Kuntavaalit 2012 käydään kaikkea muuta kuin ruusuisten olosuhteiden vallitessa. Lakisääteisiä velvoitteita palveluiden järjestämiseksi on lisätty samalla, kun resursseja kunnille on vähennetty. Sen seurauksena kunnat velkaantuvat kovaa vauhtia. Oulun talous on epätasapainossa. Kaupungin budjetti on laskusuunnassa. Maan hallituksen ajama kuntauudistus ei tule ratkaisemaan ongelmaa. Uudistus pyrkii vain auttamaan kuntia leikkaamaan palveluiden määrää ja huonontamaan laatua. Pienemmät kunnat jäävät uuden Oulun jalkoihin niin palveluiden kuin demokratiankin osalta. Uudistus suosii myös palveluiden ulkoistamista tarjoamalla kuntalaisten rahaa sosiaali- ja terveyspalveluyrityksille.
Oulun uusi valtuusto joutuu tasapainottamaan kaupungin taloutta karsimalla menoja kovalla kädellä ja lisäämällä tuloja ankaralla verotuksella sekä maksujen korottamisella. Siihen vaikuttaa myös kapitalismin maailmanlaajuinen kriisi. Palveluiden yksityistämisen trendi jatkuu entistä kiihkeämmin. Tutkijoiden mukaan Suomi (Oulu mukaan lukien) on terveysbisnesten luvattu maa. Monikansalliset yritykset valtaavat Oulun palveluita. Alussa yritykset voittavat palveluiden kilpailuttamisessa, koska veroparatiisien yrityksinä joutuvat maksamaan vain miltei nolla prosenttia veroa. Sen jälkeen palveluiden kustannushinta alkaa pikkuhiljaa nousta. Todistetusti yksityinen sektori ei ole julkista tehokkaampi vaan pitemmällä tähtäyksellä kalliimpi ratkaisu palveluiden järjestämisessä.
Palveluita tulee järjestää entistäkin enemmän ja paremmin. Palveluiden yksityistäminen on lopetettava. Pitkät jonot on välittömästi purettava. Kouluja ei saa lakkauttaa eikä niiden ja luokkien kokoja kasvattaa. Suuryrityksiä suosiva tilaaja–tuottaja-malli on heitettävä maanrakoon. Kuntademokratia on uudistettava ja saatettava kuntalaisille, myös periferioihin. Paikalliset kaupunginosavaltuustot siirtävät päätöksentekoa ruohonjuuritasolle. Kansanäänestyksiin tulee myös turvautua ainakin suuremmissa kuntalaisia koskevissa kysymyksissä. Kansanäänestysten tuloksia on sitovasti noudatettava.
Eduskuntavaalien tapaan on vaarana, että tyytymättömyys hallituksen politiikkaa vastaan toteutuu perussuomalaisten uutena ”jytkynä”. Äärioikeistolla ei ole todellista vaihtoehtoa vanhojen puolueiden politiikalle ja kapitalismin kriisille. Se on vääränlainen ”vastakkainasettelu”. Toistuvat ”jytkyt” johtuvat osittain opposition ja vastarinnan miltei täydellisestä poissaolosta Suomesta ja Oulussa. Konsensuskulttuuri on voimistanut vain äärioikeistoa. Samat trendit vallitsevat muuallakin Euroopassa. Valtuustoihin tarvitaan tästä syystä tinkimättömiä julkisten peruspalveluiden puolustajia. Vallitseva talouskriisi tulee näkymään väistämättä myös kuntatasolla, ja valtuutetuilta vaaditaan aitoa oppositiohenkeä, jotta oikeistolainen hyökkäys saadaan kumottua.
Valtuustossa lupaan harjoittaa sellaista oppositiopolitiikkaa konsensuksen sijasta. Vaalilupauksistani tämä on vahvin.
.
Dimitris Mizaras
Kirjoitus julkaistiin hieman lyhennettynä Kaleva-lehdessä 25.10.2012
