Äärioikeistolaisen Anders Behring Breivikin joukkomurhat Oslossa ja Utöyan saarella merkitsevät käännekohtaa luokkataistelun ilmenemismuodoissa Euroopassa. Poliisin, mutta myös norjalaisen ja kansainvälisen median ensimmäinen reaktio tapahtumaan oli harhaanjohtava. Iskut luokiteltiin jihad -kaltaisiksi ja syyttävä sormi nousi osoittamaan islamia. Tilastojen mukaan islamin iskut Länsi-Euroopassa on alle prosentin kaikista terrori-iskuista (1). Valtaosa niistä on nationalismin ja äärioikeiston aikaansaamia. Kun pian saatiin tietää, että syyllinen on aito norjalainen, valtamediassa alettiin puhua psykopaatin teoista. Sen jälkeen eri alan lääkäreitä, murhaajan asianajaja ja lopulta Breivik itsekin vakuuttivat, että hän ei ole häiriytynyt yksilö (2), vaan joukkomurhat olivat harkittu ja hyvin suunnisteltu teko. Kaikki suunnittelu on sisällytetty 1500 –sivuiseen manifestiin, joka löytyy Internetistä. Medioiden äänensävy muuttui pian: alettiin puhua yleisellä tasolla ääriaineiden toiminnasta, joka vaarantaa meidän ”demokratiaa”. Etsiessään syitä tällainen pinnallinen journalismi päätteli, että syypäitä ovat teknologia ja sosiaalinen media, jota tulisi sensuroida tai ainakin rajoittaa.
Traagiset tapahtumat herättävät kysymyksiä liittyen fasististen järjestöjen toimintaan, niiden kansainvälisiin verkostoihin ja niiden peitetoiminnasta porvarillisen demokratian sisällä. Virallinen valtio ja sen poliisi katsovat läpisormien tällaisten järjestöjen toimintaa ja papukaijatoimittajat kätkee sitä hiljaisuudellaan. Viimeksi mainitut ”itkevät” sitä, että tällaiset ilmiöt vaarantavat porvarillista järjestelmäänsä, ja samanaikaisesti niputtavat yhteen Norjan ilmiön ja kurjaliston kapinan Englannissa tai sosiaalimedioiden kautta koollekutsumisen nuorisofestivaaleissa. Nuorison kapinat johtuvat kapitalismin systeemikriisistä ja näköalattomasta tulevaisuudesta, jota järjestelmä tarjoaa nuorisolle. Kapitalismi on rappiovaiheessa eikä se pysty tarjoamaan nuorisolle muuta kuin verta ja kyyneleitä. Mätänemisprosessissaan porvarillinen demokratia ei voi estää väkivaltaisia reaktioita niin vasemmalta kuin oikealtakaan. Kuolemantuskassaan porvarillinen demokratia pukeutuu itsekin autoritaarisuuden pukuun ja käyttää silmitöntä väkivaltaa niin kuin monen liikehdinnän yhteydessä voidaan todeta. Joukkojen ja fasistien väkivallan yhteen niputtaminen on vaarallinen ilmiö. Väkivallan tuomitseminen, tuleeko sitä mistä vaan, antaa viralliselle valtiolle vapaat kädet väkivallan monopolisoinnissa. Perästä tulevat fasistit, tämä laillisen väkivallan sisaruspuoli. Nykyisen järjestelmän vakaus olisi parantumattomasti horjunut ilman valtamedioiden harhakuvien luomista ja valheiden levittämistä.
Vastaamattomia kysymyksiä ja valheita
Yksi niin kansainvälisen kuin norjalaisen lehdistön itsepintainen kanta on ollut se, että joukkomurhaaja toimi yksin. Paitsi, että sellainen olisi ollut teknisesti mahdotonta, Breivik itse vakuuttaa, että heitä on monta (3). Hän haluaa kaiken hyödyn irti propagandasta, niin että näyttäisi sankarilta monien kriisin kaltoin kohteleman pikkuporvarin silmissä. Breivik tahtoi avoimen oikeudenkäynnin, jossa itse esiintyisi virkapuvussaan. Demarihallitus piti parempana käsitellä asiaa suljettujen ovien takana. Fasistit voivat nyt ylpeillä, että heidän sanomaa pelätään.
Kylmäverisesti 76 teiniä lahdannut teko ei aseta vain vastaamattomia kysymyksiä. Se kertoo myös fasistien käyttäytymisessä merkittävistä muutoksista, joita vallankumouksellisten työläisten kannattaisi ottaa vakavasti huomioon. Ensiksi iskut eivät kohdistuneet niin kuin tähän asti maahanmuuttajiin, vaan omiin maanihmisiin. Kuten manifestistakin käy ilmi fasistien toiminnallinen viitekeskus on muuttunut. Raamit eivät enää ole ankarasti kansalliset, siis kansallisvaltion puitteessa. Me-käsite pitää sisällään laajemminkin kulttuurisia piirteitä yleiseurooppalaisella tasolla. Yhtäältä on meidän eurooppalainen kulttuurimme ja toisaalla on islam. Viholliskuvana on edelleen islam, mutta näiden iskujen välitön kohde on fasismin mielestä petturit; so. kaikki ne, jotka ovat suvaitsevaisia islamille tai laajemminkin maahanmuuttajille ja ennen muuta marxilaisille. On toinen kysymys se, että Breivik luuli partiolaistoimintaa muistuttavaa demarien nuorisoleiriä marxilaiseksi koulutusleiriksi. Se kertoo Breivikin tasosta mutta myös marxilaisuuden tasosta Norjassa; jospa demarinuoret ovat kaikista edustavin marxilainen porukka tuossa maassa.
Nykyfasistit eivät toimi antisemitismi –kuvion pohjalta. Islamin vastaisuus on korvannut vanhat ideologiset raamit uusilla. Tämä on sopusoinnussa länsimaiden opetusdoktriinien kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen koulujen oppikirjoissa juutalainen ei esitetty kierona epäluotettavana koronkiskurina. Sen jälkeen kun Israelin valtio oli perustettu sionismi toimi imperialismin santarmina Lähi-idässä. Koulukirjat kaikkialla korjasi vanhat juutalaisepäkohdat, ja nyt alettiin puhua yhteisestä juutalais-kristillisestä kulttuuristamme. Uusi doktriini identifioi juutalaisuuden ja sionismin. Sen mukaan sionismi on juutalaisuskonnon edustaja. Jerusalem Post –lehden mukaan (4), viha islamia, monikulttuurisuutta ja marxismia kohtaan tuo Breivikin tiiviisti lähelle sionismin äärioikeistoa ja näin ollen tekee hänestä Liebermanin aateveljen.
Vastaukset ovat ilmeisiä
Ennen Utöyan hyökkäystä Breivik oli asettanut runsaasti tuhoja aiheuttaneen autopomminsa Oslon keskustaan. Kyseessä ei ollut tavallinen Toyota, joka olisi lastattu täyteen dynamiitilla. Autopommi oli erityisen monimutkainen viritelmä, sellainen jota Mossad käyttää omissa terrorioperaatioissa. Mekanismin hienosäätö, asetus ja sytytys tapahtui hämmästyttävällä tarkkuudella. Se on myös vaatinut koordinoitua toimintaa. Myös täydessä varustuksessa olleen murhaajan siirtyminen saarelle toisella ajoneuvolla ja lautalla tapahtui kenenkään huomaamatta. Mukanaan Breivik kuljetti rynnäkkökiväärin ja suuren määrän panoksia. Lahtauksen jälkeen joukkomurhaaja jakoi armonlaukauksia ympärilleen uhreille, jotka rukoilivat häneltä armoa. Eräs tyttö soitti poliisi – isälleen pyytääkseen apua. Edes silloin kun Breivik itse soitti poliisille ilmoittaakseen tapahtumasta ja tunnustaakseen sen, poliisi ei ollut valmis reagoimaan.
Lopulta virkavalta saapui pikkusaarelle puolentoista tunnin kuluttua. Utöya sijaitsee 20 kilometrin päässä Oslosta. Autolla ja veneellä poliisi olisi voinut ehtiä vajaan puolen tunnin sisällä. Helikopterilla poliisi olisi ollut paikalla viidessä minuutissa. Väite siitä, ettei ollut helikopteria käytössä on naiivi. Sellainen kapine on helppoa lainata armeijalta tai vuokrata joltain yksityishenkilöltä tai harrastusseuralta. Valtamedia ihmettelee miten sellaista voi tapahtua Norjan tapaisessa maassa, muttei hetkeksikään juolahda mieleen ajatus sympatioista, joita saattaa herättää Breivikin ideologia poliisin riveissä. Toinen pyhä asia, jota ns. ”tutkiva journalismi” ei suostu tutkimaan on se, miten helposti tällaiset fasistit onnistuvat salatunkeutua konservatiivisiin tai radikaalioikeiston puolueisiin ja nauttia turvapaikastaan siellä.
Breivik oli hoitanut edistyspuolueen johtavia tehtäviä. Puolue on vahvin oppositiopuolue, jolla on toiseksi suurin kannatus (22,9 %). Puolue määrittelee itsensä liberaalipuolueeksi, joka vastustaa uusliberalismia ja puolustaa hyvinvointivaltiota. Kriisin aikana reaalikapitalismi teurastaa hyvinvointivaltiota, mikä petaa äärioikeistolle otollisia olosuhteita harjoittaa menestyksekästä propagandaa. Meidän PerSu:jen ei tarvitse paljoakaan tehdä ja kannatus moninkertaistuu itsestään. Riittää kun vanhat puolueet joutuvat mokaamaan. Suhteellisia eroavaisuuksia huomioon ottaen tällaiset puolueet muistuttavat Yhdysvaltain teekutsuliikettä. Sellaisia parlamenttia käyttäviä puolueita, joiden riveissä on ääriaineita, löytyy kaikkialta Pohjoismaista. Suomessa on Perussuomalaiset, Ruotsissa ruotsidemokraatit ja Norjassa edistyspuolue. Kansanpuolue Tanskassa on maan hallituksessa. Muualla Euroopassa oikeistopopulistisia puolueita löytyy Itävallasta edesmenneen Jörg Haiderin FPÖ, Sveitsistä SVP, Ranskasta kansallisrintama, Italiasta Pohjoisen liiga(Lega Nord), Belgiasta löytyy Vlaams Belang ja Alankomaista PVV. Edellä mainitut ovat saaneet vaaleissa yli 10 prosenttia äänistä. Viiden ja kymmenen prosentin välillä on kannatusluvut Britannian kansallispuolueella, Ruotsidemokraateilla, Luxemburgissa ja Portugalissa. Hallituksessa Tanskan lisäksi äärioikeistolaisia puolueita on Itävallassa, Italiassa, Hollannissa ja Unkarissa.
Manifestista ja fasistien verkostoista
Kuuluisa 1500 –sivuinen Breivikin manifesti löytyy hänen blogista. Saksan äärioikeistolaisella ”Politically Incorret” –nettifoorumilla kehutaan Breivikin manifestia erinomaiseksi tekstiksi, joskin Utöyan iskut ovat tuomittavia. Manifestissa on koottu yhteen teesejä muilta islamofobisilta ja fasistisilta kotisivuilta. Siitä löytyy myös Teekutsut –liikkeen, vapaamuurareitten ja jopa Unabomberin tekstejä. Manifesti oli etukäteen lähetetty omalla postituslistalla oleville Breivikin aatetovereille. Halla-aho vakuuttaa, että hän sai sen mutkien kautta. Manifesti siteeraa erään blogin tekstiä, jossa kehutaan Halla-ahoa. CNN julkaisi pätkiä manifestista (5). Siinä Breivik ennustaa Euroopassa sisällissotia, jotka tulevat eliminoimaan marxilaiset ja karkottamaan muslimit. Manifestissa vallitsee ilmapiiri, joka on lähtöisin Huntingtonin teorioista jatkuvasta sodasta sivilisaatioiden siis islamin ja lännen välillä. Breivik ihailee Halla-ahon kantaa, jonka mukaan edessämme on kaksi valintaa. Joudumme valitsemaan ei sodan ja rauhan vaan sodan ja tuhon välillä (6). Manifesti kutsuu (7) ristiretkille islamismia vastaan samanhenkisesti kuin Halla-aho kirjoittaa omassa blogissaan. Yksi suuri osa manifestista on kopioitu Wienin Portin –kotisivuilta [Gates of Vienna (GoV) – Tore von Wien]. Halla-ahon tekstejä julkaistaan usein GoV:n sivuilla. Breivik tunnustautuu Wienin Portin ideologian kannattajaksi, ”Wienin ajatuskoulukunta” (Vienna-Denkschule). Eri keskustelufoorumeissa Breivik vannoo olevansa lännen- ja erityisesti amerikkalaismielinen ja Israelin ystävä sikäli kun viimeiset taistelevat islamia vastaan. Pro-Breivik kantansa ilmaisivat Itävallan FPÖ ja erilaiset jalkapallofanien ryhmät sekä britti EDL (English Defence League).
Meidän vastaus on oltava itsepuolustusryhmät
Fasismin voimistumisen taustalla on parlamentarismin ja sen viitekehyksissä viihtyvien ideologioiden rappeutuminen. Porvarillisen demokratian hutera yhteiskunnallinen perusta merkitsee kriisin aikana reformismille poliittista konkurssia. Todellinen maaperä reformistisen politiikan soveltamiseksi on kadonnut keynesismin kuoleman yhteydessä 1970 – ja 1980 –luvuilla. Sen jälkeen uusliberalismi on kapitalismin ainoa mahdollinen olemassaolonmuoto. Reaganin ja Thatcherin jälkeen sosialidemokraatit jatkoivat heidän viitoittamalla tiellä. Kolmannella tiellään Blair muuttui Thatcheria oikeistolaisemmaksi. Meillä Suomessa vastaavat prosessit toteutuivat pienellä viiveellä 1990 –luvulla.
Enää mikään paluu perinteiseen sosialidemokraattiseen politiikkaan ei ole mahdollista, sikäli kun kapitalismikaan ei voi palata keynesismin aikaan. Samanlainen on toisen työväen byrokratian, stalinismin kohtalo. Viimeinen yrittää täyttää poliittista tilaa, joka jää tyhjäksi demareiden siirryttyä oikealle. Kun tilaa reformismille ei ole, osa stalinismin jälkeläisistä joutuu omalla vuorolla oikealle ja toinen osa kuihtuu kuppikuntansa ääressä. Kaikilla löytyy poliittista evästä niin kauan kun porvarillinen demokratia sinnittele hengissä. Sen vuoksi yhdelläkään niistä ei ole fasismia vastaan muuta ehdotettavaa kuin että demokratiaa tulee vahvistaa. Jos porvarillinen demokratia on ainoa puskuri Breivik’in kaltaisille joukkomurhaajille, niin huonolta se silloin näyttää. Vanhat vasemmistolaiset eivät ole reformisteja erehdyksestä, siis siksi että ne harjoittavat virheellistä politiikkaa. Molemmat työväenbyrokratiat ovat osa porvarillista yhteiskuntaa, elävät niin kauan kun tämä elää ja kuolevat sen mukana. Norjassa vaativat porvaristoa murskaamaan fasistit, murskaamaan siis omia lapsiaan. Toisaalla Englannissa syytelevät porvareita siitä, etteivät murskaa kapinoivaa nuorisoa. Cameronia on syytetty siitä, että hänen leikkaukset heikensivät poliisivoimia, ja sen vuoksi nuorison ryöstely tuli mahdolliseksi. Samat vasemmistolaisemme Englannissa perustivat vapaaehtoisten kotijoukkoja, jotka pidättivät nuoria ja luovuttivat ne sitten poliisille. Alueittain kotijoukot kokoontuivat ja sopivat partiointivuorojen jaosta. Sitä kutsuttiin suorademokratian toteuttamiseksi. Tunnettu rappiointellektuelli Slavoi –Elvis– Zizek kirjoitti artikkelin otsikolla: ”Maailman myymälävarkaat liittykää yhteen” (Shoplifters of the World Unite – Slavoj Žižek on the meaning of the riots) (8).
Kyseiset vasemmiston voimat ovat porvarillista valtiota kykenemättömämpiä kohtaamaan, saati voittamaan fasismia millään tasolla. Tämä velvollisuus jää vallankumouksellisten hartioille. Kansanjoukoille on selitettävä yhteiskunnallisen kriisin syitä ehdottaen ohjelmaa kriisistä poispääsemiseksi. Ideologisen tason lisäksi fasismi on kohdattava fyysisellä tasolla. Polttavimpana asettuu nuorison edessä tehtävä mielenosoitusten ja julkisten tilaisuuksiensa suojeleminen ja vartiointi, eli kysymys itsepuolustuksesta. Samaten lakkojen ja valtauksien turvallisuus on vartioitava omin voimin. Itsepuolustuskomiteoita voisi käsittää pysyvänä ilmiönä, joka voisi tulevaisuudessa saada myös offensiivista luonnetta. Nuorison ja työväenluokan suojelu fasisteja vastaan on liian arvokas asia jättääksemme sen poliisin, poliitikkojen ja toimittajien käsiin.
–Dimitris Mizaras
(1) Nationalistinen terrori muslimiterroria yleisempää
(2) Ylilääkäri Lauerma: Surmaaja tuskin on mielisairas
(3) Breivik kertoi järjestäytyneistä hengenheimolaisista
(6) Kirjoituksia uppoavasta lännestä
