Kuin ojasta allikkoon on kapitalismin meno talousjärjestelmän kriisin tässä vaiheessa. Se ajautuu lamasta deflaatioon, jonka yhtenä oireena esiintyy negatiivinen talletuskorko. Tälle tielle oli aikaisemmin joutunut Japanin kansantalous, josta kapitalismin systeemikriisi on alkanut 1990-luvun alussa.
Yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin negatiivisen korkotason ja ennätyksellisen velkaantumisen vaikutuksista huolimatta Japani on edelleen deflaation tiukassa puristuksessa. 1980-luvulla Suomea kutsuttiin Euroopan Japaniksi. Hauras kasvu johti pankkikriisiin ja sai Japanin nykyiseen tilaansa. Eurooppalainen kapitalismi seuraa Japanin jalanjälkiä ja saa Suomen ja EU:n uudelleen Japanin kaltaiseksi, tällä kertaa kielteisessä mielessä.
Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ehdottaa (Talouselämä 10.1.2014), että Euroopan Keskuspankki (EKP) saisi harkita talletuskoron alentamista pakkasen puolelle. Tällä toimenpiteellä yritetään saada kasvua aikaan. Asia on ollut esillä EKP:n kokouksessa viime vuoden lopulla. Negatiivinen korko koskisi pankkien ja EKP:n välistä taloustoimintaa. Pankit joutuisivat maksamaan EKP:lle siitä hyvästä, että keskuspankki säilyttää niiden rahoja.
Tällä tavalla pankit pakotettaisiin etsimään uusia kohteita rahoilleen, ja sen vuoksi markkinoilla kasvaisi likviditeetti. Toimenpidettä on sovellettu Japanissa, eikä se kertaakaan kahdessakymmenessä vuodessa tuottanut minkäänlaisia tuloksia.
Kapitalismin tauti ei ole pankkisektorilla, vaan syvällä rakenteissaan, mikä pakottaa myös pankkialan etsimään pelastajia – milloin julkisilta talouksilta (bail-out), milloin tallettajilta ja pankkiosakkeiden omistajilta (bail-in).
Taloustoiminta on siirtynyt reaalitaloudesta finanssialueeseen. Rahalla yritetään synnyttää mielikuvituksellista rahaa koska reaalitaloudessa ei saada riittävästi tuottoa investoinneille. Vaikka raha ei kasva puussa, se voi kasvaa kirjapainoissa.
Toinen vaihtoehto, mihin voidaan päätyä, on Atlantin toisella puolella harjoitettu tuhansien miljardien pumppaus pankeille. Sellainen toimisi deflaation vastapainoksi, ja mahdollisesti heikentäisi rahan arvoa luomalla inflaatiopaineita. Sellaista linjaa kannattavat pankit, joiden taseet testataan ennen kuin EKP ottaa 130 pankkia oman valvonnan alle (Bloomberg).
Tutkimus osoitti, että pääomavajeet kyseisissä pankeissa nousevat 750 miljardiin euroon. Vaje kasvaisi, mikäli pankit joutuisivat maksamaan korkoa pääomiensa omista talletuksista EKP:n tileillään yön yli.
Reaalitalous on kuitenkin sellaisessa suossa, että pankit säilyttäisivät rahansa mieluummin negatiivisella korolla kuin kasvattaisivat markkinoiden likviditeettiä.
Yksi kapitalistien harras toive on, että inflatorinen politiikka heikentäisi euroa, mikä parantaisi yritysten kilpailukykyä ja vientiä. Yleismaailmallisen laman valitessa sellainenkin vaihtoehto on turhaa optimismia.
.
Dimitris Mizaras
Työväen Mielipide n:o 38
