Kreikassa ei ole ollut laillista hallitusta sen jälkeen kun 182. pääministeri, sosialistisen internationaalin puheenjohtaja ja Papandreou dynastian viimeinen jatkaja erosi marraskuun 11. päivänä 2011. Papandreou halusi silloin taktikoida troikan määräämien toimenpiteiden suhteen ja uhkaili järjestää niistä kansanäänestyksen kysyäkseen kansalta, mitä mieltä se on asiasta. Yhdellä puhelinsoitollaan kansleri Angela Merkel pani päätepisteen Papandreoun uralle. Käytännössä vaaleilla valittu hallitus oli kaatunut ja tilalle tuli kolmesta puolueesta koostuva koalitiohallitus maailmanhallitsija Goldman Sachs’n pankkiirin johdolla. Alusta lähtien poliittisissa piireissä spekuloidaan siitä, että kyseinen hallitus on väliaikainen ja Kreikassa järjestetään pian uudet vaalit. Yhdet arviot puhuivat vuoden lopusta ja toiset helmikuusta. Sen jälkeen vaalien ajankohtaa on siirretty yhtenään, ja nyt vaalitaistelut ovat jo käynnissä, mutta pääministeri edelleen panttaa tiedon vaalien ajankohdasta. Todennäköinen ajankohta on 6. toukokuuta, mutta siitä ilmoitetaan ortodoksien pääsiäisen jälkeen.
Kyseessä on viimeisten vuosikymmenten kriittisimmät ja mielenkiintoisimmat vaalit. Viimeisen lainapaketin vastikkeeksi maan johto on sopinut troikan, eli IMF:n, EKP:n ja EU:n kanssa tähän asti suurimmasta hyökkäyksestä kansan jo aikaisemminkin kurjistettua elintasoa vastaan. Kansan sietokykyä ylittävät säästöt on odotettavissa ensi kesäkuussa. On itsestään selvää se, että niiden mukana tulee myös levottomuuksia ja katutaisteluja tuttuun tapaan. Uusien leikkauksien suorittamiseksi tarvitaan hallitusta, jolla olisi oikeutusta. Uuden mandaatin saaminen ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu. Sen vuoksi vaaleja on koko ajan lykätty ja esitetty jopa ehdotus siitä, että Papademosin hallitus saisi istua vaalikauden loppuun asti. Ikään kuin kansa olisi antanut kyseiselle hallitukselle oikeutuksen hallita edellisen kaatuneen hallituksen mandaatilla.
Vaalituloksesta on huolestunut paikallisen porvariston lisäksi myös troikan eliitti. Eri yhteydessä niin Merkel ja Schäuble kuin Lagarde ja Rehn ovat varoittaneet kreikkalaisia äänestämästä väärin. Vaaleista ei saa syntyä hallitus, joka ei noudattaisi kaikkia tähän asti solmittuja laittomia sopimuksia. Mielipidetutkimukset antavat konservatiiveille noin 20 ja Pasokille alle 15 prosenttia äänistä. Niiden lisäksi on vielä kolme pienempää porvaripuoluetta, joista kaksi oikeiston äärilaidalta. Gallupit ennustaa uusnatsijärjestö Chrisi Avgille kansanedustajaa lävitse. Vasemmiston kolme puoluetta saanee yhteensä noin 35 prosenttia. Uusi tulokas eduskuntaan saattaa tulla äärivasemmiston suunnalta.
.
Talouden maksukyvyttömyys väistämätön
Kreikka sai äskettäin mahdollisuuden leikata yksityissektorin omistuksessa olevia velkakirjoja, eli noin sata miljardia euroa anteeksi velastaan. Jäljellejäävä velka järjestellään uudestaan. Suoriutuakseen maksuvelvollisuuksistaan Kreikka sai EU:lta ja IMF:lta 130 miljardin euron lisälainan. Tarkoituksena uusien velkojien perustelujen mukaan on lyhentää velkaa 120,5 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2020 mennessä. Kreikan velka, ennen kun se joutui avustusten oravapyörään, oli 120 prosenttia bkt:sta. Troikan toimenpiteiden vuoksi kansa näkee nälkää samalla kun velka on noussut yli 160 prosenttiin bkt:sta. On pelkkä arvoitus, miten saamalla 130 miljardia velkaa plus siihen liittyvät korkomenot voivat lyhentää velkaa 120,5 prosenttiin taloudessa, joka elää viidettä lamavuottaan, jossa kansantuote supistuu useamman prosentin joka vuosi.
Lisälaina ei takaa Kreikalle sitä, että se välttyisi hallitsemattomasta konkurssista uusista rahapumppauksista huolimatta. Tähän johtopäätökseen lainoittajat tulivat heti myönnettyään uuden lainan ja ennen kun sen ensimmäistäkään erää oli annettu. Sitä mieltä ovat niin vallanpitäjät Lagarde ja Schäuble kuin ekonomistiprofessorit kuten nobelisti Roubini. Kansantalouden reformit ja valtion menoleikkaukset ovat kutistaneet kansantuotteen ja valtion tulot, sekä kasvattaneet velkamäärää suhteellisesti. Mahdollinen hallitsematon vararikko Kreikassa veisi välittömästi samaan mustaan aukkoon euroalueen ongelmamaat Portugalin, Irlannin ja Espanjan ja mahdollisesti myös Italian ja jopa Ranskan. Tämä vaurio tulisi saksalais- ja ranskalaispankkien tappioiden lisäksi. Kyseisissä maissa romahtaisi valtiontalouksien lisäksi myös terveys-, koulutus- ja eläkejärjestelmät. Konkurssit käynnistäisivät CDS –vakuutusjohdannaisia, mikä siirtäisi saman tien konkurssiaallon Atlantin vastarannalle. Myös luottoluokitusyhtiö Fitch arvioi, että Kreikan konkurssiriski on todella korkea.
.
UNISEF’n järkyttävä raportti lasten köyhyydestä ja itsemurhat
Troikan laatimalla muistiolla –sekä ensimmäisellä että nykyisellä– on kohtalokkaita seuraamuksia lapsi- ja erityisesti yksinhuoltajaperheille. Kaikista synkimmillä väreillä kuvailee Unisef lasten tilaa Kreikassa vuonna 2012. Köyhyysrajan alapuolella tällä hetkellä elää 439 000 lasta. Lastenköyhyyden prosentti on 23 prosentissa. Kreikassa lasten osuus väestöluvusta muutamassa vuodessa on laskenut nopeammin kuin muualla Länsi–Euroopassa. Vuonna 1961 lasten osuus väestöstä oli 32 ja vuonna 2001 17,4 prosenttia. Surkein köyhyysluku on Bulgariassa (26,8%) ja paras Tanskassa (10,9%). Alaikäisiä työläisiä Kreikassa on raportin mukaan 100 000.
Vuonna 2010 28,7 prosenttia kotitalouksista oli köyhyysrajan alapuolella. 12 – 17 –vuotiaiden köyhyys oli 34,7 prosentissa. Lapsiperheistä yli joka viidennes ei pysty ostamaan lapsilleen lihaa, kanaa tai kalaa. 37,1 prosentilla ei ole lämpöä kotona, 27,8 prosenttia elää kosteissa ja homeisissa olosuhteissa ja 81,5 prosenttia ei pysty lomailemaan edes viikon vertaa vuodessa. 200 000 köyhää lasta Kreikassa on maahanmuuttajalapsia, joista 1000 – 6000 lasta vuodessa saapuu maahan ilman vanhempia.
Vuoden 2009 alusta vuoden 2011 loppuun mennessä 1720 ihmistä riisti henkensä. Kasvavassa suunnassa oleva ilmiö on outo kreikkalaisessa kulttuurissa. Tutkimusten mukaan joka prosentti kasvua työttömyydessä merkitsee 0,8 prosentin kasvua itsemurhaluvuissa. Niiden kasvu Kreikassa oli vuonna 2010 27,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
.
Dimitris Mizaras
