Maailmansodan jälkeen globaali kapitalismi oli päättänyt perustaa taloudelliset ja poliittiset tasapainonsa toisenlaiseen pohjaan kuin aikaisemmin. Kultakannasta siirtyminen dollarikantaan ja dollarin vaihdettavuustakuu yhdessä uusien instituutioiden, Maailmanpankin ja Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) toiminnan kanssa tekivät mahdolliseksi Marshall-suunnitelman, pääoman voittoiset sijoitukset ja luotonannot. Valtiosektorin osallistuminen talouselämään sekä investoinnit sotateollisuuteen mahdollistivat täystyöllisyyden ja hyvinvointivaltioiden rakentamisen laajentamista. Joskin kylmän sodan muodossa esiintyneestä kommunismin pelosta ei koskaan päästy eroon, silti Jaltan ja muut rinnakkaiseloon tähdänneet sopimukset mahdollistivat kapitalismille yhteiskunnallista rauhaa. Kausi jäi historiaan keynesisminä, kapitalistisen talouden ekspansion kautena. Omien järjestelmän lainalaisuuksien rikkominen (kumoaminen) ja neuvostobyrokratian antamat takeet luokkataistelun jarruttamisesta olivat kaksi tukipilaria, johon kapitalismin sodanjälkeinen vakaus perustui.

Lue lisää »

Tammikuu

9.1. Italiassa on levotonta yliopistoissa. Ensin vallataan Torinon yliopisto ja seuraavien päivien kuluessa perässä seuraavat muut kaupungit. Tšekkoslovakian nuoriso vaatii vapauksia. Kommunistisen puolueen Keskuskomitea kokoontui ja vaihtoi pääsihteeri Novotnyn Dubčekiin. Tie Prahan kevääseen avautuu ja läsnä ovat kaikki suuntaukset oikeistolaisista marxilaisiin.
30.1. Vietkong aloitti suurhyökkäyksen 100 kaupunkiin. Kyseessä oli Tet –hyökkäys, joka helmikuuhun mennessä ulottuu Saigonin sisään.
Lue lisää »

1968 on kirjoitettu suurin kirjaimin vallankumouksellisen liikkeen historian kirjoissa. Vaikka sen keskipisteenä oli Ranskan toukokuu ja Prahan kevät, se ei rajoittunut vain kahteen maahan. Metropoleista periferiaan ja toiseenkin suuntaan työväen- ja nuorisoliike kyseenalaisti kapitalismin olemassaolon oikeutusta. Yhdysvallat oli maa, jossa kiteytyi ja vaikutti toinen toiseen kapitalismin kriisiin johtaneet ristiriidat, Vietnamin sodan umpikuja ja rasismin ongelma. Työväen ja nuorison tietoisuudessa menivät limittäin taistelu leivästä, rauhasta ja suuttumus Martin Luther Kingin murhasta.

Lue lisää »

Oli tammikuun viimeinen päivä vuonna 1968, kun Vietnamissa juhlittiin uutta vuotta. Kyseessä oli Tet -juhla. Sen kunniaksi Vietkong-sissit (Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama, FNL) tunkeutuivat USA:n suurlähetystön ympärillä olevan muurin lävitse.

Kuuden taistelutunnin jälkeen 19 sissiä kaatui lähetystön pihalla. Hyökkäyksellä oli enemmänkin kuin symbolinen merkitys. Se käynnisti etelässä Vietkongin ja Pohjois-Vietnamin valtakunnallisen tason hyökkäyksen, jossa amerikkalaisen imperialismin arvovalta kärsi suuria takaiskuja. Imperialismi ei koskaan sen jälkeen toipunut tuosta nöyryytyksestä, joka jäi historiaan nimellä Tet- hyökkäys. Hyökkäys oli valmisteltu kommunistisen puolueen 13. täysistunnossa.
Lue lisää »

Punaisena toukokuunakin tunnettu vuosi 1968 oli muutakin kuin Ranskan kapinaan liittyvien tapahtumien sarja. Kapitalismin talouden ekspansio (Bretton Woodsin sopimukset) tuli tiensä päähän samanaikaisesti poliittista vakautta taanneen rinnakkaiselon kanssa. Vuosi 1968 avasi yleismaailmallisten tapahtumien sarjaa.
Lue lisää »

Ilahduttavaa nähdä, että vappuna aletaan taas ottaa keskustelun kohteeksi yhteiskunnalliset ja poliittiset asiat. Tämä ei ole sattumaa. Taloudelliset ja sosiaaliset epäkohdat ja erityisesti kriisi, joka on tänä päivänä nähtävissä selkeämmin kuin koskaan, huolestuttavat kansalaisia ja erityisesti opiskelevaa nuorisoa, jolla tulevaisuus on edessä. Ydinkysymys kuuluu, millainen on se lähitulevaisuus?
Lue lisää »

Työläiset, työttömät, pätkätyöläiset, eläkeläiset, nuoret!

PORVARIHALLITUS täytti vuoden ja kerskuu omia saavutuksiaan. Todellisuudessa mahdollisuuden harjoittaa pääomalle ystävällistä ja työtätekeville ja koko kansalle taantumuksellista politiikkaa on antanut hampaaton vasemmistomme ja sen linjaton ja vaihtoehdoton politiikka. Pallo on nyt meidän köyhien käsissä.

KRIISI, joka maailmanlaajuisesti käynnistyi 90 –luvulla, synnytti Matti Vanhasen työreformiteoriat. Alussa niitä tyrmättiin mutta myöhemmin otettiin käyttöön demarien toimesta. Sitä seurannut lihavien suhdanteiden kausi ei kestänyt kauan. Nyt eletään Kiina –ilmiön lopun aikaa ja kapitalisteilla on kiire saada lävitse mitä taantumuksellisempaa lainasäädäntöä työreformin viemiseksi loppuun asti. Matka kohti työelämän täydellistä mullistusta on jo alkanut.

Lue lisää »