Vastakkainasettelu on yleistymässä ammattiyhdistysten ja hallitusten välillä useimmissa vanhan Euroopan maissa. Syynä voivat olla työ- tai eläkereformit, palkankorotukset, irtisanomiset tai koulutus. Ennustettu kuuma syksy alkoi tänä vuonna varhain ja koskettaa kansantalouden keskeisiä aloja. Saksassa rautatiet ja Britanniassa posti ovat sotajalalla, sillä aikaa kun Ranskassa ja Italiassa ammattiliitot valmistautuvat massiivisiin liikehdintöihin lokakuun 18. ja 26. päivinä vastaavasti. Lakkokuume on työläisten luonnollinen reaktio hallitusten pyrkimyksiin ratkaista sellaisia ongelmia kuin eläkepommi, yksityistämiset, työmarkkinoiden joustavuus, kilpailukyky. Taustalla on pääoman joustamattomuus ja kriisistä johtuva pakko ajaa taantumuksellisia uudistuksia lävitse.
Liikenneyhteydet lamaantuivat Saksassa
Perjantaina rautatietyöläiset (DB:n junakuljettajat) aloittivat lakkonsa, joka on pysäyttänyt liikenneyhteydet koko maassa. Vaatimukset koskevat jopa 31 prosentin tason palkankorotuksia. Junakuljettajaliittoon (GDL) kuuluu 15 000 jäsentä. Työnantajan joustamaton asenne on saanut enemmänkin rautatieläisten liittoja mukaan taisteluun. Työnantajan kääntyminen käräjäoikeuden puoleen viime elokuussa on nostanut solidaarisuusaallon rautateillä, koska työläiset näkevät jopa lakko-oikeutensa olevan uhattuna.
Työtaistelu on mielenkiintoinen siksikin, että se on kehittänyt uusia organisaatiomuotoja taistelujen koordinoinnissa. Työläiset menivät ohi Ay- liikkeen virallisten byrokraattisten menettelytapojen ja perustivat ns. “miniammattiliittoja”, ammattiyhdistyksen kääpiöitä, kuten saksalainen lehdistö kutsuu. Suuret liitot väittävät, että tällä tavalla työväenliike ei ole yhtenäinen, ja että tällainen vaikeuttaa vaatimuksia keskitetystä ratkaisusta. Keskitettyjen ratkaisujen aika on ohi. Niitä voivat jäädä kaipaamaan vain työnantajat. Viimeisten 14 vuoden aikana Saksan ammattiyhdistysten keskusliitto on menettänyt peräti 40 prosenttia jäsenistään. “Kääpiöliitot” ovat militantimpia ja ainakin niiden vaatimustaso näyttää olevan radikaalimpaa.
Britannia ilman postia
Eläkkeistä ja palkoista ovat eri mieltä postityöläisten liitto (CWU) ja Royal Mail. Yritys tarjosi työläisilleen 2,5 prosentin korotuksia ja 800 punnan vuosittaista bonusta. Työläiset vaativat inflaation mukaisia korotuksia ja muutoksia brittiläisen postin tervehdyttämisohjelmassa. Viime toukokuussa CWU oli hylännyt työnantajien tarjouksen ja meni lakkoon ensimmäistä kertaa 11 vuoteen. Tiistaina alkaa toinen kahden vuorokauden lakko ja mikäli vaatimuksia ei tyydytettäisi, työläiset menevät lakkoon, joka on voimassa toistaiseksi.
Tyytymättömyys Italiassa kärjistyy
Viime lauantaina Romano Prodi esitti hallituksensa ensi vuoden budjetin. Il Sole 24 Ore -lehden mukaan Prodin budjetti perustuu talouden 1,5 prosentin kasvuun. Budjetti pyrkii supistamaan alijäämäänsä BKT:n 2,4 prosenttiin. Huolimatta siitä, että hallitus on saanut 64 miljardin euron lisätulot valtion kassaan, silti se on saanut myös kansan tyytymättömyyden niskoilleen.
Vasta neljä päivää talousarvion esittämisen jälkeen Italian suurimmat ammattiliitot päättivät kutsua 3,5 miljoonaa jäsentään lakkoon julkisella sektorilla 26. lokakuuta. Työläiset vaativat vielä 2007 umpeutuneet määräaikaiset työsuhteet uusiksi. Samat kolme liittoa uhkaavat ryhtyä järeämpiin lakkoihin marraskuussa. 26. lokakuuta. Lakossa ovat myös Alitalian työntekijät Lombardiasta ja perässä tulevat palomiehet.
Ranskassa leikataan 1,6 miljoonan ihmisen eläkkeitä
Sarkozy aikoo yrittää sittenkin totreuttaa mahdottoman. Edellisen kerran vastaava yritys epäonnistui 12 vuotta sitten. Se ei johtanut leikkauksiin eläkkeisiin, vaan johti kaksi miljoonaa mielenosoittajaa kadulle. Sen lisäksi junaliikenne oli täydellisessä lamassa kaksi viikkoa. Suunnitelmista luovuttiin ja pian Alen Juppe hävisi vaalit. Mikään Ranskan hallitus ei uskaltanut sen jälkeen koskea eläkkeisiin. Sarkozyn suosio on jo laskenut yli 6 prosenttia kuukauden sisällä sen jälkeen kun hän ilmoitti puuttuvansa eläkkeisiin. Nyt ei ole mitään syytä uskoa, etteikö toistuisi samanlaisia julkisen sektorin taisteluita kuin vuonna 1995. Mielipidetutkimukset kertovat, että 1995 yli puolet kansasta vastusti uudistuksia. Vastaava luku nyt on 75 prosenttia.
Suomessa samat trendit
Suomessa Tupo on laitettu historian roskakoriin. Sitä johdonmukaisesti ajaneet työnantajat tulevat vielä yllättymään siitä, että liittokohtaiset ratkaisut voivat olla paljon huonompi ratkaisu heidän kannaltaan. Liittokierros aiheuttaa ylimääräistä painetta työnantajille. Palkkavaatimustaso on korkeampi ja lakkokynnys matalampi. Sen lisäksi vaatimukset saattavat sisältää rakenteellisia aspekteja. Yhden liiton voitto voi myös toimia muita liittoja kilpailuttavana tekijänä. Kemian- ja teknologianteollisuuden sopimukset nostivat kesän alussa yleisen tason riman korkealle. Vaikka heidät on jätetty yksin ja huolimatta siitä, että heidän johdossaan on oikeistolaisia johtajia, Tehyn jäsenet menevät todennäköisesti lakkoon, jota tukee koko kansa. Tehyn mallia seuraa kaupan työntekijöiden ammattiliitto Pam, joka on jättänyt lakkovarotuksen.
Vaatimusten sisältöä olisi syytä rikastuttaa yhteiskuntaa yleisellä tasolla koskevilla rakenteellisilla vaatimuksilla. Kunta-alan työntekijöitä kiristetään milloin sillä, että verotaso kasvaa ja milloin sillä, että palvelut tulisivat tällä haavaa maksullisiksi. Viimeinen tähtää yleisen mielipiteen pelotteluun ja tavoitteena on se, että sairaanhoitajat menettäisivät kansan tuen. Risto Parjanne ehti järkyttää kansaa sunnuntainkannanotollaan, jossa hän haluaa jopa lukioihin maksuja. Työväen tulee tyrmätä molemmat kiristykset. Kunnille on annettava se, mitä niiltä on otettu pois, jotta ne pystyisivät maksamaan työntekijöilleen kunnon palkkaa hyvästä työstään.
