Useimmat amerikkalaisten sodat on perusteltu demokratian argumentilla. Siinä länsimaailman ”liberalismi” pyrkii väkipakolla ”levittämään” parlamentarismiaan muualle ympäri maailmaa. Demokratialla tarkoitetaan poliittisia järjestelmiä, jotka ovat ns. kansainvälisen yhteisön mieleen. Kansainvälisellä yhteisöllä amerikkalaiset tarkoittavat itseään sekä niiden kanssa tiiviissä taloudellisessa, ja näin ollen myös poliittisessa liitossa olevia. Kapitalismin taloudelliset intressit eivät ole koskaan erillinen asia poliittisista tavoitteista. Useimmiten ”pakkodemokratia” on viety Naton interventioiden avulla, jota seuraa eri maiden monen vuoden miehittäminen, kuten Afganistanissa tai Irakissa.

Lue lisää »

USA:n uudet doktriinit

Maailman talouspoliittinen tilanne ja vanha status quo ovat tienhaarassa. Yhden aikakauden loppu on ilmeinen tosiasia. Kysymys on enää vain siitä mihin suuntaan historian kehitys tästä kääntyy. Talouden tasolla aika, joka alkoi 2001 tienolla, on päättynyt vuonna 2007, jolloin alkoi kapitalistisen tuotantotavan nykyinen kriisi. Samaan aikaan sopi ns. Kiina –ilmiö ja fiktiivisten talousarvojen moninkertaiseksi kasvattaminen. Mm. nämä kaksi seikkaa antoivat talousjärjestelmälle muutaman vuoden aikalisää. Nyt eletään järjestelmän kuolinkamppailun neljättä vuotta eikä näköaloja tilanteen muuttumisesta ole olemassa. Geopolitiikan tasolla juuri päättynyt periodi alkoi Bushin väkipakolla valtaan astumisella, ja uudella doktriinilla, jonka nimi oli terrorismin vastainen sota. Obaman valinta ilmaisi juuri sitä, että yksi aika oli tulossa tiensä päähän, ja USA:n politiikan kurssi oli käännettävä kohti imperialismin uusia ”haasteita”.
Lue lisää »

Pörssien romahdukset ovat yleisesti tapahtuneet maanantai- tai perjantaipäivinä. Siitä on syntynyt termi ”musta maanantai”, joka kuvailee osakemarkkinoiden kertaromahdusta. Viime viikolla (vko 31) ja tämän viikon alussa näimme ennätyksellistä kurssilaskua kautta linjan ympäri maailmaa ja alalla kuin alalla. Yhdysvalloissa indeksit laskivat joulukuun 2008 tasolle. Lehman Brothersin konkurssia seurasi silloin maailmanlaajuinen taantuma ja lama, joka johti pankki- ja luottokriisiin. Nykyinen kriisi on edellistä paljon pahanlaatuisempi. Silloin valtiot tukivat pankkeja keskuspankkiensa kautta. Sen seurauksena kriisi sosialisoitiin, mikä sai valtiontaloudet vararikon partaalle. Nykyisessä tilanteessa ei ole voimaa, joka pelastaisi valtiontalouksia, ja kriisi ilmenee uutena pankkikriisinä, lamana ja pörssiromahduksena. Siitä kielii globaalitasolla valitseva paniikki ja lääkkeiden puute kriisistä poispääsemiseksi.

Lue lisää »

Wikileaks antoi julkisuuteen uusia järkyttäviä asiakirjoja. Niiden mukaan Yhdysvallat piti Guantanamossa vangittuina satoja ihmisiä vuosikausiksi, vaikka tiedettiin näiden olleen syyttömiä ja vaarattomia. Samaan aikaan päästettiin vapaaksi vankeja, joiden luokitus oli ”erittäin vaarallinen”. Armeijasta lähtöisin olevat asiakirjat on julkaistu useammassa lehdessä. Ne koskevat vuodesta 2002 keskitysleirillä olevien 779 ihmisen kohtaloa.

Lue lisää »

Ennen vaaleja Yhdysvaltain 44. ja nykyinen presidentti Barack Hussein Obama lupasi vapauttaa maan Bushin syndroomasta, so. umpikujasta, johon edellisen presidentin politiikka oli ajautunut. Guantanamon häpeästä piti päästä eroon ja sotilaat piti kotiuttaa ainakin Irakista.

Lue lisää »

USA:n hallitus tehostaa valituksensa siitä, että Kiina pitää valuuttansa keinotekoisesti matalalla tasolla. Kyse ei ole enää mielipiteestä tai kommenteista, vaan sillä on taipumus muuttua syyttelyksi. Halpa yuan merkitsee halpoja vientitavaroita. Sen seurauksena Yhdysvalloissa kokonaisia teollisuuslaitoksia joutuu vararikkoon. Viime vuosina amerikkalaiset ovat yrittäneet käyttää eri sortin kiristyksiä ja muuta diplomaattista toimintaa taivuttaakseen kiinalaisia revalvoimaan valuuttansa. Kapitalismin kriisin kärjistyessä, lännen kansantalous ei kykene kilpailemaan kiinalaistuotteiden kanssa. Tilanne on Obamalle kestämätön. Pätevien analyytikoiden mukaan sanat eivät enää tepsi, ja siksi on ryhdyttävä tekoihin.
Lue lisää »

Kuka pelkää Goldman Sachsia? Pankin epävirallinen nimi Yhdysvalloissa on ”Government Sachs”. Se viittaa siihen, että pankin miehiä pääsi USA:n hallitukseen talousministeriksi asti Bushin kahden presidenttiyden aikana. Goldman Sachs on siis muutakin kuin investointipankki, se on instituutio. Sillä on ennen muuta poliittista valtaa, mutta samanaikaisesti peukaloi suurimpien talouslehtien kirjoituksia. Pankki puuttuu toisten maiden taloudellisiin ja poliittisiin asioihin niin välillisesti kirjoittamalla niille taloussuunnitelmia kuin välittömästikin asettamalla omia miehiä niiden hallintoon. Mitä yhdistää Nigerian talouden uuden pomon, Olusegun Agangan, Italian pankin puheenjohtaja Mario Draghin ja Kreikan manipuloituja tilastotietoja keskenään? Kaikkien takana on Goldman Sachin leima.
Lue lisää »

Kun Obama aloitti virassaan viime tammikuussa, hänellä oli takanaan 70 prosentin kannatus. Demokraateilla oli enemmistö molemmissa kamareissa. Liittyen presidentin antamiin lupauksiin, eräs analyytikko kommentoi silloin: ”Obama on luvannut niin paljon, että hän joko syö sanansa tai saa luodin otsaansa”. Nyt Obama on ollut vajaat 11 kuukautta vallassa ja hänen kätensä ovat sidotut. Ongelmiin ei löydy vastauksia, eikä edes ehdotuksia. Ja avoimia kysymyksiä riittää niin kotimaan- kuin ulkopolitiikassakin. Kyvystä käsitellä ongelmia taasen riippuu tulos tulevissa kongressivaaleissa. Paineita luo korkea ja yhä kasvava työttömyys, taloudellinen kriisi, maan kansainvälinen asema, kiusaksi asti nousseet kysymykset Palestiinasta, Afganistanista, Hondurasista, ilmastokokouksesta, suhteista Kiinaan jne.
Lue lisää »

Yhdysvalloissa on kaatunut kolme pankkia lisää talouskriisin takia. Kolmen uusimman pankkivararikon myötä tänä vuonna kaatuneiden pankkien määrä nousi jo 123:een. Lukema on suurin sitten vuoden 1992.
Lue lisää »

Nato on juhlinut syntymäpäiväänsä laidasta laitaan palavan maailman olosuhteissa. Kapitalismin taloudellinen, poliittinen ja yhteiskunnallinen kriisi on mobilisoinut kapinoivia joukkoja Ranskan siirtomaista metropoleihin ja Afrikasta Pakistaniin. Kokonaisia valtioita luhistuu (Islanti, Baltian maat) ja hallituksia romahtaa (Unkari, Tsekki). Naton merkkipäivä osuu aikaan, jolloin imperialistiset operaatiot ja poliittiset liittoumasuhteet ovat täysin umpikujassa, ja uusia strategioita tarvitaan.
Lue lisää »