Brysselissä pitämässään puheessa EU:n talouskomisaari Olli Rehn ”suositteli” vyönkiristystä kaikille budjettialijäämämaille. Pelkkä solidaarisuus ja lainatukipaketit eivät riitä velan ja alijäämien supistamisille. Tarvitaan palkanleikkauksia, eläkeiän nostamista ja lisää joustavuutta työmarkkinoilla. ”Jos epäonnistumme näissä asioissa, se voi johtaa deflaatioon koko euroalueella”. Näin Rehn tervehti Kreikan julkisen sektorin työntekijöiden palkanleikkaukset ja sanoi, että toimenpide pitää laajentaa yksityiselle sektorille Kreikassa, mutta myös muissakin maissa EU:ssa.

Lue lisää »

Huom! Saimme ystävällisesti oheisen artikkelin jultavaksi Työväen Mielipide -lehdessä n:o 28

ICAHD Finlandin perustaminen

Yliopistojen avatessa vuoden 2009 kesäloman jälkeen ovensa uusille ja vanhoille opiskelijoille, kokoontui joukko Israel/Palestiina -aktivismista kiinnostuneita nuoria aikuisia eräässä helsinkiläisessä kahvilassa. Kokoontumisen tarkoituksena oli päättää kiinteän Israel/Palestiina -konfliktiin keskittyvän organisaation perustamisesta, toiminnan luonteesta ja tämän syntymäisillään olevan organisaation nimestä. Osanottajien oltua yksimielisiä toiminnan vakiinnuttamisesta ja rekisteröidyn yhdistyksen perustamisen tarpeellisuudesta, päätettiin järjestön nimeksi ottaa ICAHD Finland allekirjoittaneen ehdotuksesta.

Lue lisää »

Suomessa on kevään mittaan ollut lakkojen sarja. Työehtoneuvotteluissa työnantaja on säälimättä yrittänyt lamaan vedoten huonontaa työoloja sekä palkkoja. Tämä on pakottanut työläiset puolustamaan omia etujaan.

Lue lisää »

Kansantaloutta riepotteleva kriisi heijastuu jo muihinkin vallan elimiin. Niin lainsäädäntö- kuin toimenpanovaltakin ovat vähintään lamaantumistilassa. Välillä tuntuu, ettei hallitusta ole enää olemassakaan. Kaikki odottavat tulevia vaaleja ja peittaavat tulevaa menestystä ja valintansa uusitutumista ensi kevään vaaleissa. Se näyttää olevan kansanedustajillemme päätyö. Heidän kaikki muut sanat tai tekonsa ovat suoranaisesti sidoksissa siihen, mitä ne merkitsevät kannatuksensa kannalta.
Lue lisää »

(Pakina)

Maahanmuutosta pitää keskustella. Tämä näyttää olevan äärioikeiston motto viimeiset vuodet. Ei tässä mitään uutta ole. Muuallakin äärioikeisto aina profiloituu maahanmuuttajavastaiseksi. Muukalaispelko kasvaa aikoina, jolloin turvattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta vallitsevat yhteiskunnassa.
Lue lisää »

Tänä päivänä kaikki tunnustavat, että maailmanlaajuinen kapitalismin kriisi on järjestelmän historian synkin. Tämä kriisi ei ole loppunut. Päinvastoin me olemme sen kehityksen keskellä. Vuoden 2007 romahdus vei pankit vararikon partaalle. Seuraavana vuonna valtiot ryhtyivät ennennäkemättömän pankkien pelastamiseen tähtäävään operaatioon. Tuhannet pankeille pumpatut miljardit eivät päätyneet reaalitalouden sijoituksiin, vaan finanssipelit ja keinottelu alkoivat kukoistaa entisestään. Syntyi lisää kuplia kansantalouksissa. Elvytys oli keinotekoinen ja se näkyy vain luvuissa. Työttömyys – erityisesti nuorison keskuudessa – kasvaa räjähdysmäisesti, ja kaikkialla valtiot valmistelee rajua hyökkäystä työtätekevien elintasoa vastaan.

Lue lisää »

Katson aiheelliseksi lausua muutamia reunahuomautuksia, koskien työväenorganisaatioiden kirjallisia jäämistöjä ja jossain määrin huoletonta suhtautumista tähän yhteiseen muistiimme. Näyttää vahvasti siltä, että porvarillinen valtamedia on ottanut mediamanipulaatio-ohjelmansa perusteisiin aikaisempaa vahvemmin suoranaisen historian väärentämisen, joka ei ole pelkästään historiallisista tapahtumakuluista vaikenemista. Hyvänä esimerkkinä talvisota-myytti, joka elää mediassa omaa elämäänsä, ottamatta huomioon uudempaa historiantutkimusta, jonka on olennaisilta osiltaan suorittanut porvarillisten tutkijoiden nuorempi polvi. Työväenliikkeen marxilaiselle, luokkakantaiselle sivustalle historiallisten prosessien järkiperäinen ja objektiivisuuteen pyrkivä analyysi on terveen poliittisen ja organisatorisen kehityksen välttämätön ehto. Minkäänlainen väärentäminen historiallisten tapahtumakulkujen suhteen ei ole marxilaisen historiallisen näkökulman puitteissa mahdollista, jos todella pyritään kehittämään teoreettista aseistusta ideologisen ja poliittisen taistelun tarpeisiin. Erityisesti tämä koskee liikkeen sisäisten kehityskulkujen mahdollisimman objektiivista analyysiä.
Lue lisää »

Uutiset demaririntamalta ei ole kovin lohduttavia puolueen jäsenille. Puolueen takana on pitkä historiallinen kehitys kapitalismin isännöitsijänä. Nyt kapitalismin kriisi on ajanut sen tukijoita, ja näin ollen myös Sdp:ta, umpikujaan. Hallituksessa tai oppositiossa puolue ei voi enää löytää olemassaololleen perusteita. Syitä ei saa kaivaa esiin pinnallisesti; onko hyvä vai huono verolinja, onko liika vai liian vähän medioissa esillä, onko imago paikallaan, onko johtaja tarpeeksi nuori jne. Kriisi ei johdu erityisen pragmaattisuuden puutteesta, eikä se ole tapahtumien ja henkilövalintojen yhteensattuma. Kriisi puolueessa heijastaa syvällisempiä historiallisia prosesseja.

Lue lisää »

Kriisin kärjistyessä päivä päivältä käy yhä ilmeisemmäksi, että pääoman ja työnantajien intressit ovat sovittamattomassa ristiriidassa työtätekevien jopa elämän edellytysten kanssa. Ennen piti maksimoida työn riistoa tehostamalla työntahtia. ”Tulos tai ulos”-fraasi kuvasi silloista vallitsevaa työkulttuuria, mutta ei enää. Nyt vastaava slogan voisi olla ”palkasta pois tai kokonaan pois” tai jotain eläkeiän nostamiseen liittyvää kiristystä. Uusi ajanhenki jakaa rivit Ay-liikkeen sisälläkin. Kriisistä irti puhaltamalla samaan hiileen – kehotukseen ei enää kukaan usko, eikä sitä pitäisikään.

Lue lisää »

Kapitalismin kriisi koettelee Suomea kovemmin kuin muita Pohjoismaita. Tämä johtuu osittain siitä, että EU-jäsenenä Suomi ei voi edistää vientiään säätämällä korkotasoa tai valuuttansa arvon niin kuin muut kilpailijansa, esim. Ruotsi. Mauri Pekkarinen käytti tästä sotaretoriikasta lainattua ”epäsymmetrinen sokki”- termiä. Toinen syy on, että nykyinen taantuma on järjestyksessä toinen suuri rakenteellinen kriisi maassamme vajaassa 20 vuodessa. Kolmanneksi syyksi voisi mainita tapa, jolla edellinen kriisi hoidettiin. Ankara uusliberalismi puri nopeasti julkista sektoria ja tuomitsi työttömäksi puoli miljoonaa ihmistä. Pysyvää pitkäaikaistyöttömyyttä käytettiin tietoisesti reservityövoimana ja sillä tavalla poljettiin alas ja kiristämällä laajasti epätyypillisten työsuhteitten käyttöä.

Lue lisää »