Kriisin kärjistyessä päivä päivältä käy yhä ilmeisemmäksi, että pääoman ja työnantajien intressit ovat sovittamattomassa ristiriidassa työtätekevien jopa elämän edellytysten kanssa. Ennen piti maksimoida työn riistoa tehostamalla työntahtia. ”Tulos tai ulos”-fraasi kuvasi silloista vallitsevaa työkulttuuria, mutta ei enää. Nyt vastaava slogan voisi olla ”palkasta pois tai kokonaan pois” tai jotain eläkeiän nostamiseen liittyvää kiristystä. Uusi ajanhenki jakaa rivit Ay-liikkeen sisälläkin. Kriisistä irti puhaltamalla samaan hiileen – kehotukseen ei enää kukaan usko, eikä sitä pitäisikään.

Lue lisää »

Kapitalismin kriisi koettelee Suomea kovemmin kuin muita Pohjoismaita. Tämä johtuu osittain siitä, että EU-jäsenenä Suomi ei voi edistää vientiään säätämällä korkotasoa tai valuuttansa arvon niin kuin muut kilpailijansa, esim. Ruotsi. Mauri Pekkarinen käytti tästä sotaretoriikasta lainattua ”epäsymmetrinen sokki”- termiä. Toinen syy on, että nykyinen taantuma on järjestyksessä toinen suuri rakenteellinen kriisi maassamme vajaassa 20 vuodessa. Kolmanneksi syyksi voisi mainita tapa, jolla edellinen kriisi hoidettiin. Ankara uusliberalismi puri nopeasti julkista sektoria ja tuomitsi työttömäksi puoli miljoonaa ihmistä. Pysyvää pitkäaikaistyöttömyyttä käytettiin tietoisesti reservityövoimana ja sillä tavalla poljettiin alas ja kiristämällä laajasti epätyypillisten työsuhteitten käyttöä.

Lue lisää »

Tekopyhiä tunnelmia on vallinnut kauttaaltaan Suomen poliittisella kentällä viime aikoina. Valikoivasti muistavat poliitikot vakuuttavat, etteivät tehneet mitään pahaa samalla kun joka päivä paljastuu korruptioon liittyviä uusia ulottuvuuksia. Skandaalit eivät koske vain yksittäisiä tapauksia, vaan heijastavat kokonaisuudessaan kapitalismin poliittista kriisiä. Pääomapiirien antamat lahjukset ja siihen liittyvä vastikkeellisuus on vanha ilmiö, joka saa niin suuria mittasuhteita nyt, kun järjestelmän hallitseminen käy taloudellisen kriisin vuoksi yhä mahdottomammaksi.
Lue lisää »

Synkkinä aikoina talouden gurut yrittävät kukin lyödä pöytään omia ennustuksiaan. Tämän kriisin aikana ennusteet osoittautuvat jyrkästi toinen toisesta poikkeavaksi, jopa vastakohtaisiksi. Synkimmän ennustuksen on tähän asti esittänyt Tapiola Pankki, jonka mukaan ns. ”talouden piristyminen on tapahtunut vain tunnelmien tasolla”. Analyytikko Jari Järvisen mielestä suhdannepohja ei ole saavutettu, vaan se on vasta edessäpäin. Pankki ennustaa BKT:n laskevan tänä vuonna yli 7 prosenttia viiden sijasta. Järvinen ei allekirjoita Sampo Pankin ennusteita. Vientinäkymätkin ovat aiempaa dramaattisempia ja vienti tänä vuonna supistuu 22,5 prosenttia aiemmin ennustetun 20,5 prosentin sijaan. Järvisen mielestä, työttömyys nousee ensi vuonna 11,0 prosenttiin 10 prosentin sijasta.
Lue lisää »

Viime joulukuussa kreikassa nähtiin raju kansannousu. Reilun kolmen viikon ajan 6.12-24.12. nuoriso, maahanmuuttajat ja työläiset kävivät rajuja katutaisteluita poliisia ja valtiota vastaan. Tämä kapina oli kapitalismin kriisin alun jälkeen ensimmäinen merkittävä sosiaalinen purkaus.

Lue lisää »

Jo vielä ennen kriisin alkamista pääoman edustajat yhdessä hallituksen kanssa yrittivät luoda olosuhteita kriisin maksattamiseksi työväenluokalla. Kun kapitalismin kriisi oli jo puhjennut, kolmikantajärjestelmä oli kuopattu ja Tupot kuuluivat jo historiaan. Sen jälkeen konsensushenkeen vedotaan ainoastaan silloin kun se porvareille sopii, ja se tarkoittaa myönnytyksiä työläisten puolesta. Luokkataistelun kärjistyessä tarvitaan uusia taistelumenetelmiä, radikaalimpia oikeuksien puolustusmuotoja, uudenlainen offensiivisempi Ay-liike.
Lue lisää »

Vyönkiristyksiä ja historiallisia säästöjä suunnitellaan koko ajan vaivihkaa ensi loppukesäksi ja syksyksi. Pelottavan kuuluisa Sata-komitea on istunut ja pohtinut pitkään sosiaaliturvan ”kokonaisuudistusta”. Sitten tuli taantuma ja lama ja laskelmat piti harkita uusiksi. Komitea sai lisäaikaa ja monen tahon osalta lisälobbauksia. Nyt kun vaikka lisäaikakin on mennyt reilusti umpeen, tuloksista ei ole tietoakaan. Kaikki oletukset siitä, että ikävät uutiset säästetään vaalien jälkeiseen aikaan näyttävät pitävän paikkansa.
Lue lisää »

Tilanne Suomen kansantaloudessa on vakavampi kuin annetaan ymmärtää. Tilastot ja muut faktat eivät tue poliittisen eliitin puheitä puolilamasta tai talousguruiden mihinkään perustuvista ennusteista, että lama kestää vain kesään asti. Niin pankit kuin yritykset kirjaavat tappioita ja koko ajan tekevät konkursseja. Jokaiseen uutislähetykseen kuuluu irtisanomisten tai lomautusten “uutinen”.

Lue lisää »

Aina kun talouskriisi pitkittyy ja sen ratkaisulle näköaloja ei ole näkyvissä, ennen pitkää umpikuja heijastuu poliittiselle tasolle. Suomessa porvarihallituksen pääpuolueet ovat keskittyneet enemmän kahden keskeisiin riitoihin ja vähemmän siihen, miten järjestelmänsä ongelmia voisi ratkaista.

Lue lisää »

Suomen talous on vajoamassa pikavauhtia taantumaan. Palkansaajien tutkimuslaitos kertoi, että Suomen kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 3,7 prosenttia ja vielä ensi vuonnakin vajaan prosentin. Pääsyynä on kriisistä aiheutunut viennin romahdus. Yksityissektorilla investointien merkittävä pudotus on kokonaiset kymmenen prosenttia. Työttömyys nousee tänä vuonna 7,4 ja ensi vuonna 8,8 prosenttiin. Hallituksen elvytyspaketti on silmänlumetta. Vähintään kahden miljardin euron välitön elvytys voisi näkyä. Työnantajien Kela-maksun poistamista ei silloin tarvitsisi tehdä. Helpotukset menevät suoraan työnantajien taskuun, eikä siitä investointeja synny. Sen lisäksi se lisää valtion menoja.

Lue lisää »