Syyskuun 11. ja 12. päivänä Marxilainen Työväenliitto järjestää tilaisuuden, jossa muistamme liikkeemme perustajan historiallisia aikaansaannoksia. Trotskin väkivaltaisesta kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Leon Trotski itse piti hänen suurimpana historiallisena saavutuksenaan marxilaisuuden jatkuvuuden varmistamisen kansainvälisessä luokkataistelussa. Kuten hän itse kirjoitti, hänen osuutensa Neljännen Internationaalin perustamisessa on ollut merkittävämpi saavutus kuin hänen toimintansa Lokakuun vallankumouksessa tai Puna-armeijan perustamisessa.
Trotski uhrasi koko elämänsä taisteluun proletariaatin johtajuuskriisin ratkaisemiseksi. Se on edelleen jokaisen vallankumouksellisen velvollisuus tänäkin päivänä, jolloin maailmanlaajuinen kapitalismin kriisi uhkaa kaikkialla tuhota ihmiskuntaa ja sen sivilisaatiota kokonaisuudessaan. Sitä tehtävää tiedostaa Marxilainen Työväenliitto, joka 10-vuotistaipaleessaan on analysoinut kapitalismin kriisiä, kaavaillut näköaloja ja osallistunut luokkataisteluun historian viimeisen luokkayhteiskunnan kumoamiseksi. Marxilainen Työväenliitto on Komitean Neljännen Internationaalin Jälleenperustamisen (CRFI) puolesta taistelevan kansainvälisen järjestön edustaja Suomessa.
Aika, jolloin Trotski ja hänen toverinsa taistelivat tämän merkittävän tehtävän toteuttamiseksi, oli äärimmäisen vaikea. Työväenluokan ja – liikkeen kannalta kyseessä oli katastrofien periodi. Idässä Stalinin johdolla byrokratian rautakorko oli tukahduttanut viimeisetkin rippeet työväendemokratiasta, Leninin vanhan kaartin parhaat toverit oli murhattu tai teloitettu näytösoikeudenkäynneissä, ja maailman vallankumous oli tietoisesti ajettu tappioihin ja näin ollen petetty. NL:n naapurissa Hitler oli kuristanut luokkataistelun Saksassa ja valmistautui Stalinin siunauksella suorittamaan vastaavia tehtäviä muuallakin Euroopassa.
NL:n mahtavan tiedusteluverkoston, ”Punaisen Orkesterin” johtaja Leopold Trepper muistuttaa Stalinin ajasta ja siihen liittyvästä terrorista. Näin Trepper kirjoitti myöhemmin muistelmissaan: ”Mutta kuka uskalsi silloin valittaa? Kuka nousi huutamaan julki erimielisyyttään? Ainoastaan trotskilaiset ovat oikeutettuja vaatimaan itselleen tätä kunniaa. Kuten johtajansa, joka maksoi vakaumuksensa vakauden jäähakun iskulla päähänsä, trotskilaiset taistelivat kynsin ja hampain stalinismia vastaan ja he olivat ainoat, jotka näin tekivät. Suurten puhdistusten aikana he pystyivät huutamaan jäisiltä aroilta, johon heitä oli viety eliminoitavaksi. Keskitysleireillä trotskilaisten käytös oli esimerkillinen, mutta heidän äänensä hukkui tundraan”. Silloin kun Stalinin verinen käsi ei ulottunut trotskilaisiin, niin Hitler hoiti vainot. Näin ollen, 1930-luvulla ja sodan aikana teurastettiin Neljännen Internationaalin etevimpiä johtajia ja hajotettiin puolueita ja järjestöjä.
Toisen maailmansodan jälkeen maailma oli muuttunut. Stalin oli mm. Jaltassa sopinut maailmanjaosta ja luvannut lännelle yhteiskunnallista rauhaa. Teoriat sosialismista yhdessä maassa kehitettiin ja laajennettiin rinnakkaisolon teorioilla, ja sosialismiin siirtymisestä tuli tavoite, johon viitattiin vain vappuna ja muina työväen juhlamerkkipäivinä. Kapitalismi sai kaipaamansa luokkataistelun rauhoittamista ja keskittyi taloutensa inflatoriseen kehittämiseen. Keynesin ajaksi tunnettu aikakausi kesti vaivalloiset 30 vuotta. Pääoma levisi ympäri maailmaa ennätyksellisellä tahdilla, riistonaste kasvatettiin pilviin ja taistelut maailman markkinoista kärjistyivät. Samaan aikaan dollari dominoi taloudellisia prosesseja ja valtion interventio (etenkin aseteollisuudessa, hyvinvointivaltion toiminnassa ja infrastruktuurissa) takasi työväelle täystyöllisyyttä. Keinotekoinen kasvu tuli tiensä päähän 1970-luvulla, josta lähtien ns. uusliberalismi, pimeät markkinavoimat ja finanssiglobalisaatio määräävät kaikessa.
On ilmeistä se, että sodanjälkeisenä aikana vallankumouksellisilla ei ollut paljon mahdollisuuksia toimia menestyksekkäästi. NL:n romahtamisen jälkeen kapitalismi on yritetty restauroida kovalla kädellä Itä-Euroopassa, Venäjällä ja Kiinassa, jossa sama prosessi alkoi aikaisemmin. Erityisesti nykyisessä kriisissä on vaikea vaieta siitä, että kapitalismi potee kuolemantautia ja sinnittelee maailmanlaajuisten kouristusten vallassa. Barbaria häämöttää, koska kuten aikaisemmatkaan yhteiskunnalliset tuotantotavat, kapitalismi ei väisty historiasta vapaaehtoisesti. Enemmän kuin koskaan ennen nyt tarvitaan välttämättömiä mekanismeja järjestelmän kumoamiseksi työväestön eduksi. Tänään on koottava yhteen kaikki teoreettinen perintö ja muut voimamme ja ryhdyttävä tositoimiin vallankumouksellisen puolueen ja Internationaalin rakentamiseksi.
Tänään trotskilaisilla on oikeus ylpeillä saavutuksistaan. Historialliset tehtävät samanaikaisesti painavat hartioille. Nyt kun työväenluokka mobilisoituu ympäri Eurooppaa ja maailmaa, olemme tietoisia siitä, että marxilaisen metodin merkitys tässä taistelussa korostuu. Näin ollen, kehotamme työväestöä, ystäviä ja jäseniämme lukemaan Trotskin kirjoituksia ja Neljännen Internationaalin analyyseja. Trotskilaisten tekstien tuotanto on historiallisista syistä johtuen Suomessa köyhänlaista. Sen vuoksi näinä päivinä luovutamme työväenluokalle Trotskin kirjan ”Heidän moraalinsa ja meidän” suomennoksen. Uuden kirjan lisäksi saimme uuspainoksena ”Siirtymäohjelman” ja lukijan kädessä olevan teoreettisen lehtemme ”Marxilaisen” neljännen numeron. Hyviä lukuhetkiä.
20.8.2010
Dimitris Mizaras
Kirjoitus on Marxilainen #4 –lehden esipuhe
