Tämän vuoden vappua vietetään kapitalismin totaalisen luhistumisen olosuhteissa. Toisen maailmansodan jälkeisenä jaksona on mahdotonta löytää aikaa, mihin nykyistä kriisiä voisi verrata. Pankkikolosseja romahtaa ja teollisuusjättiläisiä kaatuu ja irtisanovat tuhansittain ihmisiä. Työttömyys kasvaa ennätysvauhtia kaikkialla maailmassa. Suomen kansantalous hidastuu viennin tyrehtymisen myötä, kunnat ajautuvat vararikon partaalla ja hallitus valmistelee eurovaalien jälkeen mittavia leikkauksia peruspalveluihin.
Valtiotalouksien tasolla IMF:n armoille on yhä enemmän joutumassa eurooppalaisiakin maita.Samanaikaisesti kun yhteiskunnan teknologiset resurssit ja tuotannollinen kapasiteetti yliriittävät tarpeisiin nähden, tuotanto pysähtyy, ja miljoonat ihmiset heitetään ulos tuotannon prosessista. Luottojärjestelmä ei toimi ja valtiot pumppaavat kansalaistensa todellisia, mutta myös kuvitteellisia rahoja pankkeihin. Tulonsiirto työläisiltä kapitalistisiin pankkeihin on tuhansien miljardien tasoa. Kriisin lisäksi globalisoituu myös kurjuus. Jos vuosien 1929-33 kriisi johti fasismiin ja maailmansotaan, tämä kriisi avaa uutta kappaletta ihmiskunnan historiassa.
Sata-komitea on pitkään pantannut raporttejaan sosiaaliturvan niin sanotusta ”kokonaisuudistuksesta”. Kapitalismin kriisiä ollaan hävyttömästi siirtämässä ensimmäiseksi lapsiin. Vielä tänä vuonna kuntien tulopohja romahtaa keskimäärin viitisen prosenttia. Massatyöttömyys rupeaa näkymään kunnolla ensi vuodesta lähtien. Sen seurauksena kuntien on mahdotonta rahoittaa peruspalveluitaan. Sen lisäksi kunnat supistavat tulopohjaansa lomauttamalla ja ajamalla palkanalennuksia. Koulujen lakkautukset ja kirjastojen ja muiden vapaa ajan harrastuksien maksut ovat päiväjärjestyksessä.
Siitä tulevat kärsimään eniten vähäosaiset, ikääntyneet ja työttömät. Lähellä eläkeikää olevat viimeksimainitut menettävät mahdollisuutensa päästä ns. työttömyysputken ekäkejärjestelyyn. Sitä ikäryhmää hieman nuoremmat pääsevät eläkkeelle myöhemmin, 65 vuotiaina. Samanaikaisesti Suomessa on olemassa 225 ihmistä, jotka saavat eläkettä yli 10 000 euroa kuukaudessa. Korkein eläke nousee 57 000 euroon, ja se voi periaatteessa nousta vielä suuremmaksikin kun eläkkeille ei ole mitään kattoa. Yli miljoona työeläkkeen saajaa elää tällä hetkellä 1050 eurolla kuukaudessa.
Tilanne Suomen kansantaloudessa on vakavampi kuin halutaan viestittää. Kokonaistuotanto väheni tammikuussa kymmenen prosenttia viime vuoden tasosta ja maa on virallisestikin taantumassa. Helmikuussa luku oli 21,8 ja metsäteollisuudessa 32 prosenttia. Finanssiyhtiöiden kannattavuus on romahtanut. Konkurssit, kulutuksen lasku, viennin tyrehtyminen, velkaantumisen kasvu ja luottotappiot aikaisemmista lainoista on tätä päivää. Massatyöttömyys alkaa näkyä vuoden viiveellä. Työttömyys on hinta, jota työväenluokka tuomitaan maksamaan kapitalismin rappeutumisesta. Nyt kun kaikki mahdolliset lääkkeet on käytetty, ainoaksi jää kriisin siirtäminen työväenluokan hartioille. Työssäoleville ajetaan ns. Maan sisäistä devalvaatiota. Se tarkoittaa palkkojen alennuksia.
Porvarihallituksen pääpuolueet riitelevät siitä, kumpi saa median sulan hattuunsa, ja kumman aikaansaama on mikäkin taantumuksellinen toimenpide. Hallituskauden alusta alkaen kokoomus on saanut näyttää kaapin paikan, mikä kostautui keskustan kannatuksen romahtamisena. Vanhasen hiihtoloman inspiraatiot meinasivat mobilisoida työväen lakkoon. Kepu junailee puheenjohtajansa vaihtamista. Hallitusajan ollessa puolessavälissä tämä tarkoittaisi sen kaatumista. Kun suurleikkaukset ovat vielä edessäpäin, kannatuksen romahdusta ennustetaan myös kokoomukselle.
Oppositiolla ei tässä myllerryksessä ollut mitään vaihtoehtoa kriisistä poispääsemisestä. Kun siitä on kyse, sellaisella kaikki tarkoittavat kapitalismin tervehdyttämistä eikä kansan tukalaa tilannetta. Molemmat vasemmiston puolueet käyttäytyvät hyvin ”vastuullisesti” ja kapitalismin asettamien raamien sisällä. Näillä byrokratioilla on vielä hallitusvastuuta oppositiostakin käsin. Vasemmistoliitto joutuu perustelemaan kolmannen vasemmiston ideologiansa. 19 vuotisen olemassaolonsa aikana, ja vihreästä sekä feministisestä koristelusta huolimatta, ei ole vielä selvinnyt yksinkertainen kysymys; mihin tarvitaan maassa kahta demaripuoluetta. Vasemmisto ei osaa osoittaa köyhälistölle totuutta siitä, että syypää kriisiin on kapitalismi itse.
Oppositiossa olemisesta kaiken hyödyn irti saa vain äärioikeisto, Persut. Jos työttömyys ja köyhyys on hinta, mitä työväestö joutuu maksamaan siitä, että ei kumoa kapitalismia, äärioikeisto on saman kolikon toinen puoli. Se on hinta siitä, että vasemmisto on paitsi niin hampaaton, niin myös täysin integroitunut järjestelmään. Työväen johtajat enemmän tai vähemmän tietoisesti ajavat kapitalistien intressejä.
Nyt pitää hylätä kaikki puheet yhteen hiileen puhaltamisesta ja talvisodan hengestä. Pitää yhdellä äänellä huutaa: – Tämä on teidän kriisinne, emme suostu maksamaan sitä. Tästä vapusta pitää tulla lähtöpiste työväenluokan vastahyökkäykselle. Nyt tarvitaan laajaa hätäohjelmaa kansan ja koko yhteiskunnan pelastamiseksi kapitalismista:
– Koko pankkijärjestelmä on sosialisoitava ilman rahallista kompensaatiota. Pankit on asetettava työväenluokan järjestöjen valvonnan alle asetettavan keskuspankin alaisuuteen
– Raskas teollisuus, energian tuotanto, ja televiestintä on sosialisoitava ja kontrolloitava työväen toimesta
– Kaikki konkurssiin menevät ja väkensä irtisanovat firmat otettava yhteiskunnan haltuun. Irtisanomisten kieltäminen
– Työaikaa lyhennettävä niin, että riittää kaikille ilman palkkatason laskua. Minimipalkka ja –eläke 1500 euroon
– Talous on suunniteltava. Osuuskuntatoimintaa on tuettava. Suuret markettiketjut sosialisoitava
– Kaikille ilmainen julkinen terveydenhuolto, koulutus ja liikenne
On taisteltava:
– Porvariston vallan kumoamisen puolesta
– EU:n hajottamisesta ja Euroopan sosialisten valtioiden federaation puolesta Naton hajottamisesta. Kaikki miehitysjoukot pois sotapesäkkeistä
_________29.4.2009
Marxilainen Työväenliitto
