Lisabonin sopimuksen hylkääminen Irlannin kansanäänestyksessä merkitsee muutakin kuin sitä, että vielä yksi takaisku olisi tullut lisää eurooppalaisen imperialismin integraatiolle. Kansanäänestyksen tulos on EU:ta hajottavien voimien, keskipakovoimien etenemistä uudessa muodossa.
Ensin hylättiin suunnitelma A, liittovaltion edellytys, perustuslaki, ja nyt hylätään suunnitelma B, minimiedellytys jonkinlaiselle yhdessäolemisen ehdolle.
Perustuslain hylkäsivät Ranska ja Hollanti. Niistä ensinmainittu on Sarkozyn johdolla asettanut tavoitteekseen saada muut maat hyväksymään sopimuksen Ranskan puheenjohtajakaudella.
Lissabonin sopimuksen on hylännyt maa, joka eliitin mielestä on eniten hyötynyt EU:sta. Eliitti on nyt kiukkuinen ja valittaa, että alle kaksi miljoonaa kieltävää ääntä antanutta irlantilaista polkee miltei puolen miljardin ihmisen tahtoa. Näin voisi tietenkin väittää, mikäli sopimuksen ratifiointi olisi alistettu kansanäänestykseen EU:n jokaisessa maassa.
Samana iltana, kun tulos selvisi, eliitti alkoi “kokata” uusia skenaarioita. Jotkut muistivat vuoden 2001 äänestyksen ja päättelevät, että kansanäänestys pitäisi toistuvasti uusia kunnes olisi saatu myönteinen tulos. Toisen skenaarion mukaan on laadittava väljempi sopimus, eräänlainen suunnitelma c ja sitten d, e jne, niin kauan kun aakkosia riittää. Kolmas vaihtoehto olisi hyväksyä Lissabonin sopimus sen hylkäämisestä huolimatta ja samalla syrjäyttää Irlanti. Taloudellista patriotismia harrastavalta Ranskan johdolta vaatisi melkoista nuorallatanssimista jos se aikoo saada kaikki muut 26 maata yhdenkään edellä mainitun skenaarion taakse.
Taistelut
Lukuisat (124) eläkeuudistusta vastustavat lakot ja mielenosoitukset ovat äskettäin järisyttäneet Ranskaa. Lisää on tulossa viimeistään heinäkuun loppuun mennessä, jolloin Sarkozylla on aikomus lopettaa lailla 35 tunnin työviikko. Lakkoja on ollut 40 kaupungissa, julkisissa kulkuvälineissä, kouluissa, yksityisellä ja julkisella seltorilla, valtion televisiossa ja satamissa.
Viime päivinä rekka- ja taksikuskit ovat alkaneet vallata katuja ja estää kulkemista esim. Pariisin lentokentän suuntaan. Lakossa ovat olleet myös maanviljelijat ja kalastajat. Protestien hampaissa on myös polttoaineen yhä kallistuva hinta ja ne saavat yleiseurooppalaisen luonteen. 35 tunnin työviikkoa ollaan korvaamassa jopa 65 tunnin viikolla. Se on EU:n kaikkien 27 maan päätös.
Dimitris Mizaras
