Pankkia on kutsuttu kaiken keinottelun ja ”luovan kirjanpidon” äidiksi. Goldman Sachs on pestattu muokkaamaan valheellisia tilastoja, se on johtanut valtiontalouksia tuhon partaalle neuvomalla sijoittajiaan keinottelemaan niiden velkakirjoilla, tai on rohkaissut vallankaappauksia Afrikassa. Pankilla on asiamiehiä eri maiden hallituksissa, josta se saa ensikäden tietoja valtioiden tilasta. Konkurssimaissa (Kreikka) tai konkurssikypsissä maissa (Italia) Goldman Sachs istuu pääministerin ”valtaistuimella”. Pankilla on ollut ”pimeitä” käytäntöjä vuosikymmenien aikana, jo suurlaman ajoilta 1929. Nyt investointipankin entinen toimitusjohtaja Greg Smith nostaa kissan pöydälle The New York Times –lehden haastattelussa.

Lue lisää »

Tietyn historiallisen vaiheen raameissa porvaristo yhdisti yhteiskuntaa geopoliittisen kartan pohjalta ja perusti kansallisvaltiot ja edustuksellisen demokratian. Valtio antoi viitekehyksen pääoman kasautumiselle ja parlamentarismi takasi vapaan kilpailun poliittisella tasolla. Joskus porvarillinen vallankumous yhdisti eri osavaltioita kuten Yhdysvalloissa sisällissotansa jälkeen. Kapitalismin tultua rappiovaiheeseen talousalueiden yhdistäminen tapahtuu väkivaltaisesti ja aina jonkun imperialistisen voiman herruuden toimesta. Siitä kielivät kaksi maailmansotaa ja nykyinen EU-projekti. Erehtyvät pahan kerran kaikki ne, jotka näkivät Euroopan ”integraation” rauhanprosessina, siksi että dominantin asema ei ollut vain Saksalla kuten perinteisesti, vaan Saksa-Ranska –akselilla.

Lue lisää »

By Savas Michael-Matsas

It is well established, following Edgar Allan Poe and his Purloined Letter, that the better place to hide a secret is the most exposed one. Today’s Greece undoubtedly is the most exposed place in the world to hide the purloined letter containing Her Majesty’s secret confession: the announcement of the bankruptcy of the entire European Union project.

Both the flood of propaganda by the mainstream media or the racist obscenities spread in Northern and Western Europe about the Greeks as “lazy and congenital crooks” cannot convince anybody that the never ending saga of the unresolved Greek debt crisis represents just a “national exception”. If it was so, why the future of a relatively tiny economy representing only the 2.7 per cent of the entire European GDP hovers as a frightening ghost all over the metropolitan centers of global capitalism? Why it pre-occupies so intensively – and unfruitfully- one EU Conference after another, the last two years?

Lue lisää »

.

Laidasta laitaan ekonomistit, analyytikot, professorit ja jopa Soroksen kaltaiset kapitalistit diagnosoivat päivittäin euron kuolintauteja ja ennustavat sen loppua lyhyen ajan kuluessa. Kapitalismin taudit ovat saavuttaneet pandemian mittoja. Äskettäinen Wall Street Journalin raportti kertoo kuinka amerikkalaiset pankkijätit kuten Morgan Stanley, Citibank, Goldman Sachs tai Bank of America ovat alttiina ranskalaisten pankkien konkurssille. Professori Robert Barro ennustaa, että vuoteen 2014 mennessä kaikissa Euroopan maissa on joku muu valuutta kuin euro. Professori kertoo WSJ –lehdessä, että ”euro oli kaunis testi, joka epäonnistui”. Tämä siis pätee riippumatta kapitalismin kriisistä. Britti think tank CEBR (Centre for Economics and Business Research) veikkaa euron hajoamista 99 prosentin todennäköisyydellä (1). Britannian ”The Telehraph” vakuuttaa, että hajoaminen alkaa tänä vuonna (2). Ensimmäinen euron jättävä maa on CEBR:n mukaan Kreikka ja toinen Italia. Pelkästään Ranskan tai ranskalaisten pankkien luottoluokituksen alentaminen merkitsisi merkittäviä konkurssipaineita USA:n taloudelle ylimalkaan.
Lue lisää »

Uusi talousvuosi alkoi edellistä paljon synkempien näköalojen merkeissä. Taloudellista liikennettä esiintyy pääasiallisesti anonyymimarkkinoiden toimesta. Nämä ovat finanssimonopolistisen oligarkian käsissä. Reaalitalous näyttelee pientä ja marginaaliroolia nykyajan kansantaloudessa. Spekulantit ostavat ja myyvät valtiovelkaa, ostavat velkakirjoilleen vakuutuksia (SWAPS) tai ajavat kokonaisia valtiotalouksia vararikkoon tienatakseen siitä satoja ja tuhansia miljardeja. Nämä voimat ovat kaikkivaltias talouden jumala, jota palvelee poliitikot ja byrokraatit. Niitä voimia ei voi verottaa, panna kuriin tai säännöstellä toimintaansa. Niitä voi vain lepyttää tai totella niiden tahtoa toivossa, etteivät osoittautuisi kovin kostonhimoisiksi.
Lue lisää »

Pörssien romahdukset ovat yleisesti tapahtuneet maanantai- tai perjantaipäivinä. Siitä on syntynyt termi ”musta maanantai”, joka kuvailee osakemarkkinoiden kertaromahdusta. Viime viikolla (vko 31) ja tämän viikon alussa näimme ennätyksellistä kurssilaskua kautta linjan ympäri maailmaa ja alalla kuin alalla. Yhdysvalloissa indeksit laskivat joulukuun 2008 tasolle. Lehman Brothersin konkurssia seurasi silloin maailmanlaajuinen taantuma ja lama, joka johti pankki- ja luottokriisiin. Nykyinen kriisi on edellistä paljon pahanlaatuisempi. Silloin valtiot tukivat pankkeja keskuspankkiensa kautta. Sen seurauksena kriisi sosialisoitiin, mikä sai valtiontaloudet vararikon partaalle. Nykyisessä tilanteessa ei ole voimaa, joka pelastaisi valtiontalouksia, ja kriisi ilmenee uutena pankkikriisinä, lamana ja pörssiromahduksena. Siitä kielii globaalitasolla valitseva paniikki ja lääkkeiden puute kriisistä poispääsemiseksi.

Lue lisää »

Kreikan tai jonkun muun euroalueen valtion joutuminen velkasaneeraustilaan syventäisi EU:n kriisiä niin, että vaikutukset olisivat pahempia kuin ne, joita aiheutti Lehman Brothers vararikko. Tätä mieltä on Euroopan Keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsen Jürgen Stark. Maailman suurimman investointipankin konkurssi syyskuussa 2008 jäädytti pankkien välistä rahanvirtausta ja käynnisti maailmanlaajuisen finanssi- ja luottokriisin. Pankkien pelastamiseksi kapitalismin suurkeskukset ovat pumpanneet pankeille rahaa enemmän kuin kolmasosa koko maailman bruttokansantuotteesta. Omalla vuorollaan tämä sai valtiontalouksia konkurssin partaalle ilman että pankkikriisiä olisi ratkaistu.

Lue lisää »

Fukoshiman ydintuho nosti esille taas kysymyksen ydinvoimasta. Lehdissä kirjoitettiin asiasta ja Saksa ilmoitti luopuvansa suunnitelmistaan rakentaa lisää ydinvoimaloita; ainakin väliaikaisesti. Kansalaiset saivat tietää, mitä tarkoittaa Foratom, se vahva ydinvoiman lobbausjärjestö. Yhtäkkiä heräsi eloon vanhoja kirjoituksia siitä, että Paavo Lipponen on ajanut ahkerasti foratomin asiaa. Lipponen on hävyttömästi sitä mieltä, että foratom on ”asiantuntijajärjestö”. Enemmän kuin mitä tässä barbariassa opimme, on se, mikä jää piiloon. Hallitukset, jättiyhtiöt, pääomapiirit ja muu eliitti vähättelevät katastrofin mittoja ja ryhtyvät yhteiseen vaikenemisen kilpailuun.

Lue lisää »

Kriisi on tänä päivänä yksi hyvin yleisessä käytössä oleva sana. Eri kirjoittajat antavat sanalle erilaisia määreitä vaivautumatta miettimään, mitä yhteistä kaikilla noilla eri vaihtoehdoilla on. Näin ollen puhutaan pörssikriisistä, öljykriisistä, Kreikan tai Irlannin kriisistä, asuntolainakriisistä, velkaantumisesta tai viimeksi myös euron kriisistä. Lontoon yliopiston RMF:n (1) mielestä kyseessä ovat saman kriisin eri ilmenemismuodot. Eri kriisit ovat kapitalismin rakenteellisen kriisin konkreettiseksi tulemisen välitysmuotoja. Kapitalismin kriisin eri vaiheessa eri muodossa ilmenevat muodot ovat järjestelmän kuolinkamppailun kouristusten konkretiaa. Kriisin edetessä ristiriidat kärjistyvät ja keinot sovitella niitä hupenevat.

Lue lisää »

Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit.

Lue lisää »