”Olen tekemässä kuolemaa poliittisen murhaajan iskun seurauksena …hän hyökkäsi minun omassa huoneessani. Taistelin hänen kanssaan … menimme sisään … keskustelimme ranskalaisista tilastoista … hän löi minua … pyydän, sanokaa meidän ystäville … olen varma Neljännen Internationaalin voitosta … menkää eteenpäin.” Nämä olivat Leon Trotskin viimeiset sanat, jotka hän saneli ennen kuin kuoli. GPU:n ja Stalinin kätyri Ramon Mercaderin murhaava käsi iski jäähakulla lokakuun vallankumouksen johtajan, Puna-armeijan rakentajan ja Neljännen Internationaalin perustajan päähän.
Kirjeessään Ranskan ulkoministeri Dalandierille vuonna 1939 Adolf Hitler myönsi, että lopulta todellinen voittaja voisi olla Trotski: ”Sota toisi suunnatonta kurjuutta ja todellinen voittaja olisi Trotski” (1) (Herr Trotsky kuten hän ilmaisi).
Elokuun 20. päivänä tulee täyteen 70 vuotta Trotskin murhasta Meksikon Coyoacanissa. Trotskin murhasta on tehty elokuvia, kirjoitettu kirjoja ja sävelletty lauluja. Yksi uusimmista kirjoista julkaistiin Meksikossa vuonna 2007. Espanjankielisen kirjan nimi on “Los Nazis en Mexico”. Kirjan kirjoitti Juan Alberto Cedillo, ja kustantajana toimi Random House Mondadori.
Melko iso osa tästä kirjasta käsittelee Trotskin murhaa. Lähteinä kirjailija käyttää USA:n kansallisia arkistoja. Cedillo dokumentoidusti toteaa, että natsi-Saksan agentit Meksikossa olivat tiiviissä yhteistyössä kätyrien kanssa, jotka Stalin lähetti murhaamaan Trotskia.
Vuotta aikaisemmin, elokuun 23. päivänä 1939 Saksan ja NL:n ulkoministerit Rippentrop ja Molotov olivat allekirjoittaneet kahden maan välisen hyökkäämättömyyssopimuksen. Tuon sopimuksen pohjalta natsien ja stalinistien salaiset palvelut tukivat toisiaan yhteisiä intressejä edistävissä kysymyksissä. Yksi sellainen hanke oli Trotskin ja kansainvälisen trotskilaisen liikkeen eliminointi.
Vuonna 1994 KGB:n agentti kenraali Pavel Sudoplatov julkaisi muistelmansa. Niissä Sudoplatov kertoo, että Stalin oli komentanut hänet henkilökohtaisesti organisoimaan Trotskin murhaa. Projekti sai koodinimen operaatio Utka (Ankka).
Vuoden 1938 loppupuolella Stalin kutsui Sudoplatovin ja Berijan puheilleen. Berija oli sisäministeri ja stalinististen salaisten palveluiden päällikkö. Berija oli vastuussa Stalinin kanssa eri mieltä olevien miljoonien bolsevikkien kuolemasta. Kuten Sudoplatov kirjoittaa, Stalin oli kertonut, että edellytys kansainvälisen kommunistisen liikkeen kontrolloimiseksi oli Trotskin ja trotskilaisuuden eliminointi. Vain tällä tavoin voitaisiin vetää naruista ja myydä periaatteita ja proletariaatin intressejä esim. Jaltassa, jossa jaettiin maailma.
Pato-operaation toteuttajaksi määrättiin Leonid Eidingon, joka oli Sudoplatovin oikea käsi. Hän oli verkostoitunut Espanjan sisällissotaan osallistuneiden meksikolaisten keskuudessa, ja tunsi meksikolaisten kansainvälisten prikaatien johtajan, maalari David Sinquerosin. Leonid Eidingonilla oli parisuhde Espanjassa asuneen Ramon Mercanderin äidin kanssa.
Kolme ryhmää murhaajia
Vuonna 1939 Sudublatov ja Eitingon perustivat New Yorkissa tuonti- ja vientiliikkeen. Aikakaudelle suurehko pääoma oli 300 000 dollarin luokkaa, ja oli lähtöisin Moskovasta. Tämä oli kuitenkin vain näyteikkuna hankkeen rekrytointi- ja rahoituspyrkimyksille. Kokoon saatiin kolme ryhmää. Ensimmäinen toimi Singuerosin johdolla, toisen päässä oli Mercader ja kolmatta johti suoraan Moskovasta riippuvainen Jozef Grigulovits. Näin ollen, jos ensimmäinen ryhmä epäonnistuisi, murhaoperaatiolla oli kakkos- ja myös kolmossuunnitelma.
Ensimmäinen epäonnistunut murhayritys käynnistettiin 24. toukokuuta 1940. Upseeriksi naamioitunut Sinqueiros ja 20 Meksikon stalinistisen puolueen jäsentä sarjalaukkauksien saattelemana tekivät rynnäkön Trotskin asuntoon. Mercaderilla oli erilainen taktiikka. Hän onnistui soluttautumaan Trotskin ympäristöön, ja näin lähestyä suurta vallankumouksellista sisältä käsin. Lähietäisyydeltä Mercader iski Trotskin päähän jäähakulla. Trotskin asunnon ovelle asti Mercaderia saattoivat hänen äitinsä ja GPU.n asiamies Eitington, jotka vieläpä odottivat häntä talon ulkopuolella auttaakseen häntä pakenemaan. Murhan jälkeen Mercader pidätettiin. Trotskin kaarti luovutti murhaajan poliisille kun ensin pahoinpiteli hänet sairaalakuntoon. Mercader tuomittiin 20 vuodeksi vankilaan. Murhaaja kuoli Kuubassa vuonna 1978.
Murhan jälkeen Stalin henkilökohtaisesti myönsi Mercaderille kunniamitalin, jonka murhaajan puolesta otti vastaan hänen äitinsä Karidar Mercader. Päästyään vankilasta Mercader meni NL:oon, jossa Hrustsov julisti hänet NL:n sankariksi, mikä oli stalinistisen byrokratian korkein kunnia-arvo.
Natsien rooli
Saksan natsit olivat jo paljon aikaisemmin noteeranneet vaaraa, että trotskilaisuus voisi kasvaa toisen maailmansodan voimasuhteiden kiehunnassa.
Natsit neuvottelivat meksikolaisviranomaisten kanssa öljyntuonnista, jota ehdottomasti saksalaisten sotakoneisto tarvitsi. Tämän vuoksi Trotskin oleskelua Meksikossa ei nähty ollenkaan suopein silmin. Trotskin eliminointi on ollut myös natsien ykköstavoite.
Tolentano oli eräs Meksikon ay-liikkeen byrokraatti, joka huolehti kontakteista meksikolaisviranomaisten, joilla oli kytköksiä Meksikon kommunistiseen puolueeseen, ja Gestapon päällikön tohtori Cristian Zinserin ja Gestapon asiamiehen ja valokuvaajan tohtori Herman Fiedrich Erpenin kanssa. Natsit vuokrasivat talon läheltä rakennusta, jossa Trotski asui. Sieltä käsin he agenttien avustuksella kuvasivat ja kirjasivat vuorokauden ympäri Trotskin ja hänen vartijoidensa liikkeitä sekä vieraiden käyntejä.
Natsien tarkoituksena oli etsiä mahdollisia heikkoja kohtia Trotskin puolustuksessa. Tiedot välitettiin sitten stalinistiselle murhaajakoneistolle. Tällaisia natsien ottamia kuvia löytyi Neuvostoliiton salaisten palveluiden arkistoista maan romahdettua.
Dimitris Mizaras
Frederick Lewis Schuman – 1941 – 600 sivua Night over Europe: the diplomacy of nemesis, 1939-1940
THE HITLER–DALADIER LETTERS: AUGUST 26-27 The next episode of the crisis— an entr’acte while Hitler waited for Henderson’s return from London— was an exchange … War would bring untold miseries and the real victor would be Trotsky.
