Me
Sadattuhannet nuoret, koululaiset ja opiskelijat sekä työläiset osoittavat mieltään sotaa ja
asevelvollisuutta vastaan. Berliinissä, Hampurissa ja yli sadassa muussa Saksan kaupungissa,
Alankomaissa ja erityisesti Ranskassa suurten kaupunkien kadut muuttuvat päivittäin
taistelukentiksi. Yhteenotot poliisin kanssa, kyynelkaasu ja lukemattomat pidätykset eivät pysty
nujertamaan nuoria, joilla ei ole enää mitään muuta menetettävää väkivallan, riiston ja sorron
keskellä.
Nuoret näkevät, kuinka Euroopan kapitalistiset valtiot yksi toisensa jälkeen toteuttavat armotonta
leikkauspolitiikkaa, joka heikentää heidän elinolojaan. Samalla on selvää, mihin rahat, jotka pitäisi käyttää terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan sekä kunnollisen koulutuksen ja sivistyksen edellytysten turvaamiseen, todellisuudessa ohjataan.
Jokaisessa Euroopan maassa – eikä ainoastaan Euroopassa – valtavia rahasummia virtaa jatkuvasti aseteollisuuteen ja ”kuoleman koneiden” hankintaan. Niitä on tarkoitus käyttää myöhemmässä vaiheessa. Nuorten elinolojen lisäksi uhrataan myös itse nuoriso. Työttömien armeijat, joiden koko lasketaan tuhansissa ja miljoonissa ihmisissä, tullaan kutsumaan uhreiksi tälle alttarille kapitalismin kuolinkamppailussa.
He
Samalla kun imperialistinen Eurooppa valmistautuu sotilaalliseen verilöylyyn, Saksan aseteollisuus aseistaa Ukrainan natseja ja Israelin sionisteja. Äärioikeisto kylvää vihan ja rasismin myrkkyä, syyttää maahanmuuttajia, esittää uhrit syyllisinä ja leimaa heidät taloudellisen taantuman aiheuttajiksi. Samaan aikaan kapitalistit jätetään rauhaan ja kritiikin ulkopuolelle.
Perustavanlaatuisten demokraattisten oikeuksien polkeminen sekä aiempina vuosina
allekirjoitettujen sopimusten ja yleissopimusten mitätöiminen osoittavat, että kapitalistiset
yhteiskunnat kulkevat kohti fasismia. Toisen maailmansodan jälkeiset vanhat tasapainot ovat
kadonneet, eikä uusia tasapainoja pystytä luomaan ennen kuin tämä jo alkanut ja jatkuvasti
kärjistyvä maailmanlaajuinen konflikti päättyy tavalla tai toisella.
Tällä hetkellä NATO ja muut Euroopan imperialistiset valtiot kouluttavat merivoimiaan esimerkiksi ”Strike Warrior 2026” -harjoituksessa, johon osallistuu noin 1 300 sotilasta korkean intensiteetin operaatioita simuloivissa tilanteissa. Harjoituksiin kuuluu skenaarioita, joissa harjoitellaan ohjus- ja ilmaiskuja sota-aluksia vastaan, sukellusveneentorjuntaoperaatioita, meritaisteluita sekä aluksen haltuunottoa.
Erityistä huomiota herättää portugalilaisten merijalkaväen sotilaiden operaatio saksalaisella
”Berlin”-huoltoaluksella. Siinä simuloitiin aluksen väkivaltaista haltuunottoa ja sellaisten
henkilöiden pidättämistä, jotka esittivät Venäjän kansalaisia. Hollantilainen komentaja Sjors ter
Veen ilmoitti pitävänsä Venäjän uhkaa todellisena ja ilmaisi huolensa siitä, että tilanne voisi
vähitellen ajautua kohti laajempaa yhteenottoa.
Harjoitus järjestetään Britannian saarta ympäröivällä merialueella. Toisaalta koko Ruotsin laivaston sekä Suomen ilmavoimien väitetään häiritsevän päivittäin niin sanotun Venäjän varjolaivaston kaupallista merenkulkua alusten saapuessa Suomenlahdelle ja poistuessa sieltä.
CIA entinen analyytikko Larry Johnson varoittaa, että jatkuva sotilaallinen eskalaatio, Euroopan
uudelleenvarustautuminen sekä Moskovan ja Euroopan NATO-maiden välinen kasvava
epäluottamus luovat edellytyksiä suoralle yhteenotolle. Välikohtaus Itämerellä, Venäjän alukseen
kohdistuva toimenpide tai Kaliningradin ympärille syntyvä kriisi voisi johtaa hallitsemattomaan
eskalaatioon.
Samaan aikaan Ruotsissa mahdollinen ydinisku on otettu osaksi virallista väestönsuojelun
suunnittelua. Ruotsin puolustustutkimuslaitos (FOI) on julkaissut yksityiskohtaista aineistoa
ydinräjähdyksen seurauksista ja väestön suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Lisäksi maan
kansalaisille on jaettu opas, jossa annetaan ohjeita siitä, miten tulee toimia sodan syttyessä. Jokaisen ruotsalaisen odotetaan myös pitävän valmiina niin sanottua hätävaralaukkua, jossa on
välttämättömiä tarvikkeita, kuten lääkkeitä ja ruokaa.
Suomessa lukiolaisille lähetetään viestejä, joissa heitä kutsutaan osallistumaan
itsepuolustuskursseille sodan varalta. Kuten eräs koululainen kertoi meille, tämä tapahtuu
mahdollisimman huomaamattomasti. Viestissä ei täsmennetä, koskevatko valmistelut tavanomaista vai ydinsotaa. Siinä ei myöskään mainita, ovatko kurssit vapaaehtoisia vai pakollisia. Sotaan valmistautuminen on ilmeistä.
Kamppailumme kärjistyy Kymmenientuhansien koululaisten osallistuttua koululakkoihin ja koulumiehityksiin 108 kaupungissa mielenosoitukset laajenivat ensin Alankomaiden Amsterdamiin. Tuhannet ihmiset osoittivat siellä mieltään sunnuntaina 27. syyskuuta iskulauseenaan ”Pysäyttäkää sotakiihko”. He vastustivat kasvavia sotilasmenoja ja suunnitelmia, jotka voisivat johtaa valikoivaan asevelvollisuuteen.
Saksassa koulut ovat edelleen osittain vallattuina, ja nyt vuorossa on Ranska.
Liittokansleri Friedrich Merzin hallitus pyrkii kasvattamaan Saksan asevoimien (Bundeswehr)
vahvuuden noin 186 000 aktiivipalveluksessa olevasta sotilaasta 260 000 sotilaaseen sekä
kasvattamaan reservin 200 000 henkilöön seuraavan vuosikymmenen aikana. Tavoitteena on vastata NATOn uusiin puolustustavoitteisiin.
Koululaiset puolestaan viestivät Berliinin, Hampurin ja Frankfurtin kaltaisten kaupunkien kaduilla selkeästi: ”Emme osallistu teidän sotiinne.”
Valmistelut…
Iranin kanssa käydyn sodan tappion jälkeen, ja kun huomattava osa aseistuksesta ja
ampumatarvikkeista on kulutettu, samalla kun Yhdysvaltojen välivaalit lähestyvät, he yrittävät
voittaa hieman aikaa ennen seuraavaa iskua. Politico kirjoittaa, että he lähettävät jälleen edustajia
Moskovaan etsimään aseleposopimusta.
Putin vaatii luonnollisesti turvallisuustakuita, kun taas Trump vaatii, että ensin sovitaan aselevosta ja vasta sen jälkeen turvallisuustakuista – ”deal first, guarantees later”. Samaan aikaan Venäjän tehtaat tuottavat enemmän ohjuksia kuin mitä käytetään. Neuvotteluja käydään siis tilanteessa, jossa Venäjän varastot ovat hyvin täynnä.
Myös Wall Street Journal (WSJ) on kirjoittanut 800 000 NATO-sotilaan siirtämisestä etulinjaan
tilanteessa, jossa vastakkainasettelu Moskovan kanssa kärjistyy. Kyse on täysimittaisesta
liikekannallepanoharjoituksesta, johon kuuluvat satamat, rautatiet, sairaalat, energiainfrastruktuuri, yksityiset yritykset ja käytännössä koko yhteiskunta.
Liittokansleri Friedrich Merzin hallitus pyrkii kasvattamaan Saksan asevoimien (Bundeswehr)
vahvuuden noin 186 000 aktiivipalveluksessa olevasta sotilaasta 260 000 sotilaaseen sekä
kasvattamaan reservin 200 000 henkilöön seuraavan vuosikymmenen aikana. Tavoitteena on vastata NATOn uusiin puolustustavoitteisiin Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen.
Koululaiset puolestaan viestivät Berliinin, Hampurin ja Frankfurtin kaltaisten kaupunkien kaduilla: ”Emme osallistu teidän sotiinne.”
Tämä ei tapahdu ainoastaan Saksassa vaan myös mm. Ranskassa. Siellä otetaan uudelleen käyttöön lakeja, joiden perusteella nuoria voidaan kutsua asepalvelukseen 18 vuoden iästä alkaen. Macron on yhdistänyt tämän Euroopan ”puolustuksen” tarpeisiin.
… ja tulevaisuudennäkymät
Miten voimme estää sodan jatkuvan kärjistymisen tilanteessa, jossa se uhkaa muuttua
maailmansodaksi?
Nykyiset poliittiset toimijat ja erityisesti parlamentissa toimivat puhuvat pasifismista, ydintuhon
vaarasta, demokraattisista menettelyistä ja muista vastaavista tyhjistä ilmauksista.
Sota on luokkataistelun äärimmäinen ilmentymä. Sodasta aiheutuvaa vaaraa ei voi pysäyttää
rappiota kohti kulkeva yhteiskuntajärjestelmä eikä sen instituutiot, sillä juuri nämä ovat
synnyttämässä sotaa. Sotaa ei myöskään voida karkottaa vetoamalla arvoihin kuten tasa-arvo, vapaa lehdistö yms.
Lyhyesti sanottuna ihmiskunnan ja sivilisaation, sen kulttuurin kohtalot ratkaistaan sitten kun toinen kahdesta vastakkaisesta yhteiskuntaluokasta voittaa toisen.
Saksa aloitti toisen maailmansodan sen jälkeen, kun se oli ensin onnistunut kukistamaan
työväenluokan ja sen liittolaiset, lakkauttamaan ammattiliitot ja kaiken opposition sekä
pystyttämään oman terrorijärjestelmänsä.
Yksi merkittävä myönteinen piirre nykytilanteessa edelliseen maailmansotaan verrattuna on se, että työväenluokan, sen liittolaisten ja ennen kaikkea nuorison kamppailut ovat nyt eturintamassa.
Toivomme ja optimismimme kumpuavat tästä työväenluokasta, joka on pysynyt voittamattomana
yli 80 vuoden ajan.
Jos tutkimme historiaa ja pystymme välttämään menneisyyden virheet, meillä on oikeus vaatia
paremman yhteiskunnan rakentamista: yhteiskunnan, jossa ei ole luokkia, jossa ihminen ei riistä
toista ihmistä, jossa ei ole sortoa, tukahduttamista, sotia eikä vankiloita.
2.10.2026
Dimitris Mizaras
