Tasan vuosi sen jälkeen kun Lehman Brothers teki vararikon jopa Suomessa porvarit myöntävät, että talous kävi silloin kuilun partaalla. Jyrki Katainen tunnustaa olleensa lohduton kun eurooppalainen pankkijärjestelmä oli lähellä kaatua. Raimo Sailas oli, Kataisen mukaan, varoittanut kaikkia monen eurooppalaisen pankin kaatumisesta, ja järjestelmän totaalikatastrofista (Kataisen käyttämä sana) muutaman päivän sisällä. Euromaat kokoontuivat lokakuun alussa ja sopivat yhteisestä hätäpaketista, jonka piti taata pankkien väliset lainat niiden pääomansa lisäämiseksi.
Onko totaalikatastrofin näköalasta vältytty?
Tämän vuoden toisella neljänneksellä yleisesti ottaen teollisuusmaissa BKT laskee hitaammin kuin ennen tai se on jopa hieman noussutkin. Yhtäaikaisesti osakemarkkinat pörsseissä kokevat ennennäkemättömät buumin. Kaupataanko siellä oikeita arvoja, ja mistä ko. arvot löytyy kun kerran tuotanto ja vientikäyrät osoittavat jyrkästi kohti lattiaa? Financial Times –lehden mukaan, siellä kaupataan osittain todellisia arvoja, tyhjennetään siis varastoja. Toinen kaupantavara on edelleen fiktiivinen, kuplat paisutetaan entisestään ja myös uusia keksitään.
Viime vuoden syksystä lähtien on tehty toimenpiteitä pankkien pelastamiseksi, esim. niihin on pumpattu tuhansia miljardeja dollareita. Silti kukaan ei ratkaissut ongelmat pankeissa, joiden hallussa oli ns.toksiset velkakirjat. Roskavelkakirjat kuin yleisesti johdannaisetkin viime vuonna olivat 596 000 miljardin dollarin luokkaa. BKT koko maailmassa on yhteensä noin 60 000 miljardin dollarin suuruinen. Nyt vuoden päästä haarukka saattaa olla isompi. Totta on että kuluneella vuodella pyrittiin tuhoamaan roskavelkoja ennen kun nämä tuhoaisi kansantaloudet. Näin ollen pyyhittiin pois pääomia 4 150 miljardin dollarin edestä. Toimenpide ei ole yksinkertainen eikä helppo. Samalla häviää työpaikkoja, elintaso surkastuu ja kokonaisia kansan kerrostumia kurjistuvat. General Motorsin ja muiden autofirmojen työläiset ymmärtävät hyvin, mitä tämä tarkoittaa.
Lukuun ottamatta kahta pankkia, jotka muuttuivat liikepankeiksi, kaikki muut investointipankit (USA:ssa n. 80 kpl) tekivät konkurssin. Kaikki puhuvat ns. ”uudesta finanssijärjestelmästä”, mutta kenelläkään ei ole aavistustakaan siitä, millainen sen olla pitää. Ennennäkemätön rahan pumppaaminen valtion puolesta ei ole ongelmatonta. Voi olla, että se on toistaiseksi estänyt totaalikatastrofin, ja saanut pudotuksen hidastumaan. Tilanne olisi huonompi ilman tuhansien miljardien likviditeetin lisäämistä. Mistä valtiot saivat moiset summat? Osittain lainaamalla toinen toiselle ja osittain painamalla lisää rahaa ja muuta roskapaperia, esim. velkakirjoja. Rahan painaminen kasvattaa inflaatiopaineet ja roskapaperit kuplat. Kun USA:n vaje on toista tuhatta miljardia, sinällään se on ratkaisematon ongelma, vaikka pankit olisivat tilapäisesti pelastettu.
Pankeille annetuista tukipaketeista huolimatta, USA:ssa työttömyys sekä osa-aikatyöllisyys kaksinkertaistuivat. Lomautetut mukaan lukien työttömyys nousee 16,5 prosenttiin, 25 miljoonaa työläistä. Kapitalismin ongelma nyt on pääoman ylikasaantuminen (over capacity). Se ei tarkoita, ettei pääoma tuota voittoja, vaan että voiton suhdeluku, eli voittojen suhde investoituun pääomaan ei ole riittävän iso. Kun kupla puhkesi ja rahaa pumpattiin pankeille tuhansien miljardien verran, tämä ongelma ei mihinkään voinut poistua. Kaikki porvarikynät ”itkivät” silloin ihmisten ahneutta, ja osoittelivat sormella kapitalisteja vastuuttomuudesta kun nämä olivat levittäneet mielimäärin roskalainoja ja velkakirjoja. Sama prosessi ei kuitenkaan ole loppunut, vaan se edelleen jatkuu.
Yllämainitut ongelmat johtivat viime vuonna kapitalismin romahtamiseen. Totaalikatastrofia ei silloin tullut, mutta samat ongelmat, jotka olivat johtamassa siihen silloin, vaikuttavat tänä päivänäkin. Suunnitelmia pitkän tähtäimen kriisistä poispääsemiseksi ei ole kenelläkään. Kaikki tehdyt tai suunnitteilla olevat toimenpiteet ovat tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Silti eri pääomablokit ovat niistäkin erimielisiä. Porvaristo on kansainvälisesti syvästi jakautunut ja poliittisesti hajaannustilassa. Porvariston pään yläpuolella leijuu protektionismin mörkö. Jos ei onnistuta pääsemään pian yksimielisyyteen, niin silloin jokainen yrittää maksattaa kriisin toiselle.
Käytetyin muotisana tämän kauden talouslehdissä on ”exit strategies” –termi. Kyseessä on skenaarioita ja aikatauluja kriisistä ulospääsystä. USA:n korko on nollassa ja EU:ssa yhden prosentin tasolla. Jos tilanne jatkuu samanlaisena, ennen pitkää inflaatio karkaa käsistä. Tällainen sopii joillekin, koska velkatasonsa laskee kun valuuttaa menettää arvoaan. Toisen skenaarion mukaan, kaikki pankeille osoitettavat tuet halutaan lopettaa heti. Porvaristo Yhdysvalloissa on syvästi jakaantunut ainakin kahtia. Yksi osa siitä haluaa kansallistaa koko pankkisektorin, ja toinen pitää pienetkin uudistukset – kuten terveysvakuutukset – sosialismina. Skenaariot voidaan kiteyttää kahteen vaihtoehtoon:
a) Jatketaan vähemmän tai enemmän samaan malliin. Tuetaan pankit ja pidetään korko matalana. Sellainen johtaa vääjäämättä inflaation räjähtämiseen, jolloin korkotaso on pakko nostaa, jonka seurauksena taasen sukelletaan entistä syvempään lamaan.
b) Toinen vaihtoehto on nostaa korko heti ja leikata valtion menot. Tämä linja merkitsee pankkituen loppua ja vyön kiristystä. Kapitalistit kutsuvat tätä luovaksi katastrofiksi. Tämän skenaarion seurauksena on välitön syvä lama, eli silloin tullaan eri polun kautta samaan tulokseen kuin vaihtoehdossa a).
Onko uusia kuplia jo ehtinyt syntyä?
Rahastoraportin mukaan, viime kesänä enemmän kuin kolmas osa osakerahastoihin sijoitetuista miljoonista meni kehittyvien maiden rahastoihin. Pictet –rahastoyhtiön Greater China –rahaston salkunhoitaja Lan Wang Simond kertoo, että pelkästään Kiinan hallitus on pumpannut viime syksyn jälkeen n. 9 000 miljardia dollaria suurista valuuttavarannoistaan investointeihin. Markkinoilla ollaan luomassa uusia kuplia, ja ollaan uuden romahduksen aattopäivinä. Sijoittajien rahoja virtaa jo Kiinasta ulos.Simond uskoo, että lähiajan riskeistä suurimpia on stagflaaton uhka, jossa ilmenee yhtä aikaa sekä hillitsemätön inflaatio että syvä lama.
Pääoma on kääntynyt kehittyvien maiden rahastoihin myös Afrikassa ja Lähi-idässä. Osakemarkkinoiden lisäksi pääomaa kiinnostavat köyhien maiden korkomarkkinat. Finanssipääoma on saalistanut hyvät voitot myös valtioiden joukkovelkakirjoista, Bondimarkkinat kehittyvissä maissa tarjosivat elokuussa neljä prosenttia paremman tuoton. Bondeissa riski liittyy köyhään maahan koska sijoitetuksi se laskee liikkeelle lainansa. Sijoittajat suosivat tällä hetkellä Argentiinaa, Venezuelaa, Ukrainaa, Qataria ja Arabiemiraatteja. Sen sijaan vältetään kalliimpia markkinoita kuten Turkki, Brasilia, Venäjä ja Kazakstan.
Uudet kuplat syntyvät kuin sienet sateessa sitten kun pääomaa ei onnistu sijoittumaan perinteisiin kohteisiin. Luonteenomaisin piirre niissä on se, ettei niitä pysty ennustamaan. The Business Insider –verkkopalvelu näkee, että ”ikävin seurauksin” pian puhkeavat kymmenen suurta kuplaa, ja kartoittaa niitä.
1. Kiinan talous on kasvanut, mutta ainoastaan valtion tuella, ei talouden vahva tila
2. Vaihtoehtoinen energia. Monet puhuvat tästä seuraavana kasvualueena, mutta alalle mahtuu väistämättä myös katteettomia lupauksia
3. Kullan hinta huitelee huipputasoillaan, ja spekulantit alkavat kiinnostua kullasta. Vaaran merkit kasvavat
4. Yhdysvaltain keskuspankki on työntänyt talouteen rahaa ja ostanut kiinteistöarvopapereita – mikä synnyttää samalla seuraavaa kiinteistökuplaa
5. Monet suuryhtiöiden osakkeet, kuten Fannie Mae, AIG ja GM ovat pörssissä laskeneet murto-osaan entisestä arvostaan mutta nousseet jälleen rajusti. Nousu perustuu kuplaan kun tuotanto vastaavasti laskee vielä rajummin
6. Ihmiset kouluttautuvat entistä enemmän ja ottavat siihen paljon velkaa, vaikka taloudessa ei ole työpaikkoja riittävästi kaikelle koulutetulle työvoimalle
7. Subprime 2.0. Pankit paketoivat Yhdysvalloissa jälleen uudestaan kiinteistöarvopapereita ja myyvät niitä eteenpäin, vähän niin kuin parin vuoden takaisessa subprime-kuplassa
8. Henkivakuutusten arvopaperistaminen. Tämä on hieman eksoottinen Yhdysvalloissa muhiva kupla: pankit ostavat vanhuksilta henkivakuutuksia – esimerkiksi puoli miljoonaa dollaria miljoonan dollarin summasta – paketoivat niitä yhteen ja myyvät eteenpäin
9. Kiinteistöt ja kauppakeskukset. Hallinnasta karanneen rakennusbuumin jälkiä korjataan kiinteistöalalla vielä pitkään
10. Kehittyvät markkinat. Muutkin kuin Kiina ovat kuplavaarassa: monilla kehittyvillä markkinoilla osakekurssit ovat nousseet korkeimmalle tasolleen lähes vuosikymmeneen
Lehman Brothersin 1-vuotiskuolinpäivää vietettiin BBC:n tuoreen haastattelun parissa. Haastateltavana oli Fedin entinen pääjohtaja. Alan Greenspan vakuutti kuitenkin haastattelussa, että ennen pitkää maailma ajautuu väistämättä uuteen talouskriisiin.
–Dimitris Mizaras
