Globaali kauhun aika on jo alkanut

Katsaus taloudelliseen ja poliittiseen tilanteeseen #2 osa 1

Tämä artikkelisarja on kuunneltavissa Youtube-kanavallamme.

Kymmenen vuotta maailmanlaajuisen kapitalismin romahduksen jälkeen kapitalistinen järjestelmä on historiansa pahimmassa umpikujassa, josta ei ole tietä ulos. Varsinkin viime kesä osoitti, että tuleva aika on tuottamassa ennennäkemättömiä kauhun pesiä kaikkialla maailmassa.

Musta maanantai” (12.8.2019) luhistutti Buenos Airesin pörssin. Se oli pahin romahdus Argentiinan talouden historiassa. Se tapahtui samanaikaisesti oikeistolaisen presidentti Macrin merkittävän vaalitappion kanssa, tappio, joka merkitsi Chavesin ja Lulan jälkeisen ajan loppua. Musta maanantai (Lunes Negra) on sytyttänyt ”tulipaloja” kaikkialla maailman pörsseillä etenkin Wall Streetillä 14.8.2019. Dominoilmiö näytti syntyvän siitä, että USA:n ja Kiinan välinen kauppasota oli muuttumassa finanssisodaksi. Todellisuudessa alamäki alkoi siitä, että USA:n keskuspankki Fed (Federal Reserve Bank) yritti väittää, että heinäkuun koronlasku toimi puskurina tulevan taantuman varalle. Laaja sarja viitteitä kertoo kuitenkin sen, että USA:ssa, Japanissa, ja Euroopassa maailmanlaajuinen lama on vuorenvarmasti orastamassa. Finacial Times julkaisi (19.8) AG Bisset Associates finanssitutkimusten neuvonantaja Ulf Lindahlin toteamuksen, jonka mukaan ”eletään kauhun kesää” ja että finanssiturbulenssi ”kestänee vuosikymmenen”.

Kaikki elvytysohjelmat tai, eli setelirahoitus ja uskomaton uusliberalistinen leikkauspolitiikka osoittautuivat riittämättömiksi. Kapitalismin zombimainen talous ei kykene elpymään. Sinniteltyään kymmenen vuotta eri kriisien ja tasapainojen välillä, se on nyt kaikkialla maailmassa ajautumassa kohti pysyvää taantumaa, suurta Lamaa, japanilaistumista, kuten ekonomit tilannetta kutsuvat. Kaikki likviditeetin pumppaukset kohdistuivat, ei tuotantoon, vaan erilaisiin keinottelutoimiin, joilla paisutettiin vanhoja tai luotiin uusia finanssikuplia. Nykyään kuplia on vieläkin enemmän kuin 2007 ja 2008, jolloin Lehman Brothers ja maailmantalous syöksyi konkurssiin.

Finanssisektorin elvytykset ovat moninkertaistaneet velkamäärän. Uusia velkavuoria kasaantui valtioiden, yhtiöiden ja pankkien taseisiin. Termi ”punaiset lainat” tarkoittaa lainoja, joita on mahdoton hoitaa. Maailmanlaajuisen romahduksen perspektiivin edessä keskuspankit, etenkin Fed alkoivat suunnitella likviditeetin volyymin kaventamista, setelirahoituksen lopettamista ja korkojen nostamista. Projekti julistettiin mahtipontisesti ”paluuna normaaliin”. Etenkin korkojen nostamisella oli katastrofaalisia seuraamuksia. Pörssejä mutta myös kokonaisia maita kuten Argentiina, Turkki, Etelä Afrikka jne. upposi vararikon partaalle. Kauppa- ja valuuttasodat USA:n, Aasian ja Euroopan välillä syöksivät EU:n teollisuusveturin, Saksan, taantumaan. Sama ilmiö on aiheuttanut vararikon neljälle osavaltiolle, joista Trumpin vaalivoitto tuli vuonna 2016. Keskuspankki Fed perääntyi nopein askelin vetämällä takaisin talouspoliittiset linjauksensa. Korkotaso pysyi minimaalisena ja Fed laski korkoja ensimmäistä kertaa vuoden 2007 kriisin jälkeen. Tämä aiheutti ”kauhun ajan” alkamisen USA:n kansantaloudessa elokuussa 2019.

Elokuun lopulla 2019 pidettiin keskuspankkien pääjohtajien vuotuinen tapaaminen Yhdysvaltain Jackson Hole’ssa. Siinä niin Fedin Powell ja EKP:n Draghi kuin Englannin ja Australian pankkijohtajat tunnustivat kaikki yhteen ääneen, että mikään finanssipolitiikka ei pysty tarjoamaan tietä ulos globaalin kriisin umpikujasta. Tapansa mukaisesti Trump julisti twitterissä Powellin kansankunnan viholliseksi.

Euroopassa Unionin hajoamisprosessin ruumiillistuma on Brexit. Siinä kiteytyy paitsi EU:n kriisin ilmenemismuotoja, myös Britannian imperiumiin liittyviä ikivanhoja ristiriitoja. Tuleeko Brexit ilman sopimusta tai sopimuksen kanssa, on toisarvoinen asia. Niin tai näin, Brexit on katastrofi molemmille; vaarassa ei ole vain EU:n vaan myös Britannian yhtenäisyys. Brexit voimistaa separatistisia tendenssejä niin Skotlannissa kuin myös tähän asti lojaalisti käyttäytyneen Pohjois-Irlannin kanssa. Pohjois-Irlanti voi joko liittyä Irlannin Tasavaltaan tai vaatia erillisen suhteen EU:n kanssa. Tämä saattaa kiihdyttää uudestaan aseellisten joukkojen konfliktia.

Unkarissa edellisten vaalien ääniharava Orban ja hänen Fidesz –puolueensa kokivat kirvelevän tappion kuntavaaleissa. Orbanin aikaisempi suosio perustui siihen, että oppositio oli hajanainen, ja tietty populismi ”Kaikki on Euroopan vika” –tyyliin puri kansan keskuudessa. Nyt kun kapitalismin kriisi kurittaa kansalaisia, Orbanin on pakko kyykyttää kansaa. Edelleen oppositio on hajallaan, mutta vastarinta esiintyy kaduilla mielenosoitusten kautta. Viime vuoden lopulla alkaneet suurmielenosoitukset Orbanin työreformia vastaan tuottavat tuloksia. Kun kansa on kadulla ja tietää mitä tahtoo, niin äärioikeistolla ei ole sijaa siellä. Liikehdintä myös Unkarissa mahtuu suuren yleiseurooppalaisen kansannousun kontekstiin.

Kataloniassa itsenäisyysfiilikset ovat leimahtaneet uudestaan separatistijohtajien kovien vankeustuomioiden jälkeen. Hajaannustendenssejä on kaikkialla EU:ssa. Protestit huipentuivat marsseihin, yleislakkoihin ja yhteenottoihin poliisin kanssa. Separatistien retoriikassa on kovastikin nationalismin sävyä, mutta dominoiva prosessi tässä kehityksessä on Espanjassa esiintyvät keskipakovoimat yleiseurooppalaisen hajaannusprosessin osana. Separatistipuolueet ovat riitaisia, mikä kertoo keskipakovoimista myös Katalonian sisällä.

Maiden ja kansojen mosaiikkia Balkanilla uhkaa taas epävakaus ja aseelliset konfliktit. Ensin EU:n johtajat olivat luvanneet Makedonialle jäsenyysneuvotteluja, mikäli se pääsee Kreikan kanssa yksimielisyyteen maan nimestä. Kun tämä tehtävä oli onnistuneesti suoritettu, päivämäärää neuvotteluille ei haluttu määritellä. Näin on käynyt myös Albanian jäsenyysneuvotteluille. Monen analyytikon mukaan tämä Ranskan vastustuksesta johtuva seikka merkitsee vaaraa palata nationalismin ja Balkanin sotien aikaan. Sama koskee myös Kosovon aluetta. Vastakkain tässä ovat Serbia ja Kosovon albaanienemmistö kun taas Makedoniassa ovat makedonialaiset ja merkittävä albaanivähemmistö. Se että Kosovon ja Makedonian albaanit suljetaan EU:n ulkopuolelle ”lämmittää” uudelleen vanhoja haaveita suuralbaniasta. Samanlaisia hajaannusprosesseja on havaittavissa myös Bosnian puolella. Erimielisyydet kyseisten valtioiden jäsenneuvottelujen alkamisesta asetti vielä kerran vastakkain Ranskan ja Saksan.

Ranskassa vietetään reilusti yli kolmattakymmenettä lauantaita, jolloin Keltaliivit muistuttavat meille olemassaolostaan ja taistelutahdostaan. Tuhannet liiviläiset osoittivat mieltä samalla päättäväisellä tavalla kuin silloin kun aloittivat liikehdinnän vajaa vuosi sitten. Samanaikaisesti Ranskassa jatkuvat julkisen sektorin lakot ja ns. ”punaisten kynien”, eli opetustehtävissä olevien työntekijöiden viime kesäkuussa alkanut liikehdintä, joka kamppailee parempien opiskeluolosuhteiden puolesta. Liivien värit kuitenkin vaihtelevat. Nykyään kadulla näkee myös mustia liivejä. Tähän ryhmään kuuluu pääosin kodittomia maahanmuuttajia, jotka ovat joutuneet elämään siltojen alla, katujen varsilla ja metron tunneleissa, monet 5, 10 tai jopa 20:kin vuotta. 13.7. he järjestivät näyttävän tempun valtaamalla symbolisesti Pariisin Pantheonin.

This entry was posted in Artikkelit, kotimaa. Bookmark the permalink.