MARXILAINEN TYÖVÄENLIITTO

Hyväksytty Marxilaisen Työväenliiton järjestäytymiskokouksessa Oulussa 9.–10.3.2002

1. Perustaminen ja toiminnan alkuvaiheet

Marxilaisen Työväenliiton (MTL) edeltäjä, Marxilainen Oppositio (MO) muodostettiin vuoden 1999 loppupuolella ryhmäkunnaksi Sosialistiliiton sisälle. MO kritisoi Sosialistiliiton johdon politiikkaa ja pyrki herättämään keskustelua Sosialistiliiton sisällä. Erimielisyydet Neuvostoliiton luonteesta (Sosialistiliiton esitys valtiokapitalismista vs. Trotskin analyysi), vallankumouksellisen järjestön tehtävistä ja politiikasta sekä Sosialistiliiton kansainvälisistä suhteista ja näköaloista olivat eräitä niistä syistä, jotka johtivat MO:n eroamiseen Sosialistiliitosta huhtikuussa 2000 ulosmarssilla Sosialistiliiton vuosikokouksesta. Sosialistiliiton johdon byrokraattinen suhtautuminen erimielisyyksiin — haluttomuus keskustella ja tästä seurannut kunnollisen poliittisen keskustelun mahdottomuus sekä tietenkin mahdottomuus tuottaa painettua keskustelumateriaalia — oli eräs syy näiden erimielisyyksien kärjistymiseen eroamiseksi asti.

Oitis erottuaan Sosialistiliitosta MO ilmoitti perustavansa itsenäisen järjestön. Kesäkuussa 2000 Marxilainen Työväenliitto perustettiin Oulussa. Tämä pikainen perustaminen siirsi järjestön teoreettisen ja käytännön työn valmistelun ensimmäisen toimintavuoden tehtäviksi. MTL:n perustavassa kokouksessa päätettiin, että jatketaan Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-siktenin julkaisemista, jota MTL:oon siirtynyt toveri Teemu Luojola oli Itä-Uudenmaan Sosialistiliiton nimissä julkaissut kesästä 1999.

Marxilainen Oppositio oli alun perin osa Kansainvälistä Työväenkomiteaa (KTK), itse asiassa KTK:n perustajajäsen, ja MTL jatkoi luonnollisesti KTK:n jäsenenä. Vaikka MTL:n perustaminen jatkamaan Trotskin bolsevikki-leninististä perintöä Suomessa oli itsessäänkin tärkeä askel, MTL:n toiminta jatkui suhteellisen vähäisenä. Vasta keväällä 2001, jolloin järjestöön liittyi uusia voimia, toiminta toden teolla alkoi.

Vuoden 2000 toiminnasta mainittakoon kuitenkin kunnallisvaalit, joihin MTL osallistui yhdellä ehdokkaalla sekä Oulussa että Porvoossa. Oulussa MTL:n ehdokas asetettiin SKP:n listojen kautta, Porvoossa MTL yhdessä KTP:n ja sitoutumattomien sekä ay-aktiivien kanssa muodosti Kansanvallan puolesta -yhteislistan. Porvoossa yhteislista oli yksi niistä harvoista listoista, joiden äänimäärä kasvoi vuoden 1996 kunnallisvaaleihin verrattuna, joten vaalityötä voi pitää suhteellisen onnistuneena, vaikka yksikään listan ehdokkaista ei tullutkaan valituksi. Eräillä äänestysalueilla Porvoossa yhteislista sai enemmän ääniä kuin esim. Vasemmistoliitto.

MTL:n Luokkataistelu-sähköpostilistan, jolla käydään sekä teoreettista että käytännöllistä keskustelua, perusti jo Marxilainen Oppositio. Omat kotisivunsa MTL avasi vuoden 2001 alkupuolella. Kotisivuilta, joita resurssien puutteen vuoksi vuoden 2001 loppuun päivitettiin aivan liian harvoin, löytyy MTL:n kannanottojen ja tiedotteiden lisäksi analyyseja ja artikkeleita suomalaisen ja kansainvälisen työväenluokan liikehdinnästä sekä kapitalismin kriisiin liittyvistä ilmiöistä. Sivuille kootaan myös suomennettuja Trotskin kirjoituksia. Vuoden 2001 alussa Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-siktenin julkaiseminen alkuperäisessä A4-valokopioformaatissa alkoi käydä hankalaksi, ja MTL päätti esittää KTP:n Porvoon kaupunkijärjestölle Å-siktenin julkaisemista yhteistyönä. Keskustelujen jälkeen päädyttiin perustamaan lehteä julkaisemaan Osuuskunta Luokkatieto, johon MTL:n ja KTP:n toverit sekä muutkin työläiset ja ay-aktiivit voivat liittyä henkilöjäseninä. Vaikka Å-sikten ei tämän jälkeen enää ole MTL:n äänenkannattaja, on MTL:n rooli osuuskunnassa silti keskeinen, lehden päätoimittajana jatkaa Teemu Luojola ja lehti ilmestyy kuukausittain 8-sivuisena tabloid-koossa vähintään 1000 kappaleen painoksena. Omaa valtakunnallista lehteään, Militanttia, MTL ehti vuoden 2001 ensimmäisellä puoliskolla julkaista kaksi numeroa, mutta vuoden 2001 jälkimmäisellä puoliskolla lehden julkaiseminen jouduttiin keskeyttämään syistä, jotka valkenevat alempaa.

2. Aktiivisen toiminnan ja kansainvälisten kamppailujen kausi

Maaliskuussa 2001 MTL piti epävirallisen valtakunnallisen kokouksen Oulussa. Tuolloin järjestö julkaisi kannanoton, jossa se esitti ennusteensa uudesta imperialistisesta sodasta ja joka sisältää näkemyksiä kapitalistisen talouden eri kriisien vaiheista. MTL pyrki herättämään keskustelua maailmansodan vaarasta, ja kun tätä keskustelua hieman syntyikin, julkaisi järjestö toukokuussa pamfletin Kolmannesta maailmansodasta. Pamfletissa esitettyjä ajatuksia on syksyn ja talven 2001–2002 mittaan täydennetty Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-siktenissa ja MTL:n internetsivuilla julkaistuilla artikkeleilla. Keväällä 2001 MTL myös kritisoi SKP:n edustajakokouksen teesejä, ja MTL:n kritiikki julkaistiin Militantin ensimmäisessä numerossa. Järjestön ja sen julkisen profiilin voimistuminen trotskilaisen liikkeen edustajana Suomessa herätti myös huolestuneisuutta maamme stalinisteissa. Keskustelu etenkin Kommunistisen Työväenpuolueen (KTP) kanssa oli vilkasta ja osin kärkevääkin. Tätä keskustelua varten MTL julkaisi vastaukseksi KTP:n “trotskilaisuuden kritiikkiin” pamfletin artikkeleista Stalinismi on stalinismia, hunnun kanssa tai ilman sekä Miksi Neljäs Internationaali pitää jälleenrakentaa. Pamfletti sisältää trotskilaisen liikkeen lyhyen historian ja jatkuvan vallankumouksen teorian esittelyn. Mm. nämä pamfletit ovat tärkeitä välineitä koulutettaessa uusia jäseniä puolueen kaadereiksi. Vappuna MTL osallistui tapahtumiin Porvoossa ja Oulussa sekä julkaisi oman vappukannanottonsa.

Huhtikuisten Quebecin mielenosoitusten analysoiminen historialliseksi käännekohdaksi vahvisti järjestön näkemystä Göteborgin kesäkuisen EU-huippukokouksen aikaisiin mielenosoituksiin osallistumisesta. Ennen Göteborgin EU-huippukokousta MTL vetosi Göteborgin kuljetustyöläisiin huippukokouksen estämiseksi tiesuluin ja kuljetusboikotein. Göteborgissa, joka oli järjestön toiminnassa vuoden 2001 tärkein tapahtuma, MTL vaati työläisten ja nuorten yhteistä taistelua EU:n huippukokouksen pysäyttämiseksi ja työväenvastaisen EU:n murskaamiseksi. MTL esiintyi Göteborgissa omin tunnuksin: omilla lipuilla ja banderollilla sekä omalla lentolehtisellä. Ruotsin poliisi pidätti Göteborgissa kolme MTL:n jäsentä. Göteborg osoittautui sekin historialliseksi käännekohdaksi, ja MTL:n toiminta oli päässyt hyvään vauhtiin. MTL osallistui myös Genovan mielenosoituksiin, täällä yhdessä Christian Rakovski -yhteisrintaman kanssa mm. jakamalla yhteistä kannanottoa G8-maita vastaan.

Vuoden 2001 aikana MTL pyrki rakentamaan erilaisten konkreettisten kysymysten pohjalta yhteisrintamaa useiden vasemmistolaisten järjestöjen kanssa. Maaliskuun kokouksessa järjestö kehotti yhteisrintamaan suojeluskuntien jälleenrakentamisen estämiseksi; toveri Luojolan yhdessä eräiden porvoolaisten KTP:n tovereiden kanssa suorittamien ja Å-siktenissa julkaistujen tutkimusten perusteella suojeluskuntien jälleenrakennus on täydessä vauhdissa. Kesällä MTL vetosi eri puolueisiin ja järjestöihin niin kotimaassa kuin maailmallakin, jotta nämä estäisivät oman maansa edustajia lähtemästä Qatarin WTO-kokoukseen marraskuussa 2001. Kesäkuun lopulla MTL oli mukana perustamassa Suomen Argentiina-solidaarisuuskomiteaa tukemaan Pohjois-Saltan ja koko Argentiinan työläisiä näiden taistelussa kapitalistista järjestelmää ja sen poliiseja vastaan sekä levittämään tietoutta Argentiinan taisteluista Suomessa. Marraskuussa MTL julkaisi globalisaationvastaisia aktivisteja ja työväenluokkaa yhdistävän yhteisrintaman koollekutsun otsikolla Hyökkäykset Afganistanissa ja kotimaassa, militarismi ja demokraattisten oikeuksien kaventaminen ovat saman kolikon eri puolilla. Taistele globaalin ja kansallisen kapitalismin suunnitelmia vastaan. Tämä yhteisrintamakutsu on ollut MTL:n keskeisenä toimintaohjeena marraskuulta lähtien, ja MTL näkee, että tämän yhteisrintaman ainekset ovat jo olemassa nykyisessä globalisaation ja sodan vastaisessa liikehdinnässä, vaikka kukaan ei ole vielä yhteisrintamaa muodollisesti julistanut.

3. Toiminnan pysähtyminen ja eroaminen KTK:sta

Heinäkuussa 2001 tilanne MTL:n toiminnan osalta muuttui nopeasti. Eräs MTL:n ja jopa KTK:n perustajajäsenistä kieltäytyi toimimasta yhteisten päätösten mukaisesti. Koska hän ei pyydettäessä edes perustellut käytöstään, hänet erotettiin. Nykyään hän edustaa CWI:tä. Vaikka MTL:n voimavarat tästä vähenivätkin, tämä ei varsinaisesti ollut MTL:n toiminnan lamaantumisen syynä, vaan erään toisen jäsenen toimista Genovassa aiheutuneet epäselvyydet. Näihin epäselvyyksiin, jotka kärjistivät MTL:n ja KTK:n poliittisia erimielisyyksiä, tyrehtyi MTL:n toiminta. KTK:n kansainvälinen johto oli jo keväästä 2001 lähtien — siis koko sen ajan, jolloin MTL:n toiminta oli ollut parhaimmillaan — suhtautunut nuivasti MTL:n esittämiin poliittisiin linjauksiin. Heinäkuussa Genovan-mielenosoituksiin osallistuneelta MTL:n jäseneltä, joka määrätietoisimmin oli uusia poliittisia linjauksia puolustanut, poistettiin toistaiseksi jäsenoikeudet. Näin MTL:n vähäiset voimavarat kävivät vieläkin vähäisemmiksi, ja kaikinpuolinen luottamuksen romahtaminen masensi kaiken poliittisen toiminnan.

Kun syyskuussa imperialistinen maailma ajautui taloudellisen kriisin lisäksi myös sotilaalliseen kriisiin, eivät MTL:n jäsenet voineet enää tyytyä katsomaan vierestä, kuinka maailmaa ajettiin barbariaan. Sovittiin toiminnan uudelleenkäynnistämisestä, ja tässä keskeistä oli eroaminen KTK:sta, sillä KTK oli ajanut itsensä järjestölliseen ja poliittiseen umpikujaan. KTK:n ensimmäisen kansainvälisen konferenssin alituinen lykkääntyminen hamaan tulevaisuuteen ja se, että konferenssia varten ei ilmestynyt juurikaan asiakirjoja, osoittivat selvästi, että KTK:n toiminta oli lamaantunut sen itse aiheuttamiin sotkuihin Genovan mielenosoitusten yhteydessä. KTK ei sanallakaan kommentoinut sen kenties aktiivisimman osaston, MTL:n eroamista, mikä osoittaa, että MTL:n päätös oli perusteltu ja oikea. Pian tämän jälkeen KTK hajosi, koska kaikki toiminta ja vastuu oli keskitetty yhdelle henkilölle, joka oli vakavasti sairastunut ja sittemmin menehtyi. MTL on julkaissut eroamisestaan pamfletin otsikolla Kansainvälisen Työväenkomitean poliittinen umpikuja.

4. Toiminnan uusi käynnistäminen

KTK:sta eroamisen jälkeen MTL:n toiminta on ollut taas erittäin aktiivista, järjestön koko on kasvanut ja järjestö on monista kokemuksistaan viisastunut. Syksyn ja talven mittaan myös järjestön teoreettinen työ on edistynyt merkittävästi. Järjestön epävirallisessa tapaamisessa Porvoossa lokakuussa julkaistiin kannanotto sodasta, missä todetaan, että imperialismin aggression takana eivät ole syyskuun terrori-iskut, vaan globalisoituneen kapitalismin kriisi ja umpikuja sekä sen mahdottomuus ratkaista kärjistyneitä ristiriitojaan muuten kuin sodalla. Samassa tapaamisessa päätettiin MTL:n vuosikokouksen pitämisestä. Koska edellinen virallinen valtakunnallinen kokous oli perustava kokous, jossa ei hyväksytty järjestölle sääntöjä tai ohjelmaa, katsottiin, että helmikuussa 2002 pidettäväksi kaavaillun kokouksen on oltava järjestäytymiskokous. Sittemmin kokousaikaa jouduttiin siirtämään maaliskuulle jäsenille koituneiden ylimääräisten epäpoliittisten tehtävien vuoksi. Lokakuussa MTL lisäksi päätti, että se jää toistaiseksi kansainvälisten ryhmittymien ulkopuolelle ja pyrkii selvittämään kantaansa niihin, jotta järjestäytymiskokouksessa voitaisiin päättää järjestön kansainvälisestä suuntautumisesta.

Tammikuussa MTL julkaisi kannanottonsa Argentiinan tilanteesta, helmikuussa teki kannanoton Porto Alegren sosiaalifoorumista sekä osallistui Suomen sosiaalifoorumiin Helsingissä 9.–10.2.2002, josta MTL julkaisi kannanottonsa 16.2. Helmikuun lopussa MTL oli vaikuttamassa Porvoon ja Oulun lisäksi jo Helsingissä ja Rovaniemellä.

Kapitalismin kriisin analyysi
Hyväksytty Marxilaisen Työväenliiton järjestäytymiskokouksessa Oulussa 9.–10.3.2002

1. Millainen on kapitalismin nykytila ja miten siihen on päädytty
1.1. Imperialistisen kauden kehitys ja sen periodit
1.2. Keynesiläisyyden ja byrokratian merkitys vallankumousten torjunnassa
1.3. Tuotannon supistumisen ilmaisimet
1.4. Kriisin merkit Euroopassa
1.5. Kriisi Yhdysvalloissa ja Japanissa
2. Kapitalismin kriisi maailmanlaajuisena ilmiönä
2.1. Kriisien, sotien ja kumousten aika on alkanut
2.2. Imperialismin heikkous
2.3. Historian lopun loppu
3. Kapitalisminvastainen liikehdintä ja vallankumous
3.1. Imperialismin kriisit ovat otollisinta aikaa vallankumouksille
3.2. Uuden vastarinnan on muututtava vastahyökkäykseksi
3.3. Neljännen Internationaalin jälleenrakentamisesta
3.4. Neljännen Internationaalin perillisten virheistä
3.5. Attac ja reformismin vaarat
3.6. Uudelleenjärjestäytyminen on väistämätön
4. Sota ja periferia
4.1. Imperialismin sotiin johtavan tendenssin pääpiirteet
4.2. Afganistanin sota
4.3. Kashmirin kriisi
4.4. Lähi-Itä
4.5. Argentiinan vallankumouksellinen tilanne
4.6. Taistelu Zimmerwaldin kaltaisen liiton rakentamiseksi
5. Suomi
5.1. Talous
5.2. Sisäpolitiikka
5.3. Ulkopolitiikka
5.4. Puolueet
5.4.1. Sosialidemokraatit
5.4.2. Vasemmistoliitto
5.4.3. Suomen Kommunistinen Puolue
5.4.4. Rauhan ja Sosialismin puolesta — Kommunistinen Työväenpuolue
5.4.5. Miksi stalinismille ei Suomessa kehittynyt vaihtoehtoja?
5.4.6. Vihreä liitto
5.4.7. Sosialistiliitto
5.4.8. Yhteenveto puolueista Lisää …