Maailman 20 “mahtavimpien” maiden kokouksen yhteydessä nähtiin tapahtumia, joita voidaan luokitella historialliseksi käännekohdaksi maailmanlaajuiselle poliittiselle kehitykselle. Eliittivaltioiden välisten ratkaisemattomien ristiriitojen lisäksi, on nähty myös sen toisenkin poolin toimintaa. Vastarinta kapitalismille nousee ja huutaa kaikin voimin ja keinoin; “Tervetuloa helvettiin”. Suomessa valtamediat ja parlamenttipuolueet käsittelivät tapahtumia suuren pelon valtaamina. Kaikilta tahoilta on vaadittu tuomitsemaan mellakat, ansa, mihin myös vasemmisto alistui. Ensinnäkin on tehtävä selväksi, että helvettiä ei pannut pystyyn mellakoitsijat, vaan kuoleman kouristuksissa oleva kapitalismi, joka pakottaa kansaa kapinoimaan.
Maailman johtavat kapitalistiset maat eivät ole pystyneet ratkaisemaan kymmenen vuotta sitten alkanutta globaalikriisiä, vaan päinvastoin kriisi on eskaloitunut yhteiskunnan muillakin osa-alueilla ja uhkaa romuttaa yhteiskunnallisen vakauden viimeisiä tukipilareita myöten. Juuri tämä kriisi on ollut Hampurin tapahtumien taustalla, oliko sitten kysymyksessä imperialistiset antagonismit tai luokkataistelu, eli mielenosoittajien yhteenotot järjestelmän väkivaltaisten mellakkapoliisien kanssa. Etenkin heinäkuun 8. päivänä Hampurin kaduille kapitalismia vastaan oli lähtenyt osoittamaan mieltä 100 000 ihmistä, joiden paloiskulause sanoi G20 -maat “tervetulleeksi” helvettiin. Katsastaessa Hampurin tapahtumat on tärkeä tutkia ensin pari pointtia.
Ennen Hampuriin tuloaan Trump oli vieraillut Puolassa. Hänen vierailunsa tarkoitus oli tunnustella mahdollisuuksia rakentaa rintamaa äärinationalistien protektionismia kannattavien valtioiden välillä ensin muita ns. “globalistivaltioita” vastaan ja sitten sen jälkeen suunnitella suurempaa hyökkäystä Venäjää vastaan. Vierailu Puolaan on verrattavissa aikaisemmin keväällä tapahtuneeseen Trumpin vierailuun Lähi-itään. Se oli vasta valitun presidentin ensimmäinen ulkomaanmatka. Siellä Trump yritti rakentaa rintaman Saudi Arabian ja Israelin akselin ympärille. Sen tavoitteena on hyökkäys Irania ja sen liittolaisia vastaan kuten Assad tai Hesbollah.
Trump yrittää käyttää hyväkseen Itä-Euroopan maiden tyytymättömyyttä uudelleen rakennetulle Saksa-Ranska -akselille mutta myös Venäjälle. Trumpin avainfraasi Varsovassa oli: “Aikakautemme peruskysymys on se, että onko länsimaailmalla tahtoa jäädä eloon vai ei”. Tällä tavalla Trump kaivaa ulos haudasta teorian sivilisaatioiden sodasta.
Pian Trumpin Puola-vierailun jälkeen Merkel tapasi Putinia ja keskusteli jännitteiden vähentämisestä Ukrainassa. Seuraavana päivänä tämän jälkeen Naton pääsihteeri Stolberg kävi Kiovassa avaamassa näyttelyn, “Ukraina ja Nato turvallisuuden puolesta”. G20 kokouksen taustalla on koko ajan leijunut sodan pilviä. Ympäri Eurooppaa leviää vihan aaltoja. Mellakat oli tämän prosessin heijastus. Yli 100 000 mielenosoittajan joukko ei koostunut pakolaisista, turvapaikanhakijoista tai muista ulkomaalaisten porukoista. Kapinoimassa oli saksalaisia työläisiä. Sen vuoksi Merkel oli raivostunut ja vaati Hampurin demarijohdon eroa sekä lisäpoliiseja ja armeijaa tukahduttamaan mielenosoituksia.
On myös mainittava, että pieni kaupunki lähellä Hampuria, Sachsen-Anhalt on valittu paikaksi, jossa ensi vuonna Saksan armeija pitää sotaharjoituksia Naton kanssa. Harjoitusten tavoitteena on valmistautua kapinoita vastaan ja ylipäätään yhteiskunnallisia levottomuuksia varten. Samasta syystä Macron ei lopeta vallalla olevaa poikkeustilaa ja jatkaa aikaisemman hallituksen aloitettuja työehtoja huonontavia reformeja. Kaiken viitekehyksen on oltava valmiina 20.8. mennessä tai ainakin ennen 24. elokuuta, jolloin pidetään vaalit Saksassa.
20 000 hampaisiin asti aseistettujen mellakkapoliisien joukot, vesitykit, pippurisumutteet ja kyynelkaasut osoittautuivat mahdottomiksi pysäyttämään vihaisten nuorten vastarintaa. Kapitalismi on tehnyt elämästämme helvetin, joka on läsnä kaikkialla ja sitä ei voi karkottaa pois. Se on imperialististen valtioiden välisissä suhteissa, yhteiskunnissa, talousjärjestelmässä; sitä on ollut ennen G20 -kokousta, sen aikana, ja tulee olemaan senkin jälkeen. Yhtä helvettiä on elämä Saksassa, koko Euroopassa ja planeettamme ympäri. Nyt on kulunut kymmenen vuotta siitä kun kaikki kapitalismin sisäiset ristiriidat räjähtivät käsiin. Tämän kriisin uhrien viha etsii uusia vallankumouksellisia kanavia ilmaista itseänsä. Kansat tiedostavat yhä enenemässä määrin sen, että ihmisarvoista elämää järjestelmän sisällä ei ole. On pakko suunnata kaikki kiukku uuteen kanavaan, joka esittää vallankumouksellista strategiaa, ohjelmaa ja kansainvälistä järjestäytymistä. Meidän kannalta kysymys ei ole se, että löytääkö Trumpin länsimaailma tahdon jäädä eloon tuhoamalla ihmiselämiä. Kysymys on muuri siitä, että tahtooko kansainvälinen vallankumouksellinen liike muuttua kapitalismin haudankaivajaksi rakentamalla uutta elämää, luokatonta yhteiskuntaa.
.
Dimitris Mizaras
