Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden romahdus pani alulle sarjan taloudellisia prosesseja, jotka vetävät kapitalismia kohti lopullista toimintakyvyttömyyttä ja tuhoa. Asuntofirmojen konkurssit, häädöt, ulosotot, likviditeetin puute, pörssin jatkuva alamäki, pankkien vararikot ja lopulta kokonaisten valtioiden konkurssit muuttavat taloudellisen kriisin poliittiseksi. Hallitseva luokka on yrittänyt kaikkensa hillitäkseen kriisin seurauksia odottaen, että kadun kulmassa koettaa alamäen tasoittaminen ja kriisin loppu. Kun kaikki mahdolliset toimenpiteet on kokeiltu ja elvytykset elvytetty, jäljelle jää vain kriisin maksattaminen työväestöllä, taantumuksellisen lainsäädännön laatiminen ja riiston asteen kasvattaminen. Samanaikaisesti yhä nopeammin kasvavan työttömyyden kanssa yhteiskunnallinen kudos murtuu ja luokkataistelu tulee taas esille vielä kerran historian ratkaisijaksi.
Lue lisää »

Sveitsin Davosissa sunnuntaina päättyi kapitalistien vuotuinen talousfoorumi. Käteen jäi vain yksimielisyys siitä, että kaikista asioista ollaan eri mieltä. Sanoissa kaikki varoittavat protektionismista, ja käytännössä jokainen heistä suosii omaa valtiotaloutta. Yhteisymmärrys näyttää vallitsevan vain siitä, että kriisi tulee aiheuttamaan lisää mellakoita ja kapinoita. Täysin erimielisiä talousfoorumilaiset olivat myös siitä, miten tulisi reagoida kolmannen maailman konflikteihin. Suurimpana huippukohtana mainittakoot Turkin pääministeri Erdoganin ja Israelin presidentti Peresin välinen väittely, joka johti ensinmainitun ulosmarssiin. Yksimielisyyttä etsi talouselämän ja poliittisen eliitin n. 2 500 vaikuttajaa. Mukana olivat Venäjä ja Kiina.

Lue lisää »

Lehdistössä näkyi viime aikoina seuraavanlaisia otsikoita: ”VIENNIN VETO UHKAA LOPPUA KIINASSA. Tuhannet tehtaat liipaisimella USA:n ja Euroopan finanssikriisin  vuoksi”, ”UNKARI JOUTUI MYRSKYN SILMÄÄN. Kriisi ravistelee kovin kourin uutta Eurooppaa”, ”FINANSSIKRIISI ALKOI HORJUTTAA EU-MAIDEN SITOUTUMISTA ILMASTOPAKETTIIN”, ”VIIKKOON LÄHDETÄÄN KUOLION UHATESSA”, ”KESKUSPANKIT PISTIVÄT KAIKEN PELIIN ESTÄÄKSEEN TÄYDEN TALOUSKATASTROFIN. Viimeinen keino käyttöön”, ”ISLANTI HORJUU KONKURSSIN PARTAALLA”, ”TÄYSI ROMAHDUS UHKASI KAKSI VIIKKOA SITTEN”, ”USA:n SUURIN SÄÄSTÖPANKKI (Washington Munual) KAATUI MAAN SUURIMPAAN PANKKIKONKURSSIIN”, ”PANKIT VOISIVAT KAATUA DOMINOJEN TAVOIN. Konkurssikierre synnyttäisi yleismaailmallisen talouslaman”, ”KOMMUNISTI-KIINA SAATTAA PÄÄTYÄ OSTAMAAN RAHALAITOKSIA WALL STREETILTÄ”

Lue lisää »

Sodan jälkeen pääoman ylituotanto suuntautui teollisuuteen. Suuret teollisuusmaat tarvitsivat epätoivoisesti vierasta työvoimaa. Köyhemmissä maissa elettiin suuren siirtolaisuuden aikaa. Italiasta, Turkista, Kreikasta, Suomesta ja muualta kokonaisia perheitä lähti kohti Australiaa, Yhdysvaltoja tai Saksaa.

Nyt, finanssiglobalisaation ja uusliberalismin loppuvaiheessa pääoma ei tuota teollisuudessa, piiput sammuvat, ja puhutaan deindustralisaation ilmiöstä. Historian paradoksina tapahtuu käänne ja itse saksalaisista työläisistä tulee gastbeiter -vierastyövoima.

Lue lisää »

Talouskriisistä kiinnostuneiden kirjoittajien keskiössä viime vuonna oli subprime-asuntolainojen tappiot. Sen jälkeen kun asuntoluottojen ongelmat muuttuivat yleisiksi luotto-, likviditeetti- ja pankkiongelmiksi siihen perehtyvä kirjallisuuskin on vaihtamassa säveltä. Nykyään artikkelit kattavat isoa kirjoa öljyn ja ruoan hintaan liittyviä kysymyksiä, inflaatiota, taantumaa ja lamaa, korkotasoa tai kolmannen maailman nälänhätiä. Samanaikaisesti kriisin luonne saa poliittisia piirteitä. Pyrkimyksissään pelastaa pankkeja valtiot sekaantuvat peliin. Maksajaksi joutuu silloin työväenluokka, joka luonnollisesti kapinoi. Metropoleissa syntyy vuoden 1968 kaltaisia olosuhteita ja periferiassa kapinoidaan leivästä ja riisistä.
Lue lisää »

Historiallisista piirustuksista käy ilmi, että leipätaikinaa on vaivattu ensimmäistä kertaa Egyptissä 4000 vuotta sitten. Nykyään ko. maassa miljoonien ihmisten pitää jonottaa tuntikaupalla saadakseen vähän leipää.

Lue lisää »

Finanssi- ja luottokriisi saa uusia ulottuvuuksia. kun keskuspankit yrittävät vaikuttaa lieventävästi kriisin seuraamuksille,ja käytössä olevat “työkalut” ehtyvät päivä päivältä. Samaan aikaan ehtyvät kaikki ne liberaalien argumentit siitä, että kyseessä olisi tavallinen syklinen kriisi, joka menee pian ohi. Samalla kun IMF tunnustaa, että sen ennusteet ovat menneet täysin pieleen, se myös myöntää kriisin olevan pahin sitten vuoden 1929 omahduksen.
Lue lisää »