Kapitalismin kriisi koettelee Suomea kovemmin kuin muita Pohjoismaita. Tämä johtuu osittain siitä, että EU-jäsenenä Suomi ei voi edistää vientiään säätämällä korkotasoa tai valuuttansa arvon niin kuin muut kilpailijansa, esim. Ruotsi. Mauri Pekkarinen käytti tästä sotaretoriikasta lainattua ”epäsymmetrinen sokki”- termiä. Toinen syy on, että nykyinen taantuma on järjestyksessä toinen suuri rakenteellinen kriisi maassamme vajaassa 20 vuodessa. Kolmanneksi syyksi voisi mainita tapa, jolla edellinen kriisi hoidettiin. Ankara uusliberalismi puri nopeasti julkista sektoria ja tuomitsi työttömäksi puoli miljoonaa ihmistä. Pysyvää pitkäaikaistyöttömyyttä käytettiin tietoisesti reservityövoimana ja sillä tavalla poljettiin alas ja kiristämällä laajasti epätyypillisten työsuhteitten käyttöä.

Lue lisää »

Professori Nouriel Roubini on niitä harvoja tieteilijöitä, jotka runsas vuosi sitten pystyivät ennustamaan maailmantalouden romahduksen. Roubini ennustaa nyt taas tulevan laman toista vaihetta. Hänen mukaansa kapitalismin rakenteelliset ongelmat ovat kasvaneet suhteessa kriisin ensimmäiseen vaiheeseen. Lehman Brothersin vararikon jälkeen vuosina 2008 – 2009 tuhoutui pääomia 55 000 miljardin dollarin edestä.
Lue lisää »

Käynnissä oleva kriisi on kapitalismin historian suurin. Sen sykli alkoi 1990-luvun alussa Japanista. Kymmenen vuoden ajan Japanin talous sinnitteli lamassa, velkaantumiskierteissä ja nollan prosentin koroissa. Muutenkin kansainvälisen noususuhdanteen aikana miltei ilmainen raha odotettiin vauhdittavan investointeja, mutta toisin kävi. Sen sijaan että talous elpyisi, kriisi laajentui Japanista sitä vielä suuremmalle maailmalle.
Lue lisää »

Yhdysvalloissa on kaatunut kolme pankkia lisää talouskriisin takia. Kolmen uusimman pankkivararikon myötä tänä vuonna kaatuneiden pankkien määrä nousi jo 123:een. Lukema on suurin sitten vuoden 1992.
Lue lisää »

Yhdysvaltain Pittsburghissa kokoontunut G20 -maiden kokous yritti käsitellä kapitalismin kiperimpiä kysymyksiä. Niitä on kuitenkin niin paljon, että teollisuusmaiden viisaat ovat jakaneet kahteen ryhmään. Yhtäältä on ratkaisemattomat, joista ei kannata edes puhua. Supervaltioiden supervajeet, velka, fiktiivinen pääoma, myrkylliset velkakirjat, tuleva hillitön inflaatio ovat vain muutamia tähän kategoriaan kuuluvia. Toisaalta pitäisi löytää akuuttihätään lääkkeitä, jotka pitkittävät totaali romahduksen tuloa, ja tarjoavat hetkellistä ja tilapäistä tekohengitystä.

Lue lisää »

Synkkinä aikoina talouden gurut yrittävät kukin lyödä pöytään omia ennustuksiaan. Tämän kriisin aikana ennusteet osoittautuvat jyrkästi toinen toisesta poikkeavaksi, jopa vastakohtaisiksi. Synkimmän ennustuksen on tähän asti esittänyt Tapiola Pankki, jonka mukaan ns. ”talouden piristyminen on tapahtunut vain tunnelmien tasolla”. Analyytikko Jari Järvisen mielestä suhdannepohja ei ole saavutettu, vaan se on vasta edessäpäin. Pankki ennustaa BKT:n laskevan tänä vuonna yli 7 prosenttia viiden sijasta. Järvinen ei allekirjoita Sampo Pankin ennusteita. Vientinäkymätkin ovat aiempaa dramaattisempia ja vienti tänä vuonna supistuu 22,5 prosenttia aiemmin ennustetun 20,5 prosentin sijaan. Järvisen mielestä, työttömyys nousee ensi vuonna 11,0 prosenttiin 10 prosentin sijasta.
Lue lisää »

Kapitalismin mahdottomuus ratkaista ristiriitojaan johtaa vääjäämättä umpikujaan, josta ulospääsy käy yhä vaikeammaksi. Yli-ikääntynyt järjestelmä on venyttänyt elinrajojaan niin, että yhden ongelman paikantaminen johta lukuisten muiden ongelmien syntyyn. Pörssi heijastaa – usein falskien arvojen – markkinoiden liikettä. Jos halutaan tutkia kansantalouden tilaa, silloin täytyy keskittyä tuottavan talouden tilanteeseen. Siellä tuotetaan sitä lisäarvoa, kakkua, josta kaikki talouden osa-alueet – niin ”reaali-”kuin fiktiivinenkin pääoma – vaatii osuutensa voitoista.
Lue lisää »

Tasan vuosi sen jälkeen kun Lehman Brothers teki vararikon jopa Suomessa porvarit myöntävät, että talous kävi silloin kuilun partaalla. Jyrki Katainen tunnustaa olleensa lohduton kun eurooppalainen pankkijärjestelmä oli lähellä kaatua. Raimo Sailas oli, Kataisen mukaan, varoittanut kaikkia monen eurooppalaisen pankin kaatumisesta, ja järjestelmän totaalikatastrofista (Kataisen käyttämä sana) muutaman päivän sisällä. Euromaat kokoontuivat lokakuun alussa ja sopivat yhteisestä hätäpaketista, jonka piti taata pankkien väliset lainat niiden pääomansa lisäämiseksi.

Lue lisää »

Toisen maailmansodan jälkeen on vaikea löytää aikaa, johon voisi verrata tätä mitä nyt eletään. Alussa ekonomistit ja poliitikot, niin porvarit kuin monet vasemmistolaiset, kielsivät kriisin olemassaoloa. Sitten yritettiin vakuuttaa, että kriisi koskee vain asuntoalaa jenkeissä eikä missään nimessä heijastu Eurooppaan taikka Suomeen. Sitten se kuitenkin tuli tännekin, mutta keksittiin ettei se olisi niin syvää kuin 90-luvun alussa ja että se menisi pian ohi. Nyt yhä useammin ainakin rehellisimmät tutkijoista myöntää, että kyseessä on koko kapitalismin historian pahin romahdus; sitä kukaan ei voi perustellusti sanoa, miten laajaa, syvää, tai ajallisesti pitkää se tulee olemaan.

Lue lisää »

Tilanne Suomen kansantaloudessa on vakavampi kuin annetaan ymmärtää. Tilastot ja muut faktat eivät tue poliittisen eliitin puheitä puolilamasta tai talousguruiden mihinkään perustuvista ennusteista, että lama kestää vain kesään asti. Niin pankit kuin yritykset kirjaavat tappioita ja koko ajan tekevät konkursseja. Jokaiseen uutislähetykseen kuuluu irtisanomisten tai lomautusten “uutinen”.

Lue lisää »