Marxilainen Työväenliitto – kannanotto 25.2.2022

  • Nato ja imperialismi ovat todelliset sodan sytyttäjät

  • Työväenluokan kansainvälinen internationalistinen mobilisaatio Naton ekspansiota vastaan

  • Sota Naton sodalle

  • Alas Kiovan filo-fasistinen hallinto

  • Kaatakaa Venäjän oligarkit ja kapitalismin restauroijat

  • Natoa ei pysäytä Putin vaan vallankumous

  • Suomen sanottava EI Nato-jäsenyydelle

  • Ei asevientiä Ukrainaan

  1. Torstaina 24.2.2022 Euroopan sydämessä syttyi sota, joka voi eskaloitua yleiseurooppalaiseksi ja jopa maailmanlaajuiseksi. Putin puhuu ”sotilasoperaatiosta” Donbasin venäjänkielisten alueiden asukkaiden puolustamiseksi ja pelastamiseksi. Atlantin toisella puolella Biden puhuu provosoitumattomasta hyökkäyksestä Ukrainan suvereniteetin lopettamiseksi. Kuten MTL:n 9. järjestökokouksen asiakirja toteaa, Suomessa on pitemmän ajan ollut käynnissä ennennäkemätön sotapropaganda. Kuukausia ennen kun Putin hyökkäsi Ukrainaan, Nato vieraili huippuedustuksella Suomessa ja Ruotsissa, jolloin imperialismin instituutio vi salaisia neuvotteluja kahden maan poliittisen ja sotilaallisen johdon kanssa. Sotarumpuja on soitettu myös muualla läntisen Euroopan maissa. Isompi kuvio on se, että imperialismin aggression tähtäimessä on Venäjän lisäksi myös Kiina. Porvarillinen media ”pohti” ennen Ukrainan sodan alkua, kannattaako iskeä ensin Venäjää, vai Kiinaa, vai molempia vastaan yhtäaikaisesti.

  1. Neuvostoliiton luhistuminen ja kapitalismin restauraatio Venäjällä teki vanhoista stalinismin byrokraateista oligarkkeja. Laajan yksityistämisprojektin seurauksena oligarkit kasasivat omaisuutta ja valtaa. Kapitalismiin paluu on kuitenkin tapahtunut aikana, jolloin vanha historiallinen kapitalismi lännessä oli syvässä systeemikriisissä, eikä se voinut toimia kasvualustana Venäjän uudelle yhteiskunnalliselle järjestelmälle. Toisaalta kapitalististen tuotantosuhteiden palauttaminen Venäjällä ei myöskään voinut auttaa Länttä pääsemään pois suostaan. Nykykapitalismi on sen jälkeen selviytynyt useamman kerran romahduksista, joista vakavin oli vuosina 2007-2008. Luomalla taloudellisia kuplia ja paisuttamalla finanssipääomien keinotekoisia arvoja kapitalismi on taas tilanteessa, jossa on odotettavissa edellistä romahdusta paljon pahempi pamaus. Imperialismi ei ole koskaan luopunut ns. Brzezinskin opista. Sen mukaan Venäjä tulisi hajottaa kymmeniin osiin, joita olisi helpompi muuttaa siirtomaiksi. Imperialismi on jo 1990-luvulta asti toistuvasti luvannut Venäjän hallinnolle, että se ei tule laajentumaan alussa Itä-Euroopan maihin ja myöhemmin entisiin Neuvostoliiton tasavaltioihin. Lupauksistaan huolimatta Naton luoma piiri Venäjän ympärille tiivistyi yhä enemmän ja silmukka Venäjän kaulan ympärillä kiristyi. Ukrainan liittymisellä Natoon syntyisi tilanne, jossa imperialismi perustaisi sotilastukikohtia kiven heiton päässä Moskovasta. Tämä oli viimeinen pisara Putinille.

  2. Venäläinen eliitti provosoidaan sotimaan vuodesta 2014 alkaen. Maidanin tapahtumat ja niitä seurannut länsimielinen vallankaappaus kylvi sisällissodan siemenet. Ukraina on uskonnollisesti, kielellisesti, talouden rakenteellisesti ja poliittisesti hyvin jakautunut maa ja yhteiskunta. Siellä toimivat paitsi Ukrainan armeijan joukot, myös eri fasisti- ja natsijärjestöjen miliisit, tai kansainvälisten natsijärjestöjen vapaaehtoiset. Siellä toimii jopa Isisin islamisteja, joita Erdogan värväsi ja lähetti sinne taistelemaan Donbasin kansantasavaltoja vastaan. Vaatimus Ukrainan Nato-jäsenyydestä tuo esille kapitalismin kriisin ratkaisemisen umpikujan, joka pakottaa imperialismia etsimään ratkaisuja sodan kautta. Venäjä ei kuitenkaan ole helppo nakki kuten Irak. Sotatilanne voi riistäytyä käsistä ja muuttua ydinsodaksi. Jos Ukrainan tilanne rauhoittuisi jonkun kompromissin jälkeen, tämä olisi vain väliaikaista. Imperialismin tavoitteena on luoda uutta kylmää sotaa Venäjää ja Kiinaa vastaan. Edellytys siihen on eurooppalaisten valtioiden suhteiden katkaiseminen Venäjän kanssa. Kyseessä siis pääasiallisesti on energiaan liittyvät suhteet. Siihen tähtäsi myös uudet liittolaisuusjärjestelyt USA:n, Britannian ja Australian välillä (AUKUS). Putin ei voi kestää taloudellisesti mahdollista kylmää sotaa, sen vuoksi se ryhtyi kuumaan sotaan saadakseen nopeampia ratkaisuja. Ja ratkaisuksi mielletään kartan uudelleenpiirtäminen.

  3. Uusi geopoliittinen järjestys ei voi syntyä ennen kun jompikumpi osapuoli on sotilaallisesti tuhottu. Jalta syntyi toisen maailmansodan jälkeen natsien kukistuttua ja Wienin sopimukset Napoleonin armeijan tuhoutumisen jälkeen. Nyt maailma on taas jyrkässä käännekohdassa, kuten yli 70 vuotta sitten, tai 30 vuotta sitten, Neuvostoliiton romahdettua. Paradoksi on siinä, että uuden nomenklatuurin aika on loppumassa ja Putinin edustaman kastin eväät on syöty. Läntisen kapitalismin voimavarat ovat ehtymässä, ja se ei tarjoa olemassaolon edellytyksiä eliittiselle klikille sen enempää Venäjällä, kuin Kiinassakaan. Putinin hyökkäys oli räikeästi provosoitu. Ukrainan armeija yhteistyössä Stepan Banderan lippua kantavien, Oikeistosektorin ja Svobodan järjestöjen fasistijäsenten, tai kansainvälisen natsipataljoona Azovin avustuksella oli päivittäin hyökännyt systemaattisesti Donbasin alueelle vastoin Minskin sopimuksen ehtoja, ennen kuin Putin tunnusti alueen itsenäiseksi julistautumisen.

  4. Tästä konfliktista eniten hyötyy amerikkalainen imperialismi. Nato näyttäytyy kuin enkelinkasvoinen järjestö, joka varustaa reilusti Ukrainaa ja Venäjän naapurissa sijaitsevia jäsenvaltioitaan esim. Puolaa ja Baltian maita, joihin se myös lähettää lisää joukkoja. Sen lisäksi amerikkalaiset hyötyvät siitä, että Saksan hegemonia EU:ssa on lyöty North Stream 2:n projektin peruuttamisella. Toinen suuri hyötyjä tulee olemaan Turkki. Erdoganin tai jonkun muun johdolla, se tulee vaatimaan vastapalvelusta, mikäli hän suostuu estämään Venäjän alusten kulkua sulkemalla Bosporinsalmen. Jos vastapalvelus pitää sisällään Turkin alueellista ekspansiota, niin silloin Ukrainan konflikti on eskaloitunut Lähi-itään. Sen vuoksi Putin on viime aikoina vahvistanut ilmavoimiensa kapasiteettia Syyriassa.

  5. Suomalaisen ja eurooppalaisen vasemmiston kanta on surkea ja hyvin vaarallinen työväenluokan intresseille. Pahimmassa tapauksessa toivotaan Venäjän armeijan tappiota. Jotkut asettuvat imperialismin ja Venäjän välisen maaston keskelle pitämällä molemmista yhtä pitkää välimatkaa. Toiset pitävät Venäjää imperialistisena maana, jolloin ei ole järkevä ottaa kantaa kun vastakkain on kaksi imperialismia. Helsingissä nähtiin 10 000 mielenosoittajan kulkueita ja sosiaalisissa medioissa vasemmistolaiset aktivistit varustavat profiilikuvansa Ukrainan lipulla. Kiukku Putinia vastaan muuttuu ryssävihaksi ja russofobiaksi. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Halla-aho vaatii lain muuttamista niin, että asevienti Ukrainaan olisi sallittu. Muut puolueet yksi toistensa jälkeen alkavat kannattaa Natojäsenyyttä. Venäläisvastaisuutta rinnassaan VaseLi osoittaa mieltä yhdessä äärioikeiston kanssa. Sen puolueen kanta ei ole kovin kaukana vaatimuksesta hakea Natojäsenyyttä. Kuten Kansainvälinen Sosialistinen Keskus ”Cristian Rakovski” kannanotossaan painottaa, ”Jugoslavian hajottamisesta asti imperialismin tavoitteisiin kuuluu koko itäisen Euroopan natottaminen, ’värilliset’ vastavallankumoukset ja sodat Kaukasiassa, krooninen kriisi Ukrainassa, entisen neuvostoalueen siirtolaistaminen ja pakottaminen toimimaan nukkehallituksien kautta ja järkyttyneen imperialismin maailman hegemonian vakauttaminen.

  6. Marxilainen Työväenliitto on Rakovski-keskuksen jäsenorganisaatio. Olemme allekirjoittaneet yllä mainitun kannanoton. Tästä internationalistisesta asenteesta lähtien, emme pidä yhtä suuria välimatkoja imperialismin ja Venäjän tai Kiinan välillä. Imperialismi, Nato ja siihen jäsenyyttä ajavat eliitit ovat meidän vihollinen nro yksi. Julistamme sodan imperialismin sodalle – vihollisen lonkeroita on meidän omassakin maassa. Arsenaalinamme on kansainvälinen työväenluokka ja solidaarisuus eri maiden sorrettujen välillä. Ykköstykkimme on vallankumous, joka tulee tekemään lopun imperialismista, kapitalismista, riistosta, sorrosta, armeijoista ja ennen pitkää luokkayhteiskunnasta. Nämä ovat kansainvälisen työväenluokan tehtäviä, ja niitä kukaan ei voi tehdä eikä kykene suorittamaan sorrettujen puolesta. Emme jää siis odottamaan milloin joku Putineista, Gaddafeista, Chaveseista tm. sellaisista puhdistaisi maailman, jossa eletään. Näin ollen vastustamme myös Putinin antikommunistista klikkiä ja vannomme toimimaan käsi kädessä venäläisen työväenluokan kanssa Venäjällä restauroidun kapitalismin ja bonapartistisen putinismin kumoamiseksi. Emme tule unohtamaan Putinin retoriikkaa Leniniä, Trotskia ja bolsevikkeja vastaan samalla kun hän ylistää Stalinia ja stalinismia. Venäjän uusi porvarillinen nomenklatuuri on stalinismin jatke ja sen aikaansaama. Tämä selittää Putinin suurvenäläisiä ja nationalistisia asenteita. Hyökkäys bolsevismia vastaan ilmaisee hänen pelkoaan siitä, että proletariaatti niin Ukrainassa, kuin Venäjällä alkaisi näytellä päähenkilön roolia historian kehityksessä.

  7. Siihen tehtävään proletariaatti tarvitsee ennen muuta vallankumouksellista strategiaa, ohjelmaa, organisaatiota, eli kansainvälistä vallankumouksellista puoluetta. Uuden Internationaalin perustamista pitää valmistella. Kapitalismi on yhteensopimaton elämän kanssa. Vain yleiseurooppalaiset Yhdistyneet Sosialistiset Neuvostotasavallat voisivat taata rauhaa, hyvinvointia, tai ympäristön pelastamisen.

  • Nato ja imperialismi ovat todelliset sodan sytyttäjät

  • Työväenluokan kansainvälinen internationalistinen mobilisaatio Naton ekspansiota vastaan

  • Sota Naton sodalle

  • Alas Kiovan filo-fasistinen hallinto

  • Kaatakaa Venäjän oligarkit ja kapitalismin restauroijat

  • Natoa ei pysäytä Putin vaan vallankumous

  • Suomen sanottava EI Nato-jäsenyydelle

  • Ei asevientiä Ukrainaan

  • Enemmän kuin koskaan ennen nyt tarvitaan Leninin ja Trotskin rakentamaa Internationaalia

  • Nyt tarvitaan uutta Zimmerwaldin konferenssia

27.2.2022

This entry was posted in Articles, EU, Kannanotot, NATO. Bookmark the permalink.