunut maa on osa tätä kriisiä eikä sen ratkaisu. Mikään niistä, eikä kaikki yhdessäkään, ei voi korvata Yhdysvaltoja kapitalismin maailmanlaajuisena hegemoniavoimana.
– Onko kapitalismilla mitään vaihtoehtoja selviytyä tästä kriisistä hengissä?
– Mitkä ovat uhkakuvat kapitalismin todennäköisestä totaali luhistumisesta?
– Miten voi sivilisaatiota uhkaavia vaihtoehtoja voi vastustaa?
– Mikä ratkaisu voisi estää orastavaa ihmisten aineellista ja henkistä kurjuutta?
– Mikä voi olla se subjekti joka toimisi kapitalismin haudankaivajana?
