Tänä päivänä kriisistä puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Maailma täyttyy ”asiantuntijoista”, ja profetiat täyttävät lehtien palstoja. Jotkut puhuvat pankkikriisistä, jotkut luotto- ja/tai finanssikriisistä, ja loput Kreikan tai valtiotalouksien kriisistä. Kaikki tällaiset arviot ovat yksipuolisia ja sen vuoksi virheellisiä. Tosiaan kansantalouden yllämainitut osa-alueet ovat todella syvässä kriisissä, mutta kapitalismin kriisi ei johdu yksinomaan yhdestäkään niistä.

Lue lisää »

Nykyään on yleisestikin tunnustettu, että tukemalla pankkisektoria tuhansilla miljardeilla valtiot sosialisoivat romahduksen riskit. Lehman Brothersin vararikon jälkeen miltei kaikki valtiot lisäsivät keskuspankkiensa likviditeettiä painamalla uskomattomia määriä rahaa. Pankit pelastettiin väliaikaisesti, mutta rahaa ei sijoitettu tuottavaan talouteen. Ensimmäisten joukossa Kreikka aluksi pumppasi pankeille 28 miljardia euroa. Siirtymällä taloudellinen kriisi valtion tasolle, se vääjäämättä muuttui poliittiseksi kriisiksi. Tuesta huolimatta kansantalous ei piristynyt. Tuotanto laski, vienti romahti ja markkinat toimivat ainoastaan fiktiivisen pääoman, eri johdannaisten kauppana. Nyt tuli aika vetää ylimääräinen likviditeetti pois markkinoilta. Se tietää hyökkäystä elintasoon, työttömyyttä, palkanleikkauksia yms.

Lue lisää »

USA:n hallitus tehostaa valituksensa siitä, että Kiina pitää valuuttansa keinotekoisesti matalalla tasolla. Kyse ei ole enää mielipiteestä tai kommenteista, vaan sillä on taipumus muuttua syyttelyksi. Halpa yuan merkitsee halpoja vientitavaroita. Sen seurauksena Yhdysvalloissa kokonaisia teollisuuslaitoksia joutuu vararikkoon. Viime vuosina amerikkalaiset ovat yrittäneet käyttää eri sortin kiristyksiä ja muuta diplomaattista toimintaa taivuttaakseen kiinalaisia revalvoimaan valuuttansa. Kapitalismin kriisin kärjistyessä, lännen kansantalous ei kykene kilpailemaan kiinalaistuotteiden kanssa. Tilanne on Obamalle kestämätön. Pätevien analyytikoiden mukaan sanat eivät enää tepsi, ja siksi on ryhdyttävä tekoihin.
Lue lisää »

Artikkelia kirjoittaessa yksi euroalueen maa, Kreikka on IMF:n portin edessä valmis koputtamaan ja pyytämään instituutiota apuun. Maa tarvitsee lyhyellä tähtäyksellä 20 miljardia euroa hoitaakseen jättiläisvelkansa juoksevia maksuja. Kun luottoluokitus romahtaa ja valtion velkakirjat eivät kenellekään kelpaa, kun tulot eivät riitä korkojen ja palkkojen maksamiseen, jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa. Joko menee vararikkoon tai asettaa päänsä IMF:n vadille. Se taasen tarkoittaa sitä, että IMF:n protektoraatiksi joutuneelle maalle määrätään vyönkiristystä, joka sinkauttaa köyhyyden ja työttömyyden pilviin.
Lue lisää »

Kuka pelkää Goldman Sachsia? Pankin epävirallinen nimi Yhdysvalloissa on ”Government Sachs”. Se viittaa siihen, että pankin miehiä pääsi USA:n hallitukseen talousministeriksi asti Bushin kahden presidenttiyden aikana. Goldman Sachs on siis muutakin kuin investointipankki, se on instituutio. Sillä on ennen muuta poliittista valtaa, mutta samanaikaisesti peukaloi suurimpien talouslehtien kirjoituksia. Pankki puuttuu toisten maiden taloudellisiin ja poliittisiin asioihin niin välillisesti kirjoittamalla niille taloussuunnitelmia kuin välittömästikin asettamalla omia miehiä niiden hallintoon. Mitä yhdistää Nigerian talouden uuden pomon, Olusegun Agangan, Italian pankin puheenjohtaja Mario Draghin ja Kreikan manipuloituja tilastotietoja keskenään? Kaikkien takana on Goldman Sachin leima.
Lue lisää »

Kreikka on kapitalismin ketjussa heikoin lenkki, näin siis ainakin euroalueen tasolla. Kriisissä on kuitenkin koko ketju eikä sen yksi lenkki vain. On oikein sanottu, että Kreikan valtionvelka on huikean korkea. Arvioiden mukaan se nousee tänä vuonna 120 prosenttiin BKT:sta. Euroopassa keskimäärin valtionvelka on 84 prosentin luokkaa. Kansantaloudessa on otettava vakavasti myös muunlaiset kuin valtionvelat. Esimerkiksi Englannissa, Tanskassa tai Hollannissa kokonaisvelka on 300 – 400 prosenttia BKT:sta.
Lue lisää »

Kapitalismin kriisi koettelee Suomea kovemmin kuin muita Pohjoismaita. Tämä johtuu osittain siitä, että EU-jäsenenä Suomi ei voi edistää vientiään säätämällä korkotasoa tai valuuttansa arvon niin kuin muut kilpailijansa, esim. Ruotsi. Mauri Pekkarinen käytti tästä sotaretoriikasta lainattua ”epäsymmetrinen sokki”- termiä. Toinen syy on, että nykyinen taantuma on järjestyksessä toinen suuri rakenteellinen kriisi maassamme vajaassa 20 vuodessa. Kolmanneksi syyksi voisi mainita tapa, jolla edellinen kriisi hoidettiin. Ankara uusliberalismi puri nopeasti julkista sektoria ja tuomitsi työttömäksi puoli miljoonaa ihmistä. Pysyvää pitkäaikaistyöttömyyttä käytettiin tietoisesti reservityövoimana ja sillä tavalla poljettiin alas ja kiristämällä laajasti epätyypillisten työsuhteitten käyttöä.

Lue lisää »

Professori Nouriel Roubini on niitä harvoja tieteilijöitä, jotka runsas vuosi sitten pystyivät ennustamaan maailmantalouden romahduksen. Roubini ennustaa nyt taas tulevan laman toista vaihetta. Hänen mukaansa kapitalismin rakenteelliset ongelmat ovat kasvaneet suhteessa kriisin ensimmäiseen vaiheeseen. Lehman Brothersin vararikon jälkeen vuosina 2008 – 2009 tuhoutui pääomia 55 000 miljardin dollarin edestä.
Lue lisää »

Käynnissä oleva kriisi on kapitalismin historian suurin. Sen sykli alkoi 1990-luvun alussa Japanista. Kymmenen vuoden ajan Japanin talous sinnitteli lamassa, velkaantumiskierteissä ja nollan prosentin koroissa. Muutenkin kansainvälisen noususuhdanteen aikana miltei ilmainen raha odotettiin vauhdittavan investointeja, mutta toisin kävi. Sen sijaan että talous elpyisi, kriisi laajentui Japanista sitä vielä suuremmalle maailmalle.
Lue lisää »

Yhdysvalloissa on kaatunut kolme pankkia lisää talouskriisin takia. Kolmen uusimman pankkivararikon myötä tänä vuonna kaatuneiden pankkien määrä nousi jo 123:een. Lukema on suurin sitten vuoden 1992.
Lue lisää »