Suomen talous karilla

Tilanne Suomen kansantaloudessa on vakavampi kuin annetaan ymmärtää. Tilastot ja muut faktat eivät tue poliittisen eliitin puheitä puolilamasta tai talousguruiden mihinkään perustuvista ennusteista, että lama kestää vain kesään asti. Niin pankit kuin yritykset kirjaavat tappioita ja koko ajan tekevät konkursseja. Jokaiseen uutislähetykseen kuuluu irtisanomisten tai lomautusten “uutinen”.


Kriisin diagnoosi kielii taudista kapitalismin rakenteissa. Kun pääoma ei voinut ammentaa lisäarvoa (josta todellinen tuotto syntyy) reaalitaloudesta, se sijoitui mielikuvituksellisiin piireihin, fiktiiviseen talouteen. Viimeinen ei ollut vahinko tai epäkohta nimeltään globalisaatio vaan alue, johon kapitalismi joutui vääjäämättömästi kääntymään. Siksi on luonnollista, että oireet ilmenevät ensin finanssitalouden tasolla. Joka tapauksessa, jos luotto ei toimi, niin kapitalismikaan ei voi toimia. Suomessa tilanne on täsmälleen samankaltainen kuin muualla Länsi-Euroopassa huolimatta vakaista
taseista, matalasta velkaantumisen tasosta ja aikaisemmasta budjetin ylijäämästä.

 

Pankit

Suomalaisten finanssiyhtiöiden kannattavuus on romahtanut. Konkurssit reaalitaloudessa, taantuma kotitalouksissa ja kulutuksen lasku, kuin myös luottotappiot aikaisemmista lainoista on muutama syy tähän. Finanssivalvonta (Fiva) raportoi, että luottotappioiden määrä pian kaksin- ja jopa kolminkertaistuu viime vuosien tasolta. Työttömyys näkyy vuoden ja luottotappiot kahden vuoden viiveellä taantuman alkamisesta. Näillä näkymin vuoden päästä luottotappiot saatavat jopa monikertaistua tähän vuoteen verrattuna.

Odotettavissa on luottotappiot rakennus-, maaliikenne-, majoitus- ja ravitsemusaloilta. Työttömyys saa myös kotitalouksien maksukykyä heikommaksi. Vaikka suuri osa lainoista on sidottu vaihtuviin korkoihin, silti pankit siirtävät riskiensä kasvua asiakkaidensa kukkaroon kasvattamalla asiakasmarginaalit. Lama aiheuttaa luottotappioita, mikä saa pankit varovaisemmaksi luotonannossa, ja joka omalla vuorollaan syventää lamaa.

 

Konkurssiaallot ja kutistumiset

Tämän vuoden ensimmäisten kahden kuukauden aikana Suomessa on käynnistetty 578 konkurssia. Tilastokeskus kertoo, että kyseessä on 17 prosentin kasvu edellisestä vuodesta. Ainoastaan rakennusalalla pantiin alulle 155 konkurssia. Näiden konkurssien seurauksena täysin työttömäksi jäi 2630 ihmistä. Työttömyys siis kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna melkein viidenneksellä.

Suomen talous supistuu nopeammin kuin on kuviteltu. Kokonaistuotanto väheni tammikuussa kymmenen prosenttia viime vuoden tasosta. Tuotanto laski myös joulukuuhun verrattuna. Nyt Suomi on virallisestikin vuodenvaihteesta alkaen taantumassa. Kansantalous on taantumassa sitten kun bruttokansantuote (BKT) laskee puoli vuotta yhtäjaksoisesti. Viime tammikuusta lähtien puhutaan vain taantuman syventymisestä. Tuotannon supistuminen ainoastaan tammikuussa oli nopeampi kuin koskaan edellisen laman aikana 1900 -luvulla. Jyrkin lasku tähän asti nähtiin kuitenkin marraskuussa. Teollisuudessa jalostus romahti 17 ja palveluksissa kuudella prosentilla.

Helmikuu oli tammikuuta huonompi. Teollisuuden tuotanto oli silloin 22,2 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sama luku tammikuussa oli 21,8 propsenttia. Eniten tuotannon laskua esiintyi metsäteollisuudessa, jossa nähtiin 32 prosentin supistuksia. Suomi ei elä enää metsästä, eikä
metallistakaan. Metalliala laski helmikuussa miltei neljänneksellä (24%), kemia- 15 ja elintarviketeollisuus 10 prosentilla. Tuotannon lisäksi supistuu vienti ja tuonti. Vienti laski helmikuussa 36 ja tuonti 31 prosenttia viime vuoteen verratuna. Sähkölaitteiden ja raudan sekä teräksen vienti ulkomaille oli helmikuun uhreja. Paperia ja pahvia vietiin 30 prosenttia vähemmän kuin helmikuussa 2008. Vienti Saksaan, Ruotsiin ja Britanniaan laski n. 35 prosenttia ja Venäjälle romahti puoleen. Tuonti Saksasta ja Ruotsista laski kolmanneksella ja Venäjältä 40 prosenttia.

Tilausten arvo teollisuudelle oli 41 prosenttia pienempi, metallissa kuitenkin n. 50 prosenttia. Kokonaisuudessaan kansantalouden supistumista vuosineljänneksellä kuvataan kaksinumeroiseksi luvuksi.

 

__Dimitris Mizaras

 

This entry was posted in Artikkelit, kotimaa, Artikkelit, Talous, Polttopisteessä. Bookmark the permalink.