Leninin määritelmän mukaan, imperialismi määritellään sotien ja vallankumousten aikakaudeksi. Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa puhkesi historian ensimmäinen sosialistinen vallankumous. Imperialismin periodi jatkuu niin kauan, kun vallankumous ei onnistu hävittämään kapitalismia historiallisena ja yhteiskunnallisena järjestelmänä. Kapitalistinen barbaria ei päättynyt ensimmäisen maailmansodan loputtua, vaan sitä seurasi toinen suursota ja vielä joukko paikallisia, jatkuvia sotia. Lokakuu oli vain alku, imperialismin ketju oli murtunut heikoimmasta lenkistään.
Lue lisää »

Kun kuulee sanan vallankumous, ensimmäiseksi mieleen ei tule sanat kivääri, ihmisten ruumiit tai veri. Vallankumous tarkoittaa sitä, mitä sana sanoo, vanhan vallan kumoamista ja uuden perustamista. Vallankumous ei tarkoita vain hallituksen vaihtamista ja vanhan järjestelmän reformaatiota, vaan syvällisempiä muutoksia yhteiskunnan kaikissa kerroksissa.

Lue lisää »

Toisen maailmansodan jälkeen on vaikea löytää aikaa, johon voisi verrata tätä mitä nyt eletään. Alussa ekonomistit ja poliitikot, niin porvarit kuin monet vasemmistolaiset, kielsivät kriisin olemassaoloa. Sitten yritettiin vakuuttaa, että kriisi koskee vain asuntoalaa jenkeissä eikä missään nimessä heijastu Eurooppaan taikka Suomeen. Sitten se kuitenkin tuli tännekin, mutta keksittiin ettei se olisi niin syvää kuin 90-luvun alussa ja että se menisi pian ohi. Nyt yhä useammin ainakin rehellisimmät tutkijoista myöntää, että kyseessä on koko kapitalismin historian pahin romahdus; sitä kukaan ei voi perustellusti sanoa, miten laajaa, syvää, tai ajallisesti pitkää se tulee olemaan.

Lue lisää »

Maailma ei tänä päivänä ole lainkaan sellainen, millaisena se näyttäytyi vuosi sitten. Käännekohta yleismaailmallisen kapitalismin kokonaisluhistumisessa on ohitettu, ja se on takanapäin. MTL:n edellisen järjestökokouksen määrittelemät näköalat toimivat kuin peili siihen nähden, mitä on lopulta tapahtunut. Kukaan ei enää puhu kapitalismin talouden mahdollisesta romahtamisesta, sillä se on jo tapahtunut. Kaikki kapitalismin ”viisaat” kilpailevat nykyään spekuloimalla sillä, miten syvä, laaja tai pitkä tämä kriisi on.

Lue lisää »

__Luokaa yksi, kaksi, kolme ja useita vietnameja

Hän syntyi 80 vuotta sitten ja kuoli 39 vuotta myöhemmin. Kuolemaan johtanut syy oli se, että halusi levittää vallankumouksen kaikkialle. Lopputuloksena hän elää tänään kaikkialla.

Lue lisää »

Talouskriisistä kiinnostuneiden kirjoittajien keskiössä viime vuonna oli subprime-asuntolainojen tappiot. Sen jälkeen kun asuntoluottojen ongelmat muuttuivat yleisiksi luotto-, likviditeetti- ja pankkiongelmiksi siihen perehtyvä kirjallisuuskin on vaihtamassa säveltä. Nykyään artikkelit kattavat isoa kirjoa öljyn ja ruoan hintaan liittyviä kysymyksiä, inflaatiota, taantumaa ja lamaa, korkotasoa tai kolmannen maailman nälänhätiä. Samanaikaisesti kriisin luonne saa poliittisia piirteitä. Pyrkimyksissään pelastaa pankkeja valtiot sekaantuvat peliin. Maksajaksi joutuu silloin työväenluokka, joka luonnollisesti kapinoi. Metropoleissa syntyy vuoden 1968 kaltaisia olosuhteita ja periferiassa kapinoidaan leivästä ja riisistä.
Lue lisää »

Tämän vuoden Sosiaalifoorumin tarjonta oli vähintään yhtä runsas kuin viime vuonnakin. Suurin osa seminaareista seurasi kuitenkin samaa kaavaa. Keskusteluja kapitalismin reformoimisesta, luonnon tilan helpottamisesta, ihmisoikeuksien edistämisestä ym. sellaista. Kapitalismin todelliseen tilaan sekä vaaroihin, joita se synnyttää, ei järjestäjätahoilta löytynyt paljon herkkyyttä perehtyä.
Lue lisää »

Maailmansodan jälkeen globaali kapitalismi oli päättänyt perustaa taloudelliset ja poliittiset tasapainonsa toisenlaiseen pohjaan kuin aikaisemmin. Kultakannasta siirtyminen dollarikantaan ja dollarin vaihdettavuustakuu yhdessä uusien instituutioiden, Maailmanpankin ja Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) toiminnan kanssa tekivät mahdolliseksi Marshall-suunnitelman, pääoman voittoiset sijoitukset ja luotonannot. Valtiosektorin osallistuminen talouselämään sekä investoinnit sotateollisuuteen mahdollistivat täystyöllisyyden ja hyvinvointivaltioiden rakentamisen laajentamista. Joskin kylmän sodan muodossa esiintyneestä kommunismin pelosta ei koskaan päästy eroon, silti Jaltan ja muut rinnakkaiseloon tähdänneet sopimukset mahdollistivat kapitalismille yhteiskunnallista rauhaa. Kausi jäi historiaan keynesisminä, kapitalistisen talouden ekspansion kautena. Omien järjestelmän lainalaisuuksien rikkominen (kumoaminen) ja neuvostobyrokratian antamat takeet luokkataistelun jarruttamisesta olivat kaksi tukipilaria, johon kapitalismin sodanjälkeinen vakaus perustui.

Lue lisää »

Sisällysluettelo

1. TOIMINTAKERTOMUS 2002-2007

1.1. Miksi kokousta ei pidetty niin moneen vuoteen

1.2. Mitä on tehty ja mitä jäi tekemättä

1.3. Oliko järjestäytymiskokouksen analyysi oikea?

1.4. Olivatko tavoitteet ylioptimistiset?

2. KAPITALISMIN TILA TÄNÄÄN

2.1. Maailmankatsomuksellisia lähtökohtia – historiallinen materialismi

2.2. Historia ei ole lineaarinen – mitä siirtymä (ylimeno) on

2.3. Arvolaki ja miten se on eri vaiheessa toiminut kapitalismin liikkeen säätelevänä tekijänä. – mitä elinvoimaisempi kapitalismi on ollut, sitä suurempaa roolia arvonlaki on näytellyt

2.4. Imperialismi: mikä on muuttunut suhteessa klassiseen määritelmään? Päteekö enää Leninin imperialismiteoria, vai elämmekö uutta historiallista aikaa?

2.5. Poliittinen kehitys 2002-2007 (2.5.1.) maailmalla (2.5.2.) Suomessa

2.5.1.1. Talous 2000 -luvulla

2.5.1.2. Kiina – Intia – Afrikka

2.5.1.3. Imperialismi 2000 -luvulla

2.5.2. Suomi

3. PROLETARIAATIN JOHTO – muualla ja meillä – Tietoisuus – Linjaukset – Yhteenvetoja

3.1. Vallankumouksellisesta tietoisuudesta, millaista johtoa tarvitaan. Filosofinen lähestyminen

3.2. Laitavasemmisto muualla

3.3. Vasemmiston tila Suomessa

4. OHJELMAN PÄIVITTÄMINEN – strategiset tavoitteet

4.1. Mitkä edellisen ohjelman kohdat ovat vanhentuneet

4.2. Ajankohtaisia siirtymävaatimuksia

4.3. Riittävätkö resurssit kaikkiin? Mihin pitäisi keskittyä?

4.4. Kansainväliset tehtävät

4.5. Konkreettiset tavoitteet ensi vuodeksi

4.6. Ohjelma nuorisolle

4.7. Teoreettinen työ

5. OHJELMAN METODISTA – strategia ja taktiikka Lue lisää »