Kun Obama aloitti virassaan viime tammikuussa, hänellä oli takanaan 70 prosentin kannatus. Demokraateilla oli enemmistö molemmissa kamareissa. Liittyen presidentin antamiin lupauksiin, eräs analyytikko kommentoi silloin: ”Obama on luvannut niin paljon, että hän joko syö sanansa tai saa luodin otsaansa”. Nyt Obama on ollut vajaat 11 kuukautta vallassa ja hänen kätensä ovat sidotut. Ongelmiin ei löydy vastauksia, eikä edes ehdotuksia. Ja avoimia kysymyksiä riittää niin kotimaan- kuin ulkopolitiikassakin. Kyvystä käsitellä ongelmia taasen riippuu tulos tulevissa kongressivaaleissa. Paineita luo korkea ja yhä kasvava työttömyys, taloudellinen kriisi, maan kansainvälinen asema, kiusaksi asti nousseet kysymykset Palestiinasta, Afganistanista, Hondurasista, ilmastokokouksesta, suhteista Kiinaan jne.
Lue lisää »

Yhdysvalloissa on kaatunut kolme pankkia lisää talouskriisin takia. Kolmen uusimman pankkivararikon myötä tänä vuonna kaatuneiden pankkien määrä nousi jo 123:een. Lukema on suurin sitten vuoden 1992.
Lue lisää »

Nato on juhlinut syntymäpäiväänsä laidasta laitaan palavan maailman olosuhteissa. Kapitalismin taloudellinen, poliittinen ja yhteiskunnallinen kriisi on mobilisoinut kapinoivia joukkoja Ranskan siirtomaista metropoleihin ja Afrikasta Pakistaniin. Kokonaisia valtioita luhistuu (Islanti, Baltian maat) ja hallituksia romahtaa (Unkari, Tsekki). Naton merkkipäivä osuu aikaan, jolloin imperialistiset operaatiot ja poliittiset liittoumasuhteet ovat täysin umpikujassa, ja uusia strategioita tarvitaan.
Lue lisää »

Maailmanlaajuisen kapitalismin edustajat kokoontuivat viime viikolla jälleen Englannissa, Ranskassa ja Saksassa pohtiakseen uutta taloudellista ja poliittista tilannetta, joka avautuu sen jälkeen kun käytetyt elvytystoimet eivät tuoneet tuloksia. Lontoo ja Strasbourg muistuttivat kaupunkeja piiritystilassa. Ennennäkemättömiä sotatoimia, yhteenottoja, tulipaloja ja mellakoita, joissa kuoli yksi ihminen, olivat porvariston hätäistuntojen tulos.
Lue lisää »

Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden romahdus pani alulle sarjan taloudellisia prosesseja, jotka vetävät kapitalismia kohti lopullista toimintakyvyttömyyttä ja tuhoa. Asuntofirmojen konkurssit, häädöt, ulosotot, likviditeetin puute, pörssin jatkuva alamäki, pankkien vararikot ja lopulta kokonaisten valtioiden konkurssit muuttavat taloudellisen kriisin poliittiseksi. Hallitseva luokka on yrittänyt kaikkensa hillitäkseen kriisin seurauksia odottaen, että kadun kulmassa koettaa alamäen tasoittaminen ja kriisin loppu. Kun kaikki mahdolliset toimenpiteet on kokeiltu ja elvytykset elvytetty, jäljelle jää vain kriisin maksattaminen työväestöllä, taantumuksellisen lainsäädännön laatiminen ja riiston asteen kasvattaminen. Samanaikaisesti yhä nopeammin kasvavan työttömyyden kanssa yhteiskunnallinen kudos murtuu ja luokkataistelu tulee taas esille vielä kerran historian ratkaisijaksi.
Lue lisää »

Guantánamon vankileiri sijaitsee Kuuban itäosissa. Se on Kuuban maata, jonka Yhdysvallat vuokrasi vuonna 1903 määräämättömäksi ajaksi sen jälkeen kun USA oli miehittänyt Kuuban amerikkalaisespanjalaissodan loputtua 1898. Amerikkalainen imperialismi pitää Guantanamoa hallussaan laittomasti ja vastoin Kuuban tahtoa.
Guantánamossa on pidetty kirjaimellisesti kahleissa n. 800 ihmistä. Näitä ei suojaa minkään maan lait. Vankileiri on ylläpidetty Guantánamossa siksi, että sellaisten Auschwitchiin verrattavissa olevien pahamaineisten leirien olemassaolo on perustuslaissa kiellettyä Yhdysvalloissa. Pidätetyillä ei ole koskaan ollut sotavangin tai edes rikollisen statusta. Pidätettyjä ei siis missään vaiheessa ole suojellut Geneven sopimukset eikä heitä ole kukaan syyttänyt mistään rikoksesta. Oikeudenkäynnin ”ylellisyyden” ovat saaneet kokea vain 26 pidätettyä, joista vain kolme tuomittiin. Kaikille pidätetyille kokeiltiin viimeisiä ”teknologioita”, mitä raakalaisimpia ja julmimpia kidutuksia. Monet heistä oli lapsia, joista nuoremmat 14 –vuotiaita.

Lue lisää »

Vuosina 2003-2007 elintarvikkeiden hinnat Yhdysvalloissa nousivat 15 prosenttia. Sen seurauksena noin 3,1 miljoonalla New Yorkin asukkaalla oli vaikeuksia hankkia ruokaa viime vuonna. Luku vastaa 40 prosenttia suurkaupungin väestöstä, sanotaan New Yorkin ruokapankin tekemässä tutkimuksessa.

Lue lisää »

Tammikuu

9.1. Italiassa on levotonta yliopistoissa. Ensin vallataan Torinon yliopisto ja seuraavien päivien kuluessa perässä seuraavat muut kaupungit. Tšekkoslovakian nuoriso vaatii vapauksia. Kommunistisen puolueen Keskuskomitea kokoontui ja vaihtoi pääsihteeri Novotnyn Dubčekiin. Tie Prahan kevääseen avautuu ja läsnä ovat kaikki suuntaukset oikeistolaisista marxilaisiin.
30.1. Vietkong aloitti suurhyökkäyksen 100 kaupunkiin. Kyseessä oli Tet –hyökkäys, joka helmikuuhun mennessä ulottuu Saigonin sisään.
Lue lisää »

1968 on kirjoitettu suurin kirjaimin vallankumouksellisen liikkeen historian kirjoissa. Vaikka sen keskipisteenä oli Ranskan toukokuu ja Prahan kevät, se ei rajoittunut vain kahteen maahan. Metropoleista periferiaan ja toiseenkin suuntaan työväen- ja nuorisoliike kyseenalaisti kapitalismin olemassaolon oikeutusta. Yhdysvallat oli maa, jossa kiteytyi ja vaikutti toinen toiseen kapitalismin kriisiin johtaneet ristiriidat, Vietnamin sodan umpikuja ja rasismin ongelma. Työväen ja nuorison tietoisuudessa menivät limittäin taistelu leivästä, rauhasta ja suuttumus Martin Luther Kingin murhasta.

Lue lisää »