Edellistä syvempi lama uhkaa ensi vuonna Britanniaa ja koko kapitalistista maailmaa. Uuden laman vaarasta varoittaa lehtihaastattelussaan Englannin keskuspankin johtokunnan jäsen Martin Weale. Hänen mukaansa pankki ennustaa, että talouden supistuminen alkaa tämän vuoden viimeisen vuosineljänneksen aikana.
Asunto-, pankki- ja luottokriisinä vuonna 2007 alkanut kapitalismin luhistuminen on tuonut kriisin keskiöön myös pankkien avuksi lähteneet julkiset taloudet. Ns. Kreikan tauti osoittautui pesivät jokaisen kapitalistisen valtion sisällä. Velkaantuminen on niin tähtitieteellistä tasoa, etteivät tilapäiset ja usein ideologisista syistä johdetut julkisen talouden leikkaukset voi toimia uuden laman tuloon vastapainoksi, saati sitten koko kriisin ratkaisuksi.
Uuden hallituksen säästökuri kohdistuu köyhimpien kansalaisten hartioille. Brittihallitus ja valtionvarainministeri George Osborne tavoittelevat sitten Thatcherin ajan rajumpia julkisen talouden leikkauksia. Selvityksen mukaan köyhimmät kymmenen prosenttia kansasta menettävät leikkausten vuoksi viisi prosenttia nettotuloistaan. Vastaava menetys rikkaimmalla kymmenen prosentin väestönosalla on reilu prosentti.
Sata päivää istunut hallitus on lähettänyt useammalle ministeriölle käskyn leikata jopa 25-40 prosenttia budjetistaan. Tämän kuvion edessä Thatcherin leikkaukset 80-luvulla näyttävät lasten leikiltä. Leikkausten tähtäimessä on 700 uutta koulua ja 1300 leikkipuistoa, jotka jäävät rakentamatta. Ilmaisen maidon etu alle viisivuotiaille päiväkodeissa poistetaan. Valtiontalouden vaje ja velkakierre ovat niin suuria, että tulevan uuden laman jaloista hallituksen on pakko leikata mahdottomiakin. Jotta toimenpiteet eivät kanavoituisi suoraan kansan vihaksi, hallitus aikoo siirtää useammat valtiontehtävät kolmannen sektorin alueelle.
Kyseenalaistettava ei ole vain se, että pystyykö leikkaukset toimimaan tervehdyttävänä tekijänä talouden kriisissä. Kukaan ei osaa sanoa, miten koulujärjestelmä voi kestää jopa 20 prosentin vajaankykyisenä. London School of Economics -tutkimusyksikön johtaja Tony Travers nimitti Cameronin talouspolitiikan “liberaaliksi anarkismiksi”. Julkiselta sektorilta häviää runsaasti myös työpaikkoja. Kaikista hallintoaloista eniten menettää kulttuuriministeriö, joka menettää puolet työntekijöistään. Oikeusalan hallintokunta menettää 15 000 työpaikkaa. Uusoikeistolaisen hallituksen yhteiskunnassa lasten vanhemmat saavat perustaa itse “vapaakouluja”, jotka tulevat valtiolle edullisemmaksi. Uudenlaiset koulut päättävät opetusohjelmastaan itsenäisesti. Uusi yhteiskunta aikoo pidentää eläkeikää. Sen lisäksi 1,6 miljoonaa sairauseläkeläistä kutsutaan uudelleen testaukseen, jossa arvioidaan uudelleen heidän työkykynsä.
Nuoret heitteelle koulupenkkien sijasta, työläiset eläkkeelle vasta kuolemansa jälkeen ja eläkeläiset takaisin töihin, on uuden liberaalianarkistihallituksen doktriini. Pyrkimyksessään vakuuttamaan kansaansa, että tämä on ainoa tie ulos kriisistä, George Osborne sanoi: “Ilman kulukuria Britannia joutuu Kreikan tilanteeseen”. Kreikan murhenäytelmän näyttämö on kansainvälinen. Ensi vuoden vaalien jälkeen nähdään Suomessakin kehittyvän samoja kulisseja ja kohtauksia.
Dimitris Mizaras
