Euroopassa on levinnyt uusi aalto opiskelijaliikehdintöjä. Kaikki alkoi siitä, kun Itävallassa Wienin taidekorkeakoulun opiskelijat alkoivat protestoida koulun sisäisistä asioista, mutta pian liikehdintä sai tukea Wienin muista korkeakouluista. Liike otti tukikohdakseen Wienin yliopiston vallatun pääluentosalin Audimaxin. Pian liikehdintä ja valtaukset levisivät ympäri Itävaltaa ja sen ulkopuolellekin. Opiskelijat vaativat mm. ilmaista koulutusta, sillä korkeat lukukausimaksut antavat eliitin lapsille paremmat mahdollisuudet opiskella, koulujen ja yliopistojen demokratisointia sekä vastustavat talouselämän kasvavaa asemaa koulutuksessa. Myös alempaa korkeakoulututkintojärjestelmää vastustetaan, koska monilla ei ole varaa jatkaa eteenpäin, ja siinä opiskelijoiden pitää käydä suuria määriä aineistoa lyhyessä ajassa tehokkuuden nimissä todellisen tieteellisen opiskelun kustannuksella.
Kuten Kreikassa viime vuonna, tämänkään kapinan kärjessä ei ole ylioppilaskunta, joka edustaa voimasuhteita edellisten ylioppilasvaalien ajalta. Tällä kertaa opiskelijat ottavat kohtalonsa omiin käsiinsä. Kapina lähtee alhaalta. Siitä päätetään yleiskokouksissa, joihin osallistuu taistelunhaluisia ihmisiä. Valtauksia vartioidaan ja kerran viikossa mennään kaduille marssimaan. Samalla pidetään uusia yleiskokouksia, joissa päivitetään päätös taistelun jatkosta. Sen jälkeen tieto leviää internetissä, Facebookissa ja Twitterissä. Tällä tavalla syntyi tusinoittain uusia työryhmiä joka päivä.
Wienissä 40 000 mielenosoittajaa marssi vaatimuksenaan “rahaa koulutukseen ei pankeille”. Tähän mennessä kuitenkin liikehdinnän suurin hetki koettiin 17. marraskuuta Saksassa kun lähes 100 000 opiskelijaa ja koululaista osoittivat mieltä koulutuksen leikkauksia vastaan. Heidän banderolleissaan vaadittiin mm. “Ilmainen koulutus kaikille”, tasa-arvoinen mahdollisuus” ja hieman ironisesti “rikkaat vanhemmat kaikille”. Monille näihin mielenosoituksiin osallistuneille, tämä on ensimmäinen kerta kun he osallistuvat poliittiseen protestointiin. Yksin itävallassa on vallattu yli 20 yliopistoa. Valtausten lisäksi, levittäessään tietoa liike on käyttänyt tehokkaasti internetin sosiaalisia verkostoja.
Kapitalismin kriisi ja Bolognan sopimukset ovat pakottaneet hallitukset leikkauksiin yliopistoissa ja kouluissa. Samalla kun talouselämä kietoo lonkeroitaan koulutukseen, kuten Suomen yliopisto uudistuksessa, tiede kärsii. Tämä nostaa opiskelijoita ja opettajia vastarintaan kaikkialla maailmassa.
Henri Häkkinen
Kirjoitus julkaistiin Työväen Mielipide -lehdessä nro 27/25.11.2009
