Maailmansodan jälkeen globaali kapitalismi oli päättänyt perustaa taloudelliset ja poliittiset tasapainonsa toisenlaiseen pohjaan kuin aikaisemmin. Kultakannasta siirtyminen dollarikantaan ja dollarin vaihdettavuustakuu yhdessä uusien instituutioiden, Maailmanpankin ja Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) toiminnan kanssa tekivät mahdolliseksi Marshall-suunnitelman, pääoman voittoiset sijoitukset ja luotonannot. Valtiosektorin osallistuminen talouselämään sekä investoinnit sotateollisuuteen mahdollistivat täystyöllisyyden ja hyvinvointivaltioiden rakentamisen laajentamista. Joskin kylmän sodan muodossa esiintyneestä kommunismin pelosta ei koskaan päästy eroon, silti Jaltan ja muut rinnakkaiseloon tähdänneet sopimukset mahdollistivat kapitalismille yhteiskunnallista rauhaa. Kausi jäi historiaan keynesisminä, kapitalistisen talouden ekspansion kautena. Omien järjestelmän lainalaisuuksien rikkominen (kumoaminen) ja neuvostobyrokratian antamat takeet luokkataistelun jarruttamisesta olivat kaksi tukipilaria, johon kapitalismin sodanjälkeinen vakaus perustui.

Lue lisää »

Tammikuu

9.1. Italiassa on levotonta yliopistoissa. Ensin vallataan Torinon yliopisto ja seuraavien päivien kuluessa perässä seuraavat muut kaupungit. Tšekkoslovakian nuoriso vaatii vapauksia. Kommunistisen puolueen Keskuskomitea kokoontui ja vaihtoi pääsihteeri Novotnyn Dubčekiin. Tie Prahan kevääseen avautuu ja läsnä ovat kaikki suuntaukset oikeistolaisista marxilaisiin.
30.1. Vietkong aloitti suurhyökkäyksen 100 kaupunkiin. Kyseessä oli Tet –hyökkäys, joka helmikuuhun mennessä ulottuu Saigonin sisään.
Lue lisää »

1968 on kirjoitettu suurin kirjaimin vallankumouksellisen liikkeen historian kirjoissa. Vaikka sen keskipisteenä oli Ranskan toukokuu ja Prahan kevät, se ei rajoittunut vain kahteen maahan. Metropoleista periferiaan ja toiseenkin suuntaan työväen- ja nuorisoliike kyseenalaisti kapitalismin olemassaolon oikeutusta. Yhdysvallat oli maa, jossa kiteytyi ja vaikutti toinen toiseen kapitalismin kriisiin johtaneet ristiriidat, Vietnamin sodan umpikuja ja rasismin ongelma. Työväen ja nuorison tietoisuudessa menivät limittäin taistelu leivästä, rauhasta ja suuttumus Martin Luther Kingin murhasta.

Lue lisää »

Oli tammikuun viimeinen päivä vuonna 1968, kun Vietnamissa juhlittiin uutta vuotta. Kyseessä oli Tet -juhla. Sen kunniaksi Vietkong-sissit (Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama, FNL) tunkeutuivat USA:n suurlähetystön ympärillä olevan muurin lävitse.

Kuuden taistelutunnin jälkeen 19 sissiä kaatui lähetystön pihalla. Hyökkäyksellä oli enemmänkin kuin symbolinen merkitys. Se käynnisti etelässä Vietkongin ja Pohjois-Vietnamin valtakunnallisen tason hyökkäyksen, jossa amerikkalaisen imperialismin arvovalta kärsi suuria takaiskuja. Imperialismi ei koskaan sen jälkeen toipunut tuosta nöyryytyksestä, joka jäi historiaan nimellä Tet- hyökkäys. Hyökkäys oli valmisteltu kommunistisen puolueen 13. täysistunnossa.
Lue lisää »

Historiallisista piirustuksista käy ilmi, että leipätaikinaa on vaivattu ensimmäistä kertaa Egyptissä 4000 vuotta sitten. Nykyään ko. maassa miljoonien ihmisten pitää jonottaa tuntikaupalla saadakseen vähän leipää.

Lue lisää »

Afganistanista on sanottu, että miehittäjät eivät hallitse pääkaupunki Kabulia suurempaa aluetta. Irakissa tilanne ei ole näinkään ruusuinen Bushin johtamille ryöstäjäjoukoille. Miehittäjät ovat pysyneet hyvin vartioiduissa kasarmeissaan ja ovat lähteneet valikoivasti kaduille partioimaan tai hyökkäämään sinne, missä on esiintynyt kapinoita ja vastarintaa. Vastuu vaarallisiin tilanteisiin puuttumisesta on siirretty nukkehallituksen turvallisuusjoukoille, joita on yritetty kouluttaa.
Lue lisää »

Ensisilmäyksellä joku voi ihmetellä, miten kansa voi valita Berlusconin kolmannen kerran pääministeriksi. Hänhän on multimiljardööri, kauttaaltaan korruptoitunut, median manipuloija, pelle, seksisti, tahditon, töykeä ja paljon muutakin.

Edesmennyt japanilainen ohjaaja Akira Kurosawa oli sanonut, että todellisuus ei ole enää niin ihmeellinen jos aletaan katsoa sitä neljän tai viiden eri näkökulman takaa. Joku voisi kääntää ensimmäisen kysymyksen päälaelleen. Sen sijaan, että kysyisi, miksi Berlusconia äänestettiin, voisi kysyä näin: miten Prodin rappeutumisen jälkeen (2006-2008) kansa voi tukea vasemmistoa, joka on toiminut koko ajan yhdessä Prodin kanssa niin hallituksessa kuin sen ulkopuolellakin.
Lue lisää »

Torstaina oli opiskelijoiden vuoro. Kymmeniä tuhansia nuoria osoitti militantisti mieltään Pariisissa. Poliisilla oli vaikea taltuttaa aktioita.

Sarkozyn politiikka on yksitoikkoinen ja toistuva. Vastaus nuorison ja työväenluokan vaatimuksiin on aina sama, tukahdutus ja kukistus. Kun Ranskan poliisin otteet tuntee, lopputulos ei voi sitten olla muu kuin mellakka.
Lue lisää »

Jos Kosovon julistautuminen itsenäiseksi tapahtuisi eri aikana ja eri paikassa, se voitaisiin luokitella itsemääräämisoikeudem toteutumiseksi. Kyseessä olisi alue, jossa samaa kieltä puhuva kansan enemmistö päättää perustaa keskusvaltaa ja valvoa sitä. Tämän päivän tilanne Balkanilla on kuitenkin toinen.
Lue lisää »

Finanssi- ja luottokriisi saa uusia ulottuvuuksia. kun keskuspankit yrittävät vaikuttaa lieventävästi kriisin seuraamuksille,ja käytössä olevat “työkalut” ehtyvät päivä päivältä. Samaan aikaan ehtyvät kaikki ne liberaalien argumentit siitä, että kyseessä olisi tavallinen syklinen kriisi, joka menee pian ohi. Samalla kun IMF tunnustaa, että sen ennusteet ovat menneet täysin pieleen, se myös myöntää kriisin olevan pahin sitten vuoden 1929 omahduksen.
Lue lisää »