Ateenassa niin troikka (IMF, EKP ja EU-komissio) kuin maan hallituskin hehkuttavat optimismin ilmapiiriä. Protektoraattimaa ja sen ”suojelijatahot” ylpeilevät siitä, että ensimmäisen muistion tavoitteet ovat saavutettu. Artikkelissaan Wall Street Journal –lehdessä Olli Rehn puhui Kreikan renessanssista, ja kehui tapaa, millä Kreikan hallitus pani täytäntöön troikan käskyt lisäämällä: ”Joko me uimme tai uppoamme kaikki yhdessä”. Samanaikaisesti Financial Times –lehti kertoo, että jotkut eurooppalaiset pankit ovat perustaneet työryhmiä, jotka arvioivat seuraamuksia Kreikan tai muun maan erottamisesta euroalueesta. Berliinissä Bundesbankin aloitteesta neuvotellaan mahdollisuudesta asettaa jonkun maan tai pankin valvotun konkurssin tilaan.
Neuvottelujen tulokset on sovittu välittää Eurooppaneuvoston puheenjohtajalle Van Rompuylle. Paperi otetaan huomioon syyskuussa pohdittaessa uuden vakaussopimuksen ehtoja. Brysselin ajatuspajat (think tank) ovat laatimassa ”Blu Bond” –nimistä suunnitelmaa euro-obligaation käyttöönotosta. Suunnitelman mukaan euromaat saisivat lainata rahaa helpottaakseen sitä osaa velastaan, joka Maastricht sopimuksen mukaisesti vastaa vain 60 prosenttia bkt:sta. Oletetaan että EU:n takaama Blu Bond on turvallinen markkinoille, ja siksi sillä voisi saada matalan koron lainoja. EKP on tähän mennessä ostanut kreikkalaisten pankkien kautta Kreikan valtionvelkaa 40 miljardin edestä. Kuppaa käydään tietenkin alennushinnalla. Jos velkakirjan nimellisarvo on 100 euroa, EKP ostaa sen 75 eurolla.
Pankit ja muistio n:o 2
Pankkikriisin yhteydessä tämä sektori Kreikassa on saanut valtiolta tukea 28 miljardia euroa. Kuten muuallakin maailmalla tämä ei lisännyt likviditeettiä ja investointeja reaalitalouteen. Pankit hoitivat sillä summalla juoksevia tarpeitaan ja keinottelivat usein julkisen talouden kustannuksella. Stressitestien on tarkoitus kasvattaa markkinoiden luottamusta kriisitalouksiin. Viimeksi mainituille annettiin ensin mahdollisuus valita, mitkä velkakirjat alistaisivat tutkittavaksi ja mitkä panisivat ”varastoon”. Sitten valittiin 91 pankin pieni ote, joista kuitenkin seitsemän reputti testit. Yksi niistä oli Kreikan Agricultural Bank, jonka hallussa on kaikki maanviljelijöiden velkakirjat. Syksystä 2010 alkaen talousministeri Papakonstantinou takaa hallituksen puolesta pankkien myöntämiä lainoja. Takuusumma tällä kertaa on 25 miljardia euroa.
Ensimmäisen muistion (lue troikan käskylista) edellytykset on uskollisesti täytetty. Kehuista huolimatta mikään ei troikalle ilmeisesti näytä riittävän. Puolen vuoden sisällä vuorossa on toinen paketti kansan kyykyyn tavoittelevia reformeja. Muutokset koskevat työmarkkinoita, kansanvakuutusjärjestelmää ja markkinoiden vapautumista. Yhdessä EU:n komissio, EKP ja IMF sekä Kreikan hallitus ovat sopineet analyyttisesta yksityistämisohjelmasta ja muutoksista pankkijärjestelmälle. Uudet reformit ovat aikaisempia kipeämpiä ja siirtävät leikkaukset myös yksityissektorin piiriin. Kaikki paikallisesti sovitut työehdot ovat keskusliittojen sopimuksia pätevämpiä. Työharjoittelun ajat pitenevät ja määräaikaisen sekä osa-aikatyön joustot laajennetaan. Lisäveroja 6,9 miljardia euroa peritään vuosien 2011 ja 2012 aikana. Ensi vuoden budjettiin on laitettu perittäväksi 5,35 miljardin euron uusia veroja.
Uusi muistio on edellytys ennen kun joulukuussa myönnetään tukilainan kolmasosa. 110 miljardin euron laina annetaan tipoittain. Ennen kun vapautetaan uusia summaeriä joka kerta vaaditaan myös uusia leikkauksia. Näin ollen, joulukuun erästä on tehtävä työreformeja syyskuussa. Tällä kertaa vuorossa tulla lakkautetuksi on työsopimusjärjestelmä. IMF arvioi, että seuraavat viisi vuotta Kreikka tarvitsee 313,4 miljardin euron lainaa. Mitä ahkerammin Kreikka leikkaa kansalaistensa elintasoa, sitä nopeammin sen
riippuvuus ja velkataakkansa kasvaa. Kreikan lainaamisen tarpeet näyttävät seuraavalta: vuonna 2011 nousevat 55,1 miljardiin, vuonna 2012 57,9 miljardiin, vuonna 2013 53,1 miljardiin, vuonna 2014 70,7 miljardiin ja 2015 76,6 miljardiin.
”Ensin lama ja sitten räjähdys”
Sillä otsikolla allekirjoittaa Kreikan talouden tilannetta koskevan artikkelinsa Corinna Jessen Spiegel-lehdessä. Kirjoituksen mukaan kauppaliikkeet sulkevat massiivisesti ovensa, jonka seurauksena alueittain työttömyys nousee jopa 70 prosenttiin. ”Kriisin mittakaava alkaa näkyä Kreikassa vasta nyt”, lehti väittää. Leikkausten seuraukset upottavat talouden vielä syvempään lamaan. Lehden mukaan, maltillisimmatkin kansalaiset ”uhkaavat kapinalla”. Yhteiskunnassa kytee palo, jota syöttää ”pelosta, näköalojen puutteesta ja vihasta koostuva polttoaine”. Kun kansantuote laskee tähän asti neljä prosenttia, palkat ja eläkkeet leikataan n. 20 %, hinnat nousevat tähän mennessä n. kuusi prosenttia, ja työttömyys vuoden lopulla lähentelee 20 prosentin rajaa (joka kolmas nuori), siitä ei hyvä seuraa. Ostovoiman romahtaminen maassa, jossa bkt:n kehitys on 70 prosenttisesti kulutuksesta riippuvainen, syöksee talouden syvempään kuiluun.
Saksalainen talouslehti Handelsblatt näkee, että tervehdyttämistoimien epäonnistuminen on aiheuttamassa uutta paniikkiaaltoa markkinoilla. Tämä huolestuttaa paitsi Ateenaa myös Berliiniä ja Washingtonia. Verojen karhuaminen vaikuttaa niin, että pienyrityksiä joko menee vararikkoon, tai muuttaa ulkomaille, mikäli siihen kykenee. Tämä tukahduttaa kaupan, syventää taantumaa ja nostaa työttömyyden. Pääkaupunginseudulla joka kuudes kauppa on sulkenut ovensa. Ateenan keskustassa, jossa vuokrat ovat korkeita, konkurssien määrä nousee niin, että joka viides ja ydinkeskustassa joka neljäs liike suljetaan. Pienliikkeiden vähittäiskauppiaiden liitto arvioi, että vuoden loppuun mennessä on odotettavissa 100 000 konkurssia lisää. ”Kreikka säästää kansalaisiaan näännyttämällä”, kirjoittaa Bild –lehti, joka on yhtä pessimistinen. Vaaravyöhykkeellä tänä vuonna on 300 000 työpaikkaa. Lehden mukaan, Bryssel kehuu Kreikkaa leikkauksista, mutta silti vararikko koputtaa taas maan ovelle.
Valtio satsaa mielenosoitusten tukahduttamiseen
Yleislakot ja yhteenotot poliisin kanssa eivät ole harvinaisia ilmiöitä Kreikassa. Vuosien 2008-2009 vaihteessa nähtiin, että nuorisokapina sai poliisivoimat puolustuslinjalle. Sitten kun kansa on massiivisesti kadulla, poliisi on kirjaimellisesti ahtaalla ja useimmiten hajalla. Viime vuosina armeija kouluttaa joukkoja käyttääkseen niitä omia siviilejä vastaan. Tieto ei liene salaisuus kun kerran sen myöntää puolustusvoimien oma ”Armeijan tiedotus” –lehti.
Siellä kerrotaan, että näitä harjoituksia on viime vuosina ollut useita. Viimeinen on järjestetty alkukeväällä. Kouluttajina siinä toimivat ranskalaiset Gendarmerien ekspertit. Harjoitukset suoritettiin Kosovossa lähellä Mitrovitsan kaupunkia. Harjoitusoperaation nimi oli ”Joukkojen mellakoiden hallinta” (Crowd Riot Control). Samanlaisia harjoituksia on aikaisemmin suoritettu maan rajojen sisälläkin jo vuodesta 2002. Aikaisempien operaatioiden muutamia nimiä on: ”Sotaoperaatioita kaupungin sisällä”, ”Rauhanturvaoperaatiot mielenosoittajia vastaan”, ”Naton vastaisten mielenosoitusten kukistaminen”, EU:n vastaisten mielenosoitusten kukistaminen” jne.
Dimitris Mizaras
