Suomessa poliittinen eliitti elää odotellessa ensi maaliskuun vaaleja. Kansantalouden ongelmat eivät näy ainakaan ensi vuoden budjetissa. Kipeämmät päätökset kapitalismin kannalta on lykätty vaalien jälkeiseen aikaan. Vain pääomapiirit tai virkamiehet puhuvat menojen leikkauksista tai eläkkeelle pääsyn ajan nostosta 70 ikävuoteen. Poliitikot ajattelevat vain halpamaisia populistisia temppuja. Sen jälkeen kun ensin maahanmuuttokeskustelu toi kaikki puolueet perussuomalaisten linjoille, nyt ”keskustellaan” Venäjästä.

Lue lisää »

Puheet työurien pidentämisestä eivät lopu, vaan kiihtyvät mitä enemmän lähestymme vaaleja. Kantaa asiaan ottaa enemmän virkamiehet ja työnantajat / elinkeinoelämä ja vähemmän poliitikot. Viime keväänä luotiin hallituksen, työläisten ja työnantajien kesken ns. ”Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma”. Vajaan puolen vuoden kuluttua EK:n Lasse Laatunen vaatii 70 vuoden eläkeikää: perusteluna on se, että ”se on mukavan pyöreä luku”, kuten hän ilmaisi. Tässäkin asiassa Suomi katsoo maailmaa saksalaisten silmälasien kautta. Saksassa ollaan nostamassa eläkeikä 70 vuoteen, mikä on sama kuin Bismarckin aikana, jolloin Saksassa eläkeikä oli 70 ja elinajanodote 65 vuotta. Nykysuomessa ko. suhde on päinvastoin. Jos onnistuttaisiin luomaan Bismarckin ajan olosuhteita Suomessa ja Saksassa, eläkeikä olisi nostettava 80 vuoteen ja 8 kuukauteen.

Lue lisää »

Brysselissä pitämässään puheessa EU:n talouskomisaari Olli Rehn ”suositteli” vyönkiristystä kaikille budjettialijäämämaille. Pelkkä solidaarisuus ja lainatukipaketit eivät riitä velan ja alijäämien supistamisille. Tarvitaan palkanleikkauksia, eläkeiän nostamista ja lisää joustavuutta työmarkkinoilla. ”Jos epäonnistumme näissä asioissa, se voi johtaa deflaatioon koko euroalueella”. Näin Rehn tervehti Kreikan julkisen sektorin työntekijöiden palkanleikkaukset ja sanoi, että toimenpide pitää laajentaa yksityiselle sektorille Kreikassa, mutta myös muissakin maissa EU:ssa.

Lue lisää »

Huom! Saimme ystävällisesti oheisen artikkelin jultavaksi Työväen Mielipide -lehdessä n:o 28

ICAHD Finlandin perustaminen

Yliopistojen avatessa vuoden 2009 kesäloman jälkeen ovensa uusille ja vanhoille opiskelijoille, kokoontui joukko Israel/Palestiina -aktivismista kiinnostuneita nuoria aikuisia eräässä helsinkiläisessä kahvilassa. Kokoontumisen tarkoituksena oli päättää kiinteän Israel/Palestiina -konfliktiin keskittyvän organisaation perustamisesta, toiminnan luonteesta ja tämän syntymäisillään olevan organisaation nimestä. Osanottajien oltua yksimielisiä toiminnan vakiinnuttamisesta ja rekisteröidyn yhdistyksen perustamisen tarpeellisuudesta, päätettiin järjestön nimeksi ottaa ICAHD Finland allekirjoittaneen ehdotuksesta.

Lue lisää »

Suomessa on kevään mittaan ollut lakkojen sarja. Työehtoneuvotteluissa työnantaja on säälimättä yrittänyt lamaan vedoten huonontaa työoloja sekä palkkoja. Tämä on pakottanut työläiset puolustamaan omia etujaan.

Lue lisää »

Kansantaloutta riepotteleva kriisi heijastuu jo muihinkin vallan elimiin. Niin lainsäädäntö- kuin toimenpanovaltakin ovat vähintään lamaantumistilassa. Välillä tuntuu, ettei hallitusta ole enää olemassakaan. Kaikki odottavat tulevia vaaleja ja peittaavat tulevaa menestystä ja valintansa uusitutumista ensi kevään vaaleissa. Se näyttää olevan kansanedustajillemme päätyö. Heidän kaikki muut sanat tai tekonsa ovat suoranaisesti sidoksissa siihen, mitä ne merkitsevät kannatuksensa kannalta.
Lue lisää »

(Pakina)

Maahanmuutosta pitää keskustella. Tämä näyttää olevan äärioikeiston motto viimeiset vuodet. Ei tässä mitään uutta ole. Muuallakin äärioikeisto aina profiloituu maahanmuuttajavastaiseksi. Muukalaispelko kasvaa aikoina, jolloin turvattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta vallitsevat yhteiskunnassa.
Lue lisää »

Tänä päivänä kaikki tunnustavat, että maailmanlaajuinen kapitalismin kriisi on järjestelmän historian synkin. Tämä kriisi ei ole loppunut. Päinvastoin me olemme sen kehityksen keskellä. Vuoden 2007 romahdus vei pankit vararikon partaalle. Seuraavana vuonna valtiot ryhtyivät ennennäkemättömän pankkien pelastamiseen tähtäävään operaatioon. Tuhannet pankeille pumpatut miljardit eivät päätyneet reaalitalouden sijoituksiin, vaan finanssipelit ja keinottelu alkoivat kukoistaa entisestään. Syntyi lisää kuplia kansantalouksissa. Elvytys oli keinotekoinen ja se näkyy vain luvuissa. Työttömyys – erityisesti nuorison keskuudessa – kasvaa räjähdysmäisesti, ja kaikkialla valtiot valmistelee rajua hyökkäystä työtätekevien elintasoa vastaan.

Lue lisää »

Katson aiheelliseksi lausua muutamia reunahuomautuksia, koskien työväenorganisaatioiden kirjallisia jäämistöjä ja jossain määrin huoletonta suhtautumista tähän yhteiseen muistiimme. Näyttää vahvasti siltä, että porvarillinen valtamedia on ottanut mediamanipulaatio-ohjelmansa perusteisiin aikaisempaa vahvemmin suoranaisen historian väärentämisen, joka ei ole pelkästään historiallisista tapahtumakuluista vaikenemista. Hyvänä esimerkkinä talvisota-myytti, joka elää mediassa omaa elämäänsä, ottamatta huomioon uudempaa historiantutkimusta, jonka on olennaisilta osiltaan suorittanut porvarillisten tutkijoiden nuorempi polvi. Työväenliikkeen marxilaiselle, luokkakantaiselle sivustalle historiallisten prosessien järkiperäinen ja objektiivisuuteen pyrkivä analyysi on terveen poliittisen ja organisatorisen kehityksen välttämätön ehto. Minkäänlainen väärentäminen historiallisten tapahtumakulkujen suhteen ei ole marxilaisen historiallisen näkökulman puitteissa mahdollista, jos todella pyritään kehittämään teoreettista aseistusta ideologisen ja poliittisen taistelun tarpeisiin. Erityisesti tämä koskee liikkeen sisäisten kehityskulkujen mahdollisimman objektiivista analyysiä.
Lue lisää »

Uutiset demaririntamalta ei ole kovin lohduttavia puolueen jäsenille. Puolueen takana on pitkä historiallinen kehitys kapitalismin isännöitsijänä. Nyt kapitalismin kriisi on ajanut sen tukijoita, ja näin ollen myös Sdp:ta, umpikujaan. Hallituksessa tai oppositiossa puolue ei voi enää löytää olemassaololleen perusteita. Syitä ei saa kaivaa esiin pinnallisesti; onko hyvä vai huono verolinja, onko liika vai liian vähän medioissa esillä, onko imago paikallaan, onko johtaja tarpeeksi nuori jne. Kriisi ei johdu erityisen pragmaattisuuden puutteesta, eikä se ole tapahtumien ja henkilövalintojen yhteensattuma. Kriisi puolueessa heijastaa syvällisempiä historiallisia prosesseja.

Lue lisää »