1 . SUOMEN TALOUS
1.1. Maailmanlaajuisen ja etenkin eurooppalaisen kapitalismin ongelmat ja kriisit heijastuvat välittömästi
Suomen talouteen. Kasvuennusteita korjataan jatkuvasti alaspäin. Vienti on romahtanut. Suomen Pankin
mukaan, myös tulevina vuosina kasvu jää Suomessa pienemmäksi muuhun Eurooppaan verrattuna.
Bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia. Kuten muuallakin maailmalla käy,
talousnäkymiä rasittaa investointikohteiden puute. Deflaatio on toinen jarruttava tekijä kasvulle. Inflaatio
oli negatiivinen myös vuonna 2015. Tämä on ollut neljäs peräkkäinen taantumavuosi. Kyseessä on
Suomen pisin taantuma sitten toisen maailmansodan. Venäjä‐pakotteiden bumerangi yhdessä kovan
euron ja Nokian poismyynnin kanssa pahentavat kapitalismin systeemikriisiä Suomessa.
1.2. Teollisuuden uudet tilaukset putosivat viimeisen vuoden aikana 9,5 prosenttia. Teollisuustuotanto
väheni 0,8 prosenttia. Luvut tulevat huonontumaan 2016, miten paljon, se riippuu monesta tekijästä.
Emmekä voi tietää kustannuksista, joita aiheuttanee luokkataistelu. Yhteiskuntasopimuksen kaatumisen
jälkeen hallitus turvautuu pakkolakeihin ja työväenluokka lakkoihin. Lisäkustannuksia aiheuttaa myös
pakolaisongelma. Luokkataistelun kärjistyminen ei lisää vain kustannuksia esim. lakkopäivien
lisääntymisellä, vaan vaikuttaa myös siihen, että investoinnit laskevat entisestään. Joka tapauksessa
vuoden 2016 budjetin säästöjen pohja on murentunut. Samalla tavalla olisi käynyt vaikka
yhteiskuntasopimus olisi hyväksytty. Palkkojen leikkaus olisi ollut yksi etappi seuraavaan
palkkaleikkaukseen asti. Toisin kuin uuden hallituksen ensimmäiset lausunnot vannoivat,
veronkorotukset ovat ainoa varma tendenssi suomalaisessa kansantaloudessa lähitulevaisuudessa.
1.3. Veronkorotukset heikentävät omalla vuorollaan heikentävät kysyntää ja pidentävät sekä syventävät
taantumaa. Palkkojen lasku ei ole sekään ongelmatonta. Se aiheuttaa velkadeflaatiota, jossa tulot
vähentyvät samalla kun velkataso ei pienene. Velalliset kotitaloudet joutuvat vaikeuksiin, ja nämä velat
uhkaavat levitä koko kansantalouteen “punaisina lainoina”. Eniten teollisuustuotanto väheni
kaivostoiminnassa, 10,5 prosenttia. Elintarviketeollisuudessa tuotanto väheni kaksi prosenttia vuoden
2015 sisällä. Metsäteollisuudessa tuotanto pieneni kolme prosenttia. Metalliteollisuudessa tilaukset
vähenivät 8,7 prosenttia, paperi ja kartonkiteollisuudessa 9,4 prosenttia. Kemianteollisuudessa esiintyi
laskua 12,3 prosenttia. Valtionvelka on ylittänyt 100 miljardin euron rajan. Määrä ei ole suuri, mutta
velkaantumisen tahti on huimaa. Miltei koko vuoden 2015 aikana velkaa on kertynyt yli puoli miljoonaa
euroa tunnissa (14 miljoonaa euroa päivässä). Korkomenot ovat ennätyksellisen alhaalla noin puolessa
prosentissa. Luottamus Suomeen siirtyi Saksan tasolta lähelle Ranskan tasoa.
Suomen pankki lopetti valtion velkaantumisen yksityisille. Valtio velkaantuu yhä, mutta ei ulkopuolisille
vaan keskuspankille. SP on ostanut valtion velkakirjoja valtion koko tämän vuoden alijäämää enemmän.
Sen vuoksi valtion velka ulkopuolisille rahoittajille taittuu laskuun.
1.4. Hallitus on päättänyt lyhentää ansionsidonnaista työttömyysturvaa sadalla päivällä. Jopa
pienituloisillekin tämä tarkoittaa tuhansien erojen menetyksiä. Keskituloiset noin 3000 euroa ansaitsevat
menettävät 4 500 euroa vuodessa ja noin 4 500 euron kuukausiansiot menettävät yli 6 000 euroa. Alle
kolme vuotta kestäneessä työsuhteessa, ansiosidonnainen lyhenee 400 päivästä 300 päivään.
Omavastuuaika nousee viidestä päivästä seitsemään päivään. Karenssiajan pidentäminen on rahallisesti
tuntuva. 2 000 euroa kuukaudessa ansaitseva menettää omavastuuajan pitkityksen takia yli 100 euroa.
Leikkauksia tulee myös erinäköisiin lisiin. Leikkausveitsen alla on myös korotettu ansio‐osa, joka
maksetaan esimerkiksi työvoimakoulutukseen osallistuville. Yritys leikata ylityö‐ ja sunnuntaikorvaukset
saivat kovan vastustuksen. Se sai hallituksen esittämään 30 prosentin leikkausta lomarahoista.
1.5. Uusi hallitus suunnittelee vielä kerran muuttaa eläkkeellepääsemisen ehtoja. Eläkesäästöjä
käsitellään kapitalistisen talouden ehdoin. Eläkerahastojen pomoille on maksettu huimia bonuksia
riippumatta siitä, ovatko eläkesäästöjemme investoinnit tuottaneet voittoja vai tappioita.
Deflaatioaikana myös eläkesäästöjä supistuu. Samalla kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään, eläkerahat
eivät riitä tyydyttämään koko tarvetta. Ratkaisua tähän ristiriitaan kapitalismi etsii a) eläkkeiden
leikkauksista tai/ja eläkeiän nostamisesta. Työeläkevaroja on nykyisin kertynyt suunnilleen 180 miljardia
euroa. Summa näyttää ensisilmäyksellä suurelta. Laman pitkittyessä ja kriisilääkkeiden ehtyessä, monet
vaikuttajat ajattelevat, että eläkerahoja voitaisiin ohjata hoitamaan kriisin vaikutuksia. Samaan aikaan
kun perustellaan eläkejärjestelmän kestämättömyyttä, halutaan vähentää työnantajan kustannuksia,
mikä rasittaa työeläkevarantoja entisestään. Ilman kapitalismin globaalia kriisiäkin eläkevarat supistuvat
Suomen väestön ikääntymisen takia. Nyt eletään viidettä vuotta yhtäaikaista taantumaa että väestön
ikääntymistä.
Todennäköisin näköala taloudelle on laajoja romahduksia kaikilla tasoilla. Arvellaan, että ilman
romahduksiakin, väestön ikääntymisen prosessi jatkuisi suunnilleen vuoteen 2035. Maksukertymä on
tänä vuonna 24 prosenttia palkoista. Eläkemenot ovat vastaavasti noin 26,5 prosenttia suhteessa
palkkasummaan, ja suhde kohoaa pitkällä aikavälillä reilusti yli 30 prosentin. Erotus katetaan
eläkevarojen sijoitusten tuotoilla, ja sijoitustuottoja tarvitaan eläkkeiden rahoitukseen tulevaisuudessa
yhä enemmän. Laman pitkittyessä eläkevarojen tuotot romahtavat, työttömyys kasvaa ja vastaava
palkkasumma pienenee. Lopulta tulee hetki, että tarvittaisiin melkein puolet maksettavista palkoista
eläkkeiden maksuun. Sen vuoksi on perusteltua väittää, että kapitalismi ei kykene maksamaan eläkkeitä,
vaikka työväenluokka on työuransa aikana eläkesäästönsä maksanut.
.
2. POLITIIKKA
Uuden hallituksen kokoonpano on mietitty sitä muodostavan kolmen puolueen erikoisaloja ajatellen.
Kokoomus hoitaa taloutta ja suurpääoman tarpeet. Keskusta rakentaa sellaista sotea, joka on puolueelle
edullinen ja Perussuomalaiset hoitaa ulkoasiain tehtävät vaikuttaen maahanmuuttolinjauksiin. Näillä
kaikilla osa‐alueilla hallitus on epäonnistunut. Kansan luottamus hallitukseen on romahtanut.
2.1. Uuden hallituksen luonteenomaisin piirre on tietoinen valehtelu. Toistuva klisee hallituksen
perusteluissa on sana “anteeksi”. Toistuvia valheita seuraa toistuvat anteeksipyynnöt. Kapitalismin
mätänemisestä johtuvaan valehteluun syyllistyvät kaikkien kolmen puolueen johtajat. Vääriä tietoja
Stubbin lisäksi ovat tahallisesti levittäneet pääministeri Sipilä sekä ulkoministeri Soini. Stubb väitti
pokkana, että 90 prosenttia viranomaisista kannattaa hallintarekisteriä. Totuus on se, että sen verran
viranomaisia vastustaa sitä. Valtiovarainministeriö julkisti hallintarekisteriä koskevat
asiantuntijalausunnot. Pääomapiirit kannattavat hallintarekisteriä samalla kun oikeusviranomaiset ja
ay‐liike vastustavat. Valtiovarainministeriö järjesti lehdistötilaisuuden hallintarekisterin taustoista.
Tilaisuus oli tarkoitettu vain ns. “luotettaville” toimittajille, eli omille tiedotuspapukaijoille. Yhdeltä
kriittiseltä toimittajalta kiellettiin pääsy tilaisuuteen. Stubb on aikaisemmin valheellisesti väittänyt, että
hallintarekisteri on pakotettu EU:n toimesta. Kyseinen valhe oli kuitattu sanalla “sori”. Pääministeri Sipilä
sanoi tv‐puheessaan, että Suomi velkaantuu miljoona euroa tunnissa. Todellinen luku on vähän yli puoli
miljoonaa. Timo Soini sanoi valtionvelan olevan yli 100 miljardin tasoa, yli 18 200 euroa kansalaista
kohden. Tämäkin oli suoranaisesti keskuskauppakamarin propagandaa. Siinä vaiheessa velka oli 96
miljardia ja 17 500 per asukas. Tällainen on meidän uusi poliittinen SSS‐kulttuuri.
2.2. Soten palvelumaksut nousevat vuoden 2016 alusta kokonaiset 30 prosenttia. Poikkeuksellinen
päätös tehtiin vaivihkaa ja ilman lausuntoja. Korotus koskee 38 tasasuuruista palvelumaksua.
Terveyskeskusmaksut, poliklinikkakäynnit, kotipalvelut, laitoshoito, lääkärintodistukset, lastensuojelun
maksut ovat muutamia sellaisia maksuja, jotka kallistuvat. Potilaan omavastuu palvelumaksuista nousee
indeksin nousun verran. Näillä korotuksilla tavoitellaan 150 miljoonan euron säästöjä köyhän kansan
taskusta. Korotuksista aiheutuvat kielteiset vaikutukset korostuvat vähäosaisilla, jotka myös käyttävät
palveluita enemmän. Kotipalvelut karkaavat palvelumaksujen korotusten takia ikäihmisten
ulottumattomiin.
2.3. Siitä on monta vuotta kun pääomapiirit, tässä tapauksessa elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ajoi
paikallisia sopimuksia TUPOjen tilalle ja ay‐liikkeen byrokraattipamput näkivät, että liittojen jäsenmäärät
voisivat romahtaa, jos työnantaja sopii suoraan työntekijän kanssa ohi ay‐byrokraattien. Tähän asti on
tehty keskitettyjä ratkaisuja, jotka eivät välttämättä koske kaikkia liittoja. Nyt EK on päättänyt lakkauttaa
oikeuden tehdä keskitetty tulosopimus kokonaisuudessaan. EK vetoaa omiin sääntöihin ja siihen, että
kaikki SAK:laiset liitot eivät ole mukana hyväksymässä yhteiskuntasopimusta. Tällä tavalla Suomi siirtyy
Ruotsi‐aikaan matkimalla mallia naapurimaasta, jossa liikeyritykset menettelivät samoin 1990‐luvun
lopulla. Tämän mukaan keskusliitoille jäisi tulevissa neuvotteluissa vain koordinoijan rooli. Jos SAK
suostuu siihen, että palkat jäädytetään vuonna 2017 ja vientiteollisuus määrittäisi palkkatasoa vuodesta
2018, niin Auto‐ ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) hylkää keskitetyn ratkaisun ja käy ensi syksyn
neuvottelut ala‐ ja liittokohtaisina.
Hallitus on ehdottanut työmarkkinoille ratkaisuja, joiden mukaan työaikaa pitäisi pidentää sadalla
tunnilla vuodessa. Sen jälkeen kun ay‐liike hylkäsi palkanleikkaukset, hallitus valmistautuu tekemään sen
suuntaisia päätöksiä omin päin. Työaikaa on tarkoitus pidentää ilman vastaavaa palkan lisäystä. IMF
ehdotti Suomelle pidempää työvuotta sairauspoissaolojen menetysten vuoksi. Suunnitelman mukaan
sairauslomia tulisi vähentää, käytännössä käydä töissä sairaanakin. Hallituksen alkuperäisten
suunnitelmien mukaan, sairausloman ensimmäinen päivä on omavastuupäivä, eli palkaton päivä.
2.4. Hallitus on yrittänyt pakottaa taantumuksellisia toimenpiteitä, ja samalla perunut niitä, kun alhaalta
on tullut vastustusta. Yksi sellainen on eläkeläisten asumistuen leikkaaminen. Terveysministeri totesi,
että leikkaukset olisivat kohdelleet kohtuuttomasti eläkkeensaajia. Vähän aikaisemmin hallitus oli
perunut lakiesityksen, jolla olisi armahdettu veronkiertäjiä. Stubb tunnusti, että hänen veronkiertäjiä
ilmoittautumaan houkutellut lakihanke oli perustuslain vastainen. Laki olisi suonut anteeksiannon
veronkiertäjälle, mikäli tämä tunnustaisi vapaaehtoisesti rikkovansa lakia. Ennen sitä hallitus oli perunut
aikeensa leikata palkansaajien sunnuntailisiä ja ylityökorvauksia. Päätökset ensin tuodaan julkisuuteen,
sen jälkeen alistetaan virkamiesten valmisteluun ja lopuksi mietitään niiden vaikutuksia. Sen jälkeen ei
jää muuta vaihtoehtoa, kuin perua päätös. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus oli
vähällä kaatua kiistaan sotesta. Hallituksen sisäiset ristiriidat kärjistyivät pisteeseen, jossa Sipilä kiristi
muita erollaan.
2.5. Kiista alkoi keskustan ja kokoomuksen välisenä valtataisteluna, mutta sote‐päätöstä viivyttivät
perussuomalaisetkin. Edellisten seurauksena hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on romahtanut.
Demarit ovat menneet keskustan ohi ykköspuolueen paikalle, ja perussuomalaisten jytkystä tuli historiaa.
Vasemmistoliitto on menossa perussuomalaisten ohi kun näitä vaivaa muukin kuin se, että puolue on
kääntänyt takkinsa ja syönyt vaalilupauksensa. Äärioikeisto äärioikeistolaisen Perussuomalaiset
‐puolueen sisällä on nostanut päätään. Soinin päätöksellä erotettu Sebastian Tynkkynen sai puolueensa
vahvan tuen, mikä on ensimmäinen vakava varoitus Soinille. Halla‐ahon piiri pitää Tynkkysen erottamista
inkvisitiona.
.
3. NATO
3.1. Ukrainan sota sekä Venäjän pommitukset ja muu väliintulo Syyriassa on pakottanut Naton
järjestämään sotaharjoituksia Euroopassa. Nato keskittyy nopeaan toimintaan ja reagointiin. Harjoitukset
käytiin läntisellä välimerellä. Siihen osallistui yli 36 000 sotilaan voima, joka tähtää uuden nopean
toiminnan prikaatin testaamiseen ennen kun se asetetaan täyteen valmiuteen 2016 alussa. Uusien
nopean toiminnan joukkojen on tarkoitus olla sotavalmiudessa kahden vuorokauden sisällä.
Keihäänkärkiprikaatin ydinjoukkoon kuuluu 5 000 sotilasta.
3.2. Suomelle Nato‐harjoituksiin osallistuminen alkaa olla rutiinia. Suomalaiskoneilla on ollut
mahdollisuus harjoitella hyökkäyssotaa osana 140 koneen voimaa.
Ensimmäisinä ilmaan nousivat suomalaiset hävittäjät, ja heti perään amerikkalaiset. Parikymmentä
hävittäjää tuli viidestä eri maasta. Suomi osallistui kuudella Hornetilla ja 60 sotilaan osastolla. Naton
sotaharjoitus on ollut suurin 13 vuoteen. Suomen lisäksi Natoon kuulumattomista maista osallistui Ruotsi
ja Ukraina.
Ulkoministeri Timo Soini toivoi, että Suomi saisi Natolta kutsuja muihinkin kokouksiin kuin niihin, jotka
käsittelevät kriisinhallintaa, esim. vuoden 2016 heinäkuussa järjestettävään huippukokoukseen. Soini
toivoi siihen mukaan myös Ruotsin. Soinin mukaan Suomella on paljon annettavaa Itämeren
turvallisuusasioissa.
3.3. Suomi on päättänyt kokeilla Natolta päntättyä oppia lupaamalla Ranskalle lähettää
kriisinhallintajoukkoja Maliin, jossa toimii yhtä aikaa kolme operaatiota; YK:n, EU:n, ja Ranskan.
Miehittäjinä maassa toimii 13 000 sotilasta ja poliisia. Ranska on ensimmäistä kertaa historiassamme
ottanut käyttöön EU:n sotilaallisen avun artiklan 42.7. Sen jälkeen kun länsimaat tukivat
terroristijärjestöjä vaihtoehdoksi Kaddafille Libyassa, terroristien läsnäolo Pohjois‐Afrikan alueella
vahvistui. Malin pohjoinen osa on niiden hallussa jo vuodesta 2013. Silloin alkoivat Ranskan
sotilasoperaatiotkin Malissa.
.
4. PAKOLAISONGELMA JA ÄÄRIOIKEISTO
Pakolaistulvat Euroopassa näkyvät pienemmällä intensiteetillä myös Suomessa (noin 30 000 ihmistä).
Turvapaikanhakijoita vastaan on noussut ennen muuta fasisti‐ ja natsijärjestöt, sekä poliisi niin virallisen
valtion edustajana kuin myös fasistien suojelijana silloin kun vasemmistoaktivistit ovat menneet kadulle
estämään äärioikeistolaisten rasistisia kulkueita. Turvanpaikkahakijoita odotti loputon sarja
polttopulloiskuja silloinkin kun pakolaiset olivat asettuneet asumaan johonkin primitiiviseen
vastaanottokeskukseen. Vastaanottokeskusten tiloja suunnitellaan muutettaviksi palautuskeskuksiksi.
Sen lisäksi äärioikeisto, mm. Suomen sisu, Perussuomalaiset, vastarintaliike ja Itsenäisyyspuolue, ovat
marssineet maan rajalla, ja vaatineet rajojen sulkemista.
Ylämainituista järjestöistä SVL on väkivaltaisin. Järjestön tavoitteena on perustaa kansallissosialistinen
valtio Suomessa. Poliisi poistaa maasta turvapaikanhakijoita sen verran kun ehtii. Pelkästään marraskuun
aikana pakolaisia oli poistettu maasta 2 817. Kempeleen raiskaustapauksen seurauksena äärioikeisto
järjesti mielenosoituksen, jossa on vaatinut “kenttäoikeuden käyttöönottoa”. Media lietsoo vihaa
turvapaikanhakijoita kohtaan, jotta kantaväestö hyväksyisi tulevia karkotuksia sekä äärioikeistolaisten
katupartioiden toimintaa. Poliisi täydentää varustuksensa sekä vahvuutensa. Itsenäisyyspäivänä
marssineet natsi‐ ja fasistitaustaiset järjestöt onnistuivat toteuttamaan marssinsa vain siksi, että poliisi oli
suojelemassa niitä. Valtavat määrät poliiseja olivat vasemmistolaismielenosoittajien kimpussa
ampumalla ensimmäistä kertaa nykyhistoriassa “paineilmatoimisia projektiililaukaisimia”. Yhdessä
tapauksessa luodin sirpaleita osui aika pahasti ay‐aktiivin silmään.
.
6. AY JA LIIKEHDINTÄ
Jatkuvat käännekohdat ja muutokset taloudessa ja kansainvälisessä geopolitiikassa heijastuvat ihmisten
tietoisuuteen. Eletään suurten historiallisten muutosten aikaa. Historian kulku lakkaa kehittymästä
lineaarisesti ja silloin tapahtuu murtoja ja harppauksia myös ihmisten tietoisuudessa. Ihmiset joutuvat
miettimään ratkaisuja ja organisaatiomuotoja, ja mukauttavat käyttäytymisensä sen mukaan. Murtoja
lineaarisuuteen tapahtuu myös historiallisessa ajassa, joka tiivistyy niin että lyhyiden jaksojen sisälle
mahtuu paljon tapahtumia ja historiallisia muutoksia. Olemme jo nähneet yleislakon ja massiivisia
mielenosoituksia sekä tukilakkoja. Nuoriso valtaa yliopistoja niin että on ollut kolmekin korkeakoulua
yhtä aikaa vallattuna. Myös antifasistinen liike aktivoituu ja mobilisoituu nousevaa äärioikeistoa vastaan.
6.1. Elinkeinoelämän keskusliitto teki historiallisen päätöksen ilmoittamalla sääntöjensä muutoksesta
niin, ettei se voi solmia keskitettyjä palkkaratkaisuja. Sen jälkeen TUPO ‐ Suomen aikakausi on ohi. Se,
että EK uskaltaa ollla näin hyökkäävä, johtuu siitä, että pääomapiirit ovat tehneet kirjoittamattoman
sopimuksen porvarihallituksen kanssa ennennäkemättömästä tulonsiirrosta palkansaajien taskusta
työnantajien taskuun. Työelämän säännöt Suomessa muuttuvat radikaalisti ja tulevat muuttumaan vielä
enemmänkin. Kaikki analyytikot ovat sitä mieltä, että työmarkkinoilla tapahtuu yhä mullistavampia
muutoksia, ja joka tapauksessa ollaan menossa kohti rauhattomampaa aikaa.
6.2. EK:n toimenpiteet yhdessä hallituksen yhteiskuntasopimuksen ja pakkolakien kanssa tähtäävät
ay‐liikkeen heikentämiseen. Yleislakon päivänä porvarillinen lehdistö oli paniikissa. Porvaristo tietää,
millaisessa ajassa elämme. Otsikot kuten “Jatkavatko (18.9.) mielenosoittajat Rautatientorilla Ukrainan
malliin?” tietoisesti esittävät välillisesti salaviestin siitä, että umpikujasta poispääsy tulee vain
vallankumouksellisen ratkaisun kautta. “Saammeko me oman Maidanin?” on yksi toinen samanlainen
otsikko. Myös vastarintaa esittävien tahojen retoriikka muistuttaa konfliktikieltä. Yhä enemmän
puhutaan poliittisten lakkojen välttämättömyydestä kuin myös tarpeesta kaataa porvarihallitus.
6.3. Hallitukselle ei pidä antaa tuumaakaan periksi. Joka kerta kun hallitus tai työnantajat uhkaavat
kumota työehtoja tai ay‐järjestäytymistä, työväen on oltava valmis ryhtymään laajamittaisiin poliittisiin
lakkoihin, tukilakkoihin, mielenosoituksiin, työ‐ tai opiskelupaikkojen valtauksiin yms. taistelumuotoihin
hallituksen kaatamiseksi. Joka kerta, pienemmissäkin taisteluissa täytyy tuoda esiin sosialistisen ohjelman
ja sosialististen uudistusten välttämättömyyttä. Työväenluokan on ryhmittäydyttävä sellaisen ohjelman
ympärille, joka kyseenalaistaa ja lopulta kumoaa kapitalismin, historian viimeisen luokkayhteiskunnan, ja
rakentaa perustan siirtymiseksi luokattoman yhteiskunnan, yleisinhimillisen kommunismin aikakauteen.
