Kirja-arvio
Leon Trotskin väkivaltaisesta kuolemasta ehti kulua 71 vuotta, ennenkuin ensimmäinen suomalainen Trotski-elämänkerta näki päivänvalon. Toistaiseksi Pursiaisen kirja on myös ainoa suomenkielinen elämänkerta Trotskista, lukuisat eri alkuperäiskielillä julkaistut elämänkerrat odottavat edelleen suomentajaansa, mukaanluettuna omaelämänkerta My life, sekä Isaac Deutcherin mainio trilogia; The Prophet Armed, The Prophet Unarmed ja The Prophet Outcast. Ihan viime vuosina on julkaistu tasoltaan varsin kirjavia elämänkertoja Trotskista melko tiheään, ja onkin vaikea olla toteamatta, että näillä julkaisuilla on ollut selviä poliittisia tarkoitusperiä. Trotskin poliittinen ajattelu ja vallankumouksellisen toiminnan esimerkki toimivat edelleen eri kumouksellisten ja kapitalismia vastustavien liikkeiden inspiraation lähteinä. Meidän ajassamme hallitsevien luokkien ja erilaisten eliittien ei tarvitse pelätä Stalinin nimeä, mutta Trotski edustaa mitä suurinta vaaraa, luokkatietoista pyrkimystä yhteiskunnalliseen vallankumoukseen kaikkien eliittien ja luokkaetuoikeuksien hävittämiseksi.
Lue lisää »

Marxilaisen Työväenliiton (MTL) V. JÄRJESTÖKOKOUS

MTL:n viides järjestökokous pidettiin Mikkelissä 29.-31.7.2011. Ohessa on kokoukselle hyväksyttäväksi tarkoitettuja asiakirjoja. Kirjoituksessa analysoidaan kapitalismin tila talouden ja politiikan alueilla, mitataan luokkataistelun sykettä maailmanlaajuisesti ja Suomessa, ja piirretään yleisimmät vallankumouksen suuntaukset, sekä määritetään välttämättömiä ohjelmallisia kohtia vallankumouksen voittamiseksi. Lopuksi hiotaan taktiikkaan liittyviä seikkoja, ja tarkistetaan MTL:n yhteistyöpolitiikkaa. Kokouksessa tarkistetaan ja päivitetään myös järjestön sääntöjä.

Lue lisää »

Artikkelin kirjoitti V.I.Lenin huhtikuun 28. päivänä 1911 Kommuunin 40-vuotismuistolle

Julkaistiin ”Rabotshaja Gazeta” – lehdessä nro 4-5

On kulunut neljäkymmentä vuotta Pariisin Kommuunin julistamisesta. Vakiintuneen tavan mukaisesti Ranskan proletariaatti kunnioitti joukkokokouksin ja mielenosoituksin vuoden 1871 maaliskuun 18 päivän vallankumouksen toimihenkilöiden muistoa; toukokuun lopulla se vie taas seppeleensä ammuttujen kommunardien kauhistuttavan ”toukokuun viikon” uhrien, haudoille ja vannoo taaskin heidän hautojensa ääressä taistelevansa hellittämättä siihen asti, kunnes kommunardien aatteet ovat täydellisesti voittaneet, kunnes kommunardien meille uskoma tehtävä on loppuun suoritettu.

Lue lisää »

Kuten tunnettua kautta historian luokkataistelun taloudellisella perustasolla on kysymys yhteiskunnallisen tuotannon lisäarvon jaosta ja jakosuhteesta eri luokkien välillä. Toisin sanoen sen ylijäämän jakosuhteesta, jonka kulloinenkin yhteisömuoto on kyennyt tuottamaan yli välttämättömän tarpeensa. Sosialistisesta järjestelmästä on

mieletöntä puhuakaan jos tarkastelun ulkopuolelle jätetään kapitalistisessa tuotantotavassa vallitseva pääoma-palkkatyö suhde (palkkaorjuus) ja kuvitellaan että järjestelmä voisi luonnehtia sosialistiseksi kumoamatta kapitalistin yksityisoikeudellista etuoikeutta anastaa työläisen tuottamaa lisäarvoa. Tämä on perustava kysymys, jota ei voida koskaan unohtaa keskusteltaessa sosialismista. Se on viimekädessä myös ikuinen vedenjakaja poliittisen työväenliikkeen sisäisessä kehityksessä, kuten myös ikiaikainen ongelmakohta työläisen poliittisen tietoisuuden heräämisessä.

Lue lisää »

Kriisi on tänä päivänä yksi hyvin yleisessä käytössä oleva sana. Eri kirjoittajat antavat sanalle erilaisia määreitä vaivautumatta miettimään, mitä yhteistä kaikilla noilla eri vaihtoehdoilla on. Näin ollen puhutaan pörssikriisistä, öljykriisistä, Kreikan tai Irlannin kriisistä, asuntolainakriisistä, velkaantumisesta tai viimeksi myös euron kriisistä. Lontoon yliopiston RMF:n (1) mielestä kyseessä ovat saman kriisin eri ilmenemismuodot. Eri kriisit ovat kapitalismin rakenteellisen kriisin konkreettiseksi tulemisen välitysmuotoja. Kapitalismin kriisin eri vaiheessa eri muodossa ilmenevat muodot ovat järjestelmän kuolinkamppailun kouristusten konkretiaa. Kriisin edetessä ristiriidat kärjistyvät ja keinot sovitella niitä hupenevat.

Lue lisää »

Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit.

Lue lisää »

Tämä kirja on tiivis kokonaisuus Marxin taloudellisten oppien perusteista Marxin omin sanoin. Kaikesta huolimatta, kukaan ei ole vielä tähän mennessä kyennyt selittämään työarvoteoriaa paremmin kuin Marx itse. Lyhennelmän Pääoman ensimmäisestä niteestä – Marxin koko taloudellisen järjestelmän perustasta – on tehnyt Herra Otto Rühle suurella huolella ja syvällisellä ymmärtämyksellä tehtävästään. Ensin täytyi poistaa vanhentuneet esimerkkiaineistot, lainaukset kirjallisista lähteistä, joilla on nykyisin ainoastaan historiallista mielenkiintoa, nyttemmin jo unohtuneet polemiikit ja kirjoittajat ja lopulta lukuisat dokumenttiaineistot – Parlamentin säädökset, tehdastarkastajien raportit, jne. – joilla, riippumatta siitä miten tärkeitä ne ovatkaan kyseisen aikakauden ymmärtämiseksi, ei ole paikkaa lyhyessä esityksessä, jossa tavoitellaan pikemminkin teoreettisia kuin historiallisia päämääriä. Samalla Herra Rühle tekee kaikkensa säilyttääkseen jatkuvuuden tieteellisen analyysin kehityksessä, kuten myös esityksen yhtenäisyyden. Loogisia päätelmiä ja ajatuksen dialektisia siirtymiä ei ole, – näin uskomme – rikottu missään kohdassa. Pitää paikkansa, että tämä lyhennelmä vaatii tarkkaavaista ja syvällistä paneutumista. Auttaakseen lukijaa, Herra Rühle on varustanut tekstin ytimekkäillä reunaotsakkeilla.

Lue lisää »

James P. Cannon: Trotskin muistokirjoitus

Tämä puhe pidettiin Leon Trotskin muistotilaisuudessa Diplomat Hotellissa, New Yorkissa elokuun 28. päivänä 1940. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Sosialist Appeal –lehdessä, 7. päivä syyskuuta 1940. Suomennoksen alkutekstin lähteenä on käytetty Marxist Internet Archive -internetsivustoa. Puheen käännöstyön on suorittanut Mikko Niemi (Lumpenproletariat Translations Unc.), Kotkassa lokakuussa 2010, Marxilaisen Työväenliiton (MTL) ja Neljännen Internationaalin (CRFI) toimesta.

Lue lisää »

Käännöksen lähteenä teos: Leon Trotski – My Life – An Attempt at an Autobiography (Wellred Books 2004 UK)

Minun korkea (ja yhä kohoava) verenpaineeni harhauttaa heitä jotka ovat lähelläni, koskien tosiallista terveydentilaani. Olen aktiivinen ja työkykyinen, mutta epäilemättä loppu on lähellä. Nämä rivit tehtäköön julkisiksi kuolemani jälkeen.

Lue lisää »

SUOMENTAJAN ALKULAUSE

Käsillä olevassa kirjoituksessaan Trotski paneutui luokkataistelun moraalisiin ideologisen tason kysymyksiin aikana, jolloin kansainvälisen työväenliikkeen yhtenäisyys oli heikko reformistien, stalinistien, imperialistisen suurpääoman ja useissa maissa valtaan nousseen fasismin hajotustyön johdosta. Erityisesti hän suuntasi käsittelynsä marxilaisuuden teoreettista väärentämistä kohtaan yhteiskunnallisen moraalisen rappion aikakaudella, jolloin eri maiden sosiaalishovinistiset ja reformistiset työväenjohtajat olivat lyöttäytyneet yhteen kapitalistisen yhteiskunnan etupiirien kanssa imperialistisen sodan valmistelutyöhön, taistellen yhdessä työväenluokan vallankumouksellista marxilaista vasemmisto-oppositiota vastaan. Tähän hajotustyöhön osallistui täydellä innolla toisaalta myös Stalinin byrokratia. Trotski analysoi kirjoituksessaan kyseisten tahojen moraalista tilaa, heidän keinojaan ideologisen tason taistelussa, tuoden samalla julki sen perustavaa laatua olevan tosiasian, että keskenään antagonistisessa suhteessa olevien luokkien yhteiskunnallisessa kamppailussa, yhteiskunnassa vallitseva moraali edustaa aina hallitsevan luokan intressejä ja pyrkimystä estää sorrettua luokkaa vapautumasta. Toisin sanoen, luokasta riippumatonta moraalia ei ole, eikä voi olla olemassa.

Lue lisää »