Maailmanlaajuisesti yli porvariston valtioiden rajojen on kehityksen suunta sama: palkkoja ja sosiaaliturvaa halutaan heikentää, työttömyys lisääntyy, eläkeikää vaaditaan korotettavaksi ja viimeisetkin julkiset palvelut halutaan ajaa alas. Vaikka yksittäiset esimerkit kertovat toista, on yleinen kehitys silti samanlaista. Kehitykselle on vain yksi relevantti selitys: kapitalismi on kehittynyt kuolemaansa johtavaan tilaan.
Kapitalismi on kohdannut historiallisen tilansa, jossa tuotantoon ei enää kannata investoida pääomaa. 1980-luvulla finanssipääoman arvo kohosi suuremmaksi kuin reaalitalouden, eli tuotannon ja työn. Suora seuraus tästä on luettavissa Suomen työttömyyslukemista, jotka eivät ole laskeneet 1990-luvun laman jälkeen lamaa edeltäneelle tasolle. Pääomaa ei sijoiteta enää merkittävästi reaalitalouteen. Reaalitalous ei ole elpynyt vielä edellisestäkään fiktiivisen talouden kuplan romahduksesta, kun jo uutta kuplaa luodaan. Vuonna 2013 Helsingin pörssin osakkeiden arvo kasvoi yli 20%, kun vastaavasti reaalitaloudessa ei tapahtunut merkittävää kasvua. Kapitalismi on kuolemankouristuksessaan pääoman kykenemättömyydestä kasvattaa voittoa markkinoita laajentamalla tai tuotantomääriä kasvattamalla. Elämme loppulaman keskellä.
Nyt kun arvopapereiden arvo on jo n. 50-60 kertaa suurempi kuin reaalitalous, ajetaan reaalitaloutta finanssitalouden intressien puitteisiin. Poliitikot ovat talousjärjestelmän nuorassa. Toisenlaista politiikkaa voidaan tehdä vain kumoamalla kapitalistisen järjestelmän tuotanto- ja omistussuhteet.
Tuotantovoimien (koneet ja muut laitteet tuotannossa) kehittyessä teknologia syrjäyttää ihmistyön. Kuitenkin vain työntekijän työ voi tuottaa tavaralle lisäarvoa. Tuotantovälineet vain siirtävät arvonsa tavaroihin. Tuotantovoimien kehityksestä seuraa siis pitkällä aikavälillä voiton suhdeluvun lasku. Tuotantovoimia kannattaa silti kehittää, koska kehittyneemmillä tuotantovoimilla yksittäinen kilpailija voi saada markkinoilla lyhytaikaisen kilpailuedun. Pitkällä aikavälillä voiton suhdeluku laskee kuitenkin kaikilla kilpailijoilla. Kuten Marx totesi Pääomassa, voiton suhdeluvun laskutendenssin laki on osoituksena kapitalismin historiallisesta, ohi menevästä vaiheesta.
Mikäli kapitalistinen, omistajien voiton tavoitteluun perustuva järjestelmä, halutaan ylläpitää, on pitkällä aikavälillä palkkoja leikattava, työaikaa pidennettävä sekä eläkeikää korotettava. Lopulta tuotanto käy silti kannattamattomaksi.
Työväenluokan on ymmärrettävä kapitalismin historiallinen luonne tällä hetkellä, kun porvaristo käy maailmanlaajuisesti luokkataistelua sitä vastaan ajamalla työehtojen heikennyksiä, eläkeiän pidentämistä sekä sosiaaliturvan ja palveluiden heikentämistä.
Ihmiskunnan historia on luokkataistelun historiaa. Luokaton yhteiskunta syntyy kapitalistisen järjestelmän tuotanto- ja omistussuhteet kumoamalla. Voiton suhdeluvun laskiessa työn orjat sorron yöstä nouskoon! Kapitalismi vapisee kuolemankouristuksessaan!
.
__Antti Pussinen
Työväen Mielipide n:o 38
