Pyytääkö Espanja EU:lta apupaketteja ja koska se tapahtuu? Annetaanko tukilainat valtiolle vai suoraan pankeille ja mistä kassasta? Merkelin mutta myös Obaman pyynnöstä oikeistohallitus Espanjassa sinnittelee ja viivyttää maan julistamista konkurssikypsäksi. Vaikka maa ei ole virallisesti vielä Kreikan tai Portugalin tavoin jonkun troikan valvonnassa, silti se soveltaa kovalla kädellä samanlaisia toimenpiteitä kuin Kreikalle annetussa muistiossa määrätään.
Konkurssin partaalla olevaa Bankiaa tuetaan ekstrarahoituksella, joskaan tarkkoja summia ei ole ilmoitettu. Rahoituksen lähteestäkään ei ole saatu tietoja, huhut kuiskaavat lähitulevaisuudessa pyydettävistä eurooppalaisista rahoista. Bankia on maan neljänneksi suurin pankki. Sen tappiot sosialisoitiin viime toukokuussa. Sen jälkeen pankilta karkasi 6,4 miljardia euroa talletuksia. Maan hallitus ilmoitti perustavansa roskapankin, johon siirretään Bankian roska-arvopaperit.
Ilmoitus roskapankin perustamisesta nosti äkillisesti kymmenen vuoden valtiolainojen markkinakorot 26 korkopistettä 6,86 prosenttiin. Siihen vaikutti S&P:n päätös laskea Katalonian luottoluokitus roskalainatasolle. Tämä tapahtui sen jälkeen kun Barcelona ilmoitti tarvitsevansa viisi miljardia euroa. Sen perästä tulivat Balencia 3,5 miljardin ja Murcia 700 miljoonan euron pyynnöllä. Ongelma kärjistyy nyt, mutta se on alkanut vuodesta 2008, jolloin itsehallintoalueiden velka sinkoutui 145 miljardiin euroon, mikä on 14 prosenttia bkt:sta. Espanjan kansantalouden kasvu on pakkasen puolella ja työttömien jonossa seisoo neljännes työkykyisestä väestä ja yli puolet nuorista.
Espanjassa asuu 45 miljoona ihmistä. Maan kansantalouden koko on kaksi kertaa suurempi kuin Kreikan, Portugalin ja Irlannin koot yhteenlaskettuna. Se on euroalueen neljänneksi suurin talous. Yhdessä Italian kanssa Espanja voi vetää mukaan kuiluun koko Euroopan Unionin. Jos nämä kaksi maata pyytävät EU:lta täyttä tukipakettia, vakausmekanismin (ESM) saldo jäisi 150 miljardia euroa miinukselle. Sen vuoksi El Mundo –lehden ja Dow Jones Newswires –kotisivujen mukaan, Merkel pyysi Italian pääministeri Mario Montia viivyttämään mahdollisia apupakettien anomuksia.
.
Pankkien huijaukset
Talletusten arvoa espanjalaisissa pankeissa uhkaa akuutti romahdus. Paljastuneen skandaalin mukaan, pankit tarjosivat asiakkailleen talletustileiksi lanseerattuja kauppoja. Asiakkaat luulivat ostavansa säästämistuotteita, kun todellisuudessa heidän talletukset muutettiin eri yhtiöiden osakkeiksi. Nyt kun osakkeiden arvo romahtaa, talletukset haihtuvat taivaan tuuliin. Palkkaleikkausten, korkean työttömyyden ja kasvavan verotuksen ohella tämä on vielä yksi tapa lastata kriisin seuraamukset työväenluokan ja keskiluokkien kannettavaksi.
Tällä tavoin tallettajien pääomia on leikattu 30-40 prosentilla. Osa osakesijoituksista on tehty täysin mielivaltaisesti kysymättä laisinkaan lupaa tilin haltijalta. EU:n alueella 100 000 euroon asti pätevä talletussuoja ei estä osakkeiksi muutettuja talletuksia romahtamasta. Pankkien asiakkailla on aina mahdollisuus myydä pois osakkeensa edes 40 prosentin tappiolla ennen kun nämä menettävät arvonsa kokonaan. Pankit myivät tallettajilleen kauppatavaransa nimikkeellä ”etuoikeutettuja osakkeita”. Sillä tarkoitettiin, että näillä on oikeus voittoihin ja osinkojen jakoon muita, tavallisia osakkeita, aikaisemmin. Kyseisiä osakkeita pankin asiakkailla on hallussa 685 000 kappaletta, ja niiden arvo tällä hetkellä on 22,5 miljardia euroa.
.
Demokraattia oikeuksia karsitaan kovalla kädellä
Espanjassakin budjettileikkaukset koskevat julkisia palveluksia, joita kansalaiset tarvitsevat kriisin aikana enemmän. Terveydenhuolto ja koulutus on teurastettu ja palkat julkisella sektorilla laskivat viidenneksellä. Sosiaalimenoista työttömyyskorvauksia ja toimeentulotukea vähävaraisille on laskettu samalla kun inflaatio ja uudet korkeammat verot ovat nostattaneet elinkustannukset pilviin. Virallisten lukujen mukaan köyhyysrajan alapuolella elää yli 20 prosenttia maassa asuvista kansalaisista. Hallituksen ja EU:n politiikka proletarisoi keskiluokkia ja maksattaa kriisin työväenluokalla.
Kansan vastustus Espanjassa on omaa luokkaansa. Monille protestit ja mielenosoitukset ovat arkipäivää. Vuonna 2011 alkunsa saanut 15M –liike jatkaa toimintaansa ja laajenee muidenkin kuin nuorten ikäpolvien ja opiskelijoiden riveihin. Erityisesti julkisen sektorin työntekijät ja kaivostyöläiset ovat ottaneet poliisin kanssa yhteen kadulla ja uhanneet yhteiskunnallista rauhaa. Sellainen rauha, joka tuomitsee kansan näkemään nälkää pankkien selviytymiseksi ei kelpaa Espanjan kansalle. Niin kuin Kreikassa ja muuallakin kovimmat taistelut ovat edessäpäin. Kaivostyöläiset ovat rakentaneet kotitekoisia ampuma-aseita, ja julistaneet, että ilmoitetut leikkaukset menevät lävitse vain heidän kuolleiden ruumiinsa ylitse.
Valtiovallan tukahdutusmekanismit, ennen kaikkia mellakkapoliisit ovat täystyöllistettyjä. Heidän työnsä ei ole helppoa. Satojen tuhansien ihmisten mielenosoituksia täytyy hajottaa, ihmisketjuja kilometrikaupalla pitää katkaista, ja rakennuksia tyhjentää valtaajista. Siihen tehtävään poliisi saa apua poliitikoilta, jotka säätävät perusoikeuksia kaventavia lakeja. Kaavailtu rikoslakimuutos kutistaa minimiin sanan- ja mielipiteenvapauden, sekä kokoontumisoikeudet. Lakiluonnos luokittelee mielenosoitusten toiminnan virkavallan vastustamiseksi ja yleisjärjestyksen rikkomiseksi. Sen mukaan lainrikkojien rangaistukset tulee olemaan esimerkillisen ankaria.
Jos mielenosoitukset ovat rikollisia tapahtumia, niiden koollekutsujat ovat rikollisjärjestöjen jäseniä. Sellaiseksi kutsujaksi luokitellaan myös sosiaalinen media. Tällaisille rikoksille oikeusvalta voi määrätä neljän vuoden vankeustuomion. Mellakkaan johtaneita protesteja luokitellaan vandalismiksi, ja niihin sovelletaan kale borroka –lakia, joka oli aikanaan säädetty ETA:n järjestölle sovellettavaksi. Laki kuuluu ns. terrorismin vastaiseen lainsäädäntöön; vaikka se olisi poliisin aiheuttama, kuten tavallista, mellakka tekee mielenosoittajista terroristeja.
Rappiovaiheessaan kapitalismi turvautuu bonapartistisiin hallituksiin, jossa päätöksiä tekevät teknokraatit ja virkamiehet. Sen lisäksi pysyäkseen hengissä yhteiskunnallinen järjestelmä tarvitsee joukon totalitarismia muistuttavia lakeja, korruptoitunutta oikeusvaltaa ja poliisin pamppua tai/ja aseita. Porvaristo ei epäröisi käyttää kyseisiä työkaluja. Kuitenkin sen historiallinen vastustajansakin kasvattaa tietoisuutensa ajan tasalle, ja valmistautuu tuleviin taisteluihin.
Marinaleda
Kapitalismi on maailmanlaajuinen tuotantotapa, joka tukahtuu kansallisvaltion omien rajojen sisällä. Tämä on yksi syy, miksi sosialismia ei voi rakentaa yhdessä maassa, saati sitten yhdessä kylässä. Jos meinaa tehdä jotain uhkaavaa katastrofia vastaan, jostain on kuitenkin aloitettava. Marinaleda on Andalusiassa sijaitseva kylä, jossa työttömyys on nolla prosenttia. Kunnanjohtaja Juan Manuel Sánchez Gordillo (s. 1952) tuli tunnetuksi siitä, että ryhtyi elintarvikkeiden pakkolunastamiseen alueensa eri marketeista. Gordillo soveltaa tasa-arvoon perustuvaa talousohjelmaa kylänsä 3000 asukkaalle. Hänen mielestä työttömyyden vitsauksista voidaan vapautua luomalla kaikille työpaikkoja. Se taasen parhaiten toteutuu jakamalla olemassa olevat työtunnit kaikille niitä tarvitseville.
Keskellä Andalusiaa sosialistisen linnakkeen perustamisessaan Gordigio sai apua maanviljelijöiden liitolta (SAY), joka jakoi ruokaa ilmaiseksi niille, jotka tarvitsivat sitä eniten. Gordigiolla on tietenkin koko yhteiskunnan tuki takanaan. Maattomat viljelijät valtasivat suuret maatilat ja järjestäytyvät yhdeksi suureksi osuuskunnaksi. Pakkolunastettu Savufarmi (El Humoso Farm) kuului ennen aristokraattiperheeseen ja sitä ei viljelty. ”Maa kuuluu niille, jotka sitä viljelevät” huusivat talonpojat kun kunnallispoliisi tuli ensimmäisen kerran häätämään heidät. Vuodesta 1992 osuuskunta omistaa maan, jossa tuotetaan papuja, artisokkaa, paprikoita ja erinomaista oliiviöljyä. Nykyään heillä on myös infrastruktuuria karjan tuottamiseen. Tuotantoa suunnittelevat ja valvovat viljelijät itse kansankokoustensa kautta.
Riippumatta asemastaan tuotantoprosessissa jokainen työtätekevä saa palkkaa 1128 euroa kuukaudessa, aikana jolloin minimi palkka Espanjassa on 641 euroa/kk. Kylässä eletään myös liiketoiminnasta ja peruspalveluiden tarjonnan tai urheilun parissa. Käytännössä kaikki asukkaat saavat samaa palkkaa kuin osuuskunnan työläinenkin. Verotus Marinaledassa on minimaalista, ja se sovelletaan naapuruston tasolla. Jokainen naapuriyhteisö suunnittelee mitä tarvitsee ja vastaavasti määrää keräämänsä verotulot. Vuokra 90 neliön asunnosta maksaa 15 euroa kuukaudessa. Ainoa ehto päästää siihen asumaan halvalla on se, että pitää tavalla tai toisella osallistua talon rakentamisprosessiin. Suurin osa väestöstä oli aikaisemmin lukutaidotonta. Nyt siellä sijaitsee peruskoulu ja lukio ja on järjestetty jopa varhaiskasvatus kylän päiväkodissa. Ruoka koulussa maksaa 15 euroa kuukaudessa.
.
.
__Dimitris Mizaras
__Työväen Mielipide n:o 35
