.
Laidasta laitaan ekonomistit, analyytikot, professorit ja jopa Soroksen kaltaiset kapitalistit diagnosoivat päivittäin euron kuolintauteja ja ennustavat sen loppua lyhyen ajan kuluessa. Kapitalismin taudit ovat saavuttaneet pandemian mittoja. Äskettäinen Wall Street Journalin raportti kertoo kuinka amerikkalaiset pankkijätit kuten Morgan Stanley, Citibank, Goldman Sachs tai Bank of America ovat alttiina ranskalaisten pankkien konkurssille. Professori Robert Barro ennustaa, että vuoteen 2014 mennessä kaikissa Euroopan maissa on joku muu valuutta kuin euro. Professori kertoo WSJ –lehdessä, että ”euro oli kaunis testi, joka epäonnistui”. Tämä siis pätee riippumatta kapitalismin kriisistä. Britti think tank CEBR (Centre for Economics and Business Research) veikkaa euron hajoamista 99 prosentin todennäköisyydellä (1). Britannian ”The Telehraph” vakuuttaa, että hajoaminen alkaa tänä vuonna (2). Ensimmäinen euron jättävä maa on CEBR:n mukaan Kreikka ja toinen Italia. Pelkästään Ranskan tai ranskalaisten pankkien luottoluokituksen alentaminen merkitsisi merkittäviä konkurssipaineita USA:n taloudelle ylimalkaan.
Eurooppalaiset pankit kerjäävät rahaa pääomiensa vahvistamiseksi, muttei siihen helposti dollareita valu. Euroopan taloudelle tarkoitetut lainadollarit tyrehtyivät viime vuoden toisella puoliskolla miltei puolella. ”Kaikki vapisevat yleistä pankkien vararikkosarjaa” vakuutti Economist –lehti joulukuun alussa. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että yhdenkin maan poistuminen euroalueelta merkitsisi euroalueen hajoamista ja eurovaluutan kuolemaa. Italialla erääntyy valtiolainoja 60 miljardia kuukauden sisällä, summa, jota on mahdotonta kerätä vapailta markkinoilta järkevällä korolla. Kreikan tilanne on vielä dramaattisempi. Maaliskuuhun mennessä Kreikan on maksettava 89 miljardia euroa. Ensimmäisestä 110 miljardin euron lainasta Kreikalla jäljellä on 7 miljardin erä. Jos Kreikka ei saa uutta lainaa, hillitsemätön konkurssi on välttämätön seuraavien viikkojen aikana.
EKP on massiivisesti lunastanut jäsenvaltioiden velkakirjoa muuttuen samalla historian suurimmaksi roskapankiksi. Talletusten joukkopako Kreikasta jatkuu, kolmen kuukauden sisällä maasta on lähtenyt 13 miljardia euroa. Pankkeja ja eläkerahastoja odottaa suuri koettelemus tappioista, jotka lankeavat niiden hartioille Kreikan valtiovelan parturoinnista. Ensimmäiset suunnitelmat viime heinäkuusta vaativat 22 prosentin tukanleikkuuta. Marraskuussa luku oli nostettu 50 prosenttiin, ja nyt sanotaan, ettei sellainen riitä mihinkään. Romahdus Euroopassa merkitsisi välitöntä luhistumista maailman taloudelle. Tätä pelkää eniten Kiina, mutta myös Yhdysvallat ja Iso Britannia. Merkel ja Sarkozy ajavat ytimen puuttumista jäsenvaltioiden budjetteihin. Ehkä talouden rationalisointi koko EU:n tasolla olisi voinut tuottaa pientä tulosta jos kyse ei olisi kapitalismin systeemikriisistä. Kapitalismin sisäsyntyneen kriisin lisäksi vanhaa mannerta kiusaa euron farssimainen luonne. Euro on keinotekoinen maksumääräys eikä todellinen tietyn kansantalouden dynamiikkaa heijastava valuutta.
.
Työnriistosta haetaan helpotusta
Raha ei luo rahaa. Tosiväite on tunnettu kauan ennen Tuomas Akvinolaistakin, mutta pääoma ei katso teorioita kun etsii investointikohteita. Vain työ luo paitsi uusia arvoja myös mahdollisuutta pääomalle kasaantumaan. Siitä huolehtii se maksamaton osa työajasta, joka luo lisäarvon, mikä on välttämätön edellytys pääoman kiertokululle. Kaikki voitto, joka ammennetaan tuotantoprosessissa, jaetaan sittemmin eri pääomamuotojen omistajien kesken. Jos halutaan kasvattaa voittoja, on pakko kiristää riistoa. Kaikki yritys luoda voittoja kauppaamalla rahaa, velkakirjoja, vakuutussopimuksia yms. fiktiivisiä arvoja voi toimia hyvin lyhyen ajan. Kriisin aikana voiton suhdeluku laskee, ja pääoma karkaa tuotannosta epätuottaviin kohteisiin. Epävarmuus toimii pääomalle karkottamismekanismina. Nykyään pääoma välttää sijoittamista tuotantoon, kriisimaiden velkapapereihin, pankkien talletuksiin jne. Sen vuoksi likviditeetti kärsii eivätkä pankit lainaa rahaa toinen toiselle. Vapaat markkinat lainaavat mieluummin rahaa Saksalle tai keskuspankeille miinuskorolla kuin toisiin pankkeihin tai periferian maihin todella edullisella korolla.
.
.
Tämä pääomien loismainen luonne ei estä tuottavaa pääomaa yrittämästä lisätä riistonastetta. Tämä tapahtuu monella tavalla. Työtehokkuuden kiristäminen, työajan pidentäminen tai palkattomaan ylityöhön pakottaminen on muutamia menetelmiä lisäarvon kasvattamiselle ja voittojen maksimoimiselle. Samanaikaisesti valtion menoja leikataan, jonka seurauksena työväenluokan elinolot kurjistuvat. Osa säästöistä kohdistetaan väkivaltaisiin mekanismeihin, jotka ovat valmiit tukahduttamaan työläisten ja nuorison protesteja jatkossa. Monet tutkijat ovat laskeneet, että kapitalismin todelliset tarpeet tänä päivänä vaativat olosuhteita, joissa työihminen tekisi töitä pitkin päivää alle 400 euron kuukausipalkalla. Eläkkeelle pääsisi hyvin korkealla iällä, mikäli selviytyisi siihen asti hengissä. Sellaisia prosesseja on parastaikaa käynnissä. Se ei kuitenkaan riitä. Järjestelmä vaatii, että sitä tapahtuisi enemmän ja paljon suuremmalla mittakaavalla.
Britanniassa ammattiliittojen keskusjärjestön (TUC) tutkimuksen mukaan yksinomaan maksamaton ylityö on luokkaa, joka vastaa miljoonaa täysaikaista työpaikkaa. Viime vuonna Englannissa tehtiin maksamattomia ylitöitä 1 968 000 000 tuntia. Palkoista säästettiin –tai pikemminkin varastettiin– 9,2 miljardia puntaa. TUC:n raportin mukaan viime vuonna ”5,3 miljoonaa työntekijää teki keskimäärin 7,2 tuntia maksamatonta ylityötä viikossa, keskimäärin 5 300 punnan arvosta henkeä kohti” (3).
Saksassa seitsemän miljoonaa työntekijää työskentelee työpaikalla, jossa heidän ansionsa jäävät alle 400 euron kuukaudessa. Kyseessä on joustavia työpaikkoja, joita perusti demarihallitus vuonna 2003 Schröderin johdolla. Kyseisille työläisille ei ole ulottuvuutta julkiseen terveydenhuoltoon, eikä heidän työpanoksesta kerry ollenkaan loma- tai eläke-etuuksia. Jo vuodesta 2005 muutettu lainsäädäntö otti käyttöön ns. Hartz IV –reformit. Tämä ensimmäisenä tarkoitti sosiaalivaltion alasajoa. Uutta lakia perusteltiin työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamisella. Saman uudistuksen mukaan vuonna 2009 hallituksen tavoitteena oli “työllistää” 600.000 pitkäaikaistyötöntä ns. yhden euron-työn kautta.
Kreikassa minimipalkka ja työehtosopimukset lopetetaan. Jokainen työnantaja saa maksaa työstä niin paljon kuin haluaa. Tulevaa palkkatasoa määritellään alle 400 euroon kuukaudessa. Italiassa kaavaillaan vastaavanlaisia uudistuksia. Suomessakin työnantajat kuolaavat sellaisesta mahdollisuudesta. Helsingin Sanomat varoittaa orastavan kriisin seuraamuksista, kehuu Saksan uudistuksia ja vaatii samanlaista systeemiä Suomeenkin (4). Kataisen hallitus aikoo vaihtaa politiikkansa kurssia ensi keväänä. Siitä tulee kaikkien aikojen tylyin ja taantumuksellisin hallitus. Vasemmiston paikka ei ole barrikadin sillä puolella, missä Katainen ja demarit seisovat, vaan toisella puolella kansan kanssa. Vasemmistoliiton käytöksestä riippuu sen paikkakin historiassa. Ensi kevät näyttää meille selvästi, joutuuko Vasemmistoliitto samaan helvettiin oikeiston kanssa vai eroaako siitä hallituksesta oitis.
Dimitris Mizaras
(1) Euroalueen hajoaminen “alkaa tänä vuonna”
(2) Eurozone collapse ‘starts this year’ says CEBR
(3) Total unpaid overtime worked is equivalent to a million extra jobs
