.

Laidasta laitaan ekonomistit, analyytikot, professorit ja jopa Soroksen kaltaiset kapitalistit diagnosoivat päivittäin euron kuolintauteja ja ennustavat sen loppua lyhyen ajan kuluessa. Kapitalismin taudit ovat saavuttaneet pandemian mittoja. Äskettäinen Wall Street Journalin raportti kertoo kuinka amerikkalaiset pankkijätit kuten Morgan Stanley, Citibank, Goldman Sachs tai Bank of America ovat alttiina ranskalaisten pankkien konkurssille. Professori Robert Barro ennustaa, että vuoteen 2014 mennessä kaikissa Euroopan maissa on joku muu valuutta kuin euro. Professori kertoo WSJ –lehdessä, että ”euro oli kaunis testi, joka epäonnistui”. Tämä siis pätee riippumatta kapitalismin kriisistä. Britti think tank CEBR (Centre for Economics and Business Research) veikkaa euron hajoamista 99 prosentin todennäköisyydellä (1). Britannian ”The Telehraph” vakuuttaa, että hajoaminen alkaa tänä vuonna (2). Ensimmäinen euron jättävä maa on CEBR:n mukaan Kreikka ja toinen Italia. Pelkästään Ranskan tai ranskalaisten pankkien luottoluokituksen alentaminen merkitsisi merkittäviä konkurssipaineita USA:n taloudelle ylimalkaan.
Lue lisää »

Uusi talousvuosi alkoi edellistä paljon synkempien näköalojen merkeissä. Taloudellista liikennettä esiintyy pääasiallisesti anonyymimarkkinoiden toimesta. Nämä ovat finanssimonopolistisen oligarkian käsissä. Reaalitalous näyttelee pientä ja marginaaliroolia nykyajan kansantaloudessa. Spekulantit ostavat ja myyvät valtiovelkaa, ostavat velkakirjoilleen vakuutuksia (SWAPS) tai ajavat kokonaisia valtiotalouksia vararikkoon tienatakseen siitä satoja ja tuhansia miljardeja. Nämä voimat ovat kaikkivaltias talouden jumala, jota palvelee poliitikot ja byrokraatit. Niitä voimia ei voi verottaa, panna kuriin tai säännöstellä toimintaansa. Niitä voi vain lepyttää tai totella niiden tahtoa toivossa, etteivät osoittautuisi kovin kostonhimoisiksi.
Lue lisää »

Pörssien romahdukset ovat yleisesti tapahtuneet maanantai- tai perjantaipäivinä. Siitä on syntynyt termi ”musta maanantai”, joka kuvailee osakemarkkinoiden kertaromahdusta. Viime viikolla (vko 31) ja tämän viikon alussa näimme ennätyksellistä kurssilaskua kautta linjan ympäri maailmaa ja alalla kuin alalla. Yhdysvalloissa indeksit laskivat joulukuun 2008 tasolle. Lehman Brothersin konkurssia seurasi silloin maailmanlaajuinen taantuma ja lama, joka johti pankki- ja luottokriisiin. Nykyinen kriisi on edellistä paljon pahanlaatuisempi. Silloin valtiot tukivat pankkeja keskuspankkiensa kautta. Sen seurauksena kriisi sosialisoitiin, mikä sai valtiontaloudet vararikon partaalle. Nykyisessä tilanteessa ei ole voimaa, joka pelastaisi valtiontalouksia, ja kriisi ilmenee uutena pankkikriisinä, lamana ja pörssiromahduksena. Siitä kielii globaalitasolla valitseva paniikki ja lääkkeiden puute kriisistä poispääsemiseksi.

Lue lisää »

Kreikan tai jonkun muun euroalueen valtion joutuminen velkasaneeraustilaan syventäisi EU:n kriisiä niin, että vaikutukset olisivat pahempia kuin ne, joita aiheutti Lehman Brothers vararikko. Tätä mieltä on Euroopan Keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsen Jürgen Stark. Maailman suurimman investointipankin konkurssi syyskuussa 2008 jäädytti pankkien välistä rahanvirtausta ja käynnisti maailmanlaajuisen finanssi- ja luottokriisin. Pankkien pelastamiseksi kapitalismin suurkeskukset ovat pumpanneet pankeille rahaa enemmän kuin kolmasosa koko maailman bruttokansantuotteesta. Omalla vuorollaan tämä sai valtiontalouksia konkurssin partaalle ilman että pankkikriisiä olisi ratkaistu.

Lue lisää »

Fukoshiman ydintuho nosti esille taas kysymyksen ydinvoimasta. Lehdissä kirjoitettiin asiasta ja Saksa ilmoitti luopuvansa suunnitelmistaan rakentaa lisää ydinvoimaloita; ainakin väliaikaisesti. Kansalaiset saivat tietää, mitä tarkoittaa Foratom, se vahva ydinvoiman lobbausjärjestö. Yhtäkkiä heräsi eloon vanhoja kirjoituksia siitä, että Paavo Lipponen on ajanut ahkerasti foratomin asiaa. Lipponen on hävyttömästi sitä mieltä, että foratom on ”asiantuntijajärjestö”. Enemmän kuin mitä tässä barbariassa opimme, on se, mikä jää piiloon. Hallitukset, jättiyhtiöt, pääomapiirit ja muu eliitti vähättelevät katastrofin mittoja ja ryhtyvät yhteiseen vaikenemisen kilpailuun.

Lue lisää »

Kriisi on tänä päivänä yksi hyvin yleisessä käytössä oleva sana. Eri kirjoittajat antavat sanalle erilaisia määreitä vaivautumatta miettimään, mitä yhteistä kaikilla noilla eri vaihtoehdoilla on. Näin ollen puhutaan pörssikriisistä, öljykriisistä, Kreikan tai Irlannin kriisistä, asuntolainakriisistä, velkaantumisesta tai viimeksi myös euron kriisistä. Lontoon yliopiston RMF:n (1) mielestä kyseessä ovat saman kriisin eri ilmenemismuodot. Eri kriisit ovat kapitalismin rakenteellisen kriisin konkreettiseksi tulemisen välitysmuotoja. Kapitalismin kriisin eri vaiheessa eri muodossa ilmenevat muodot ovat järjestelmän kuolinkamppailun kouristusten konkretiaa. Kriisin edetessä ristiriidat kärjistyvät ja keinot sovitella niitä hupenevat.

Lue lisää »

Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit.

Lue lisää »

KIRJOITUS ON YKSI ALUSTUKSISTA, JOITA PIDETTIIN 11. ja 12.9.2010 HELSINGISSÄ

Mitä joulukuussa 2008 näimme tapahtuvan Kreikassa, oli uuden aikakauden ensimmäinen metropolien kansanousu. Todettiin myös, mistä kriisi johtuu, ja että kyseessä ei ole Kreikan eikä Euroopan, vaan maailmankapitalismin konkurssi. FT (8.5.): “Kun PIIGS-maat hukkuvat velkojensa mereen, ei ole varmaa, että pelastajat auttaisivat muita, vaan voivat hukkua itsekin”. Sanoimme myös että amerikkalaiset onnistuivat kattamaan talousvajettaan lainaamalla Kiinasta, Japanista ja Saksasta. Kiina-ilmiö-nimellä tunnetussa kaksinapaisessa järjestelmässä ilmeni ensimmäiset säröt jo keväällä 2007. Kiinan talouden ylijäämä syntyi maailman markkinoiden täyttämisestä halvoilla tuotteilla. Prosessi kiihdytti velkaantumisen tendenssiä kaikilla tasoilla. Valtiot tukivat pankkeja myyttisillä summilla. Se sai aikaan vain, etteivät pankit luhistuneet ihan heti. Yhteiskunnan tuki ei parantanut pankkikriisiin johtaneita syitä, vaan päinvastoin kriisi muuttui fiskaaliseksi, eli valtiotalouden kriisiksi. Nyt talouden käsikranaatti on vielä kerran pankkien käsissä, puhutaan kaksoistaantumasta.

Lue lisää »

Kreikan kriisi sai ekonomistit ympäri maailmaa vakuuttuneeksi siitä, että kapitalismin pulmien pääpaino on Euroopassa. Kaikki toivo asetettiin Yhdysvaltain taloudelle, joka näytti silloin elpymisen merkkejä. Tuoreempien näyttöjen mukaan työttömyys Yhdysvalloissa nousee huimaan tahtiin, kasvu yskii, ja Fed jatkaa elvyttämistään ostamalla painetulla rahalla joukoittain erääntyneitä velkakirjoja.

Lue lisää »

Kapitalistinen järjestelmä on täynnä jättiläismäisiä kuplia. Yhden kuplan puhkeaminen kesällä 2007 aiheutti ennennäkemättömän pankkikriisin. Omasta puolesta Lehman Brothers –pankin konkurssin jälkeen pankkikriisi oli vetämässä koko yhteiskunnallisen järjestelmän vararikon mustaan aukkoon. Tuhansien miljardien rahanpumppaukset saivat valtion taloudet samaan tilanteeseen pankkien kanssa. On tärkeää ymmärtää, että pankkikriisi sai valtiot konkurssin partaalle eikä päinvastoin. Valtioiden velkaongelmat omalla vuorollaan kärjistivät entisestään pankki- ja finanssikriisiä. Rahan tarjonta, l. luotto on suhteessa julkisen rahan injektointiin vähentynyt huomattavasti. Viime kuukausina pankit lakkasivat taas lainaamasta toinen toiselle ja nyt olemme syksyä 2008 muistuttavassa tilanteessa joskin kärjistyneemmällä tasolla.

Lue lisää »