OSA 2: Alustus pidettiin Marxilaisen Työväenliiton keskustelutilaisuudessa Oulussa 12.-14.12.214
Kansainväliset ja erityisesti eurooppalaiset tendenssit niin talouden kuin geopolitiikan osalta heijastuvat Suomeen mitä välittömimmällä tavalla. Kapitalismin pitkä taantuma Euroopassa on tiettyjen rajojen sisällä hälventämässä perinteisiä pohjoisen ja etelän välisiä eroja. Ristiriidat ja valtasuhteet säilyvät edelleen entisen viitekehyksensä puitteissa, mutta rajat eivät enää estä talouskriisin tartuntaa eivätkä torju liikehdintää ja kapinoita tai mellakoita. Enää ei voi harjoittaa kansallista politiikkaa, joka olisi immuuni kapitalismin romahtamiseen johtaville paineille. Krooninen epävakaus kaikkialla saavat Suomessa ja Ruotsissa vallitsevat tilanteet näyttämään Kreikan tai Italian tulenaroilta olosuhteilta; korruptiota, horjuvia hallituksia, mellakoita, kapitalismin kyseenalaistamista, mutta myös äärioikeiston nousua ja sen törmäystä yhteen vasemmiston ja nuorison kanssa. Nämä ovat lähitulevaisuudessa päiväjärjestyksessä olevia ilmiöitä. Ruotsissa hallitus kaatui äärioikeiston vastustukseen oltuaan vallassa muutaman päivän. Samalla uunituore eduskunta äänesti opposition, eikä hallituksen, ehdottaman budjettiesityksen puolesta. Samanlaisia kapuloita porvarillisen demokratian rattaisiin laittaa Kansanpuolue Tanskassa.
Hallituspolitiikka
Suomessa hallitus ehkä sinnittelee ensi huhtikuun vaaleihin asti kuin ihmeen kaupalla. Käytännössä nykyi-nen on uusi neljän puolueen hallitus, jolla on vanha kuuden puolueen hyväksymä ohjelma. Uppoavan laivan hylänneen Jyrki Kataisen tilalle tuli uusi pääministeri Alexander Stubb, joka ensimmäisenä toimenpiteenään pohti hallituksen hajottamista ja ylimääräisten vaalien julistamista. Jos hallitus olisi eronnut kesällä, olisi melko varmaa, että epävakaus heijastuisi ennen muuta talouteen. Moni kipeä toimenpide olisi myös jäänyt tekemättä, ja jäänyt seuraavan hallituksen pohdittavaksi. Sote olisi kaatunut ja tulevan vuoden budjetti olisi jouduttu alistamaan uusista vaaleista syntyneille voimasuhteille. Paljon synkkää mainetta kerännyt kestävyysvaje olisi myös jäänyt odottamaan uudelleenkäsittelyä. Kun kaikki syyttävät nykyistä hallitusta saamattomaksi, täytyy muistaa se, että ns. sopeutuminen tietää kahden miljardin säästöjä, leikkauksia eläkkeisiin, lapsilisiin ja työttömyysturvaan.
Jyrkkien tuloerojen viesti on tausta polarisoitumiselle ja luokkataistelun kärjistymiselle. Hyvinvointivaltion perustamisvuosina, 1960-luvulla, viidennes väestöstä jäi köyhyysrajan alapuolelle. 1990-luvulla köyhyysaste oli vain kuusi prosenttia. Nyt se on taas noussut 13 prosenttiin. Prosentti ei kehity lineaarisesti. Jyrkät luokkajaot voivat vaikuttaa monella yhteiskuntaa hajottavalla tasolla. Esimerkiksi terveydenhuollon yksityistämisen kanssa yhteisvaikutus voi olla monenkertainen köyhyysasteen prosentti. Eriarvoisuus yhdessä pitkäaikaistyöttömyyden ja koulujärjestelmän alasajon kanssa muodostavat räjähdysalttiin seoksen. Myös kapitalismin pysyvä lamatilanne ja järjestelmän tuskainen kuolinkamppailu ovat nopeuttamassa kaikkia kehitysprosesseja.
Kokoomuksessa on pidetty monta kriisipalaveria. Puolue on noudattanut isäntänsä, suurpääoman, toivetta ja pannut kipeät leikkaukset toimeen vaalitaktikoinnin sijaan. Kesäkuusta elokuuhun oikeistopuolueen kannatus oli vielä kasvussa. Jos vaalit olisi järjestetty alkusyksystä, häviön riski olisi ollut pienempi, eikä puheenjohtajansa kyvyttömyys ja pellemäisyys olisi vielä paljastunut. Nyt kannatus on pudonnut yli viisi prosenttia parin kuukauden aikana ja trendi jatkuu ainakin ensi kevääseen. Tämä jättää keskustan yksin huipulle. Sipilällä on vapaat kädet kilpailuttaa lähes samassa lukemissa liikkuvat Kokoomus, Demarit ja Persut, valiten kumppaneiksi ne, joiden kanssa voi muodostaa seuraavan hallituksen. Joka tapauksessa käytetyn retoriikan perusteella voi sanoa, että seuraavan hallituksen kokoonpanosta puhuttaessa nousee punamullan löyhkä.
Stubb on “uutuudenhurmaamisellaan” saanut aikaiseksi muutakin kuin puolueensa imagon muuttumisen. Kokoomus on ennätysajassa ottanut pitkiä harppauksia oikealle. Oikeistoliberalistinen ympäristöministeri Sanni Gran-Laasonen pyrkii siirtämään vastuun soidensuojelusta maanomistajille vapaaehtoispohjalta. Tähän ideologiaan kuuluu se, että vapaus päättää yhteisistä asioista on yksilöillä, eli rahalla ja pääomalla. Tähän samaan kategoriaan luokitellaan vapaakauppasopimukset (TTIP) USA:n ja EU:n välillä; Kaikki vapaus toimia kuuluu monikansallisille yhtiöille, ja kansalliselle päätöksenteolle kuuluu vain vastuu korjata verova-roilla yhtiöiden aiheuttamia vahinkoja.
Porvaristo on kaivanut kaapistaan vanhat leikkauspolitiikan konkarit ja tyrkyttää niitä Stubbille. Esko Aho ja Iiro Viinanen presidentti Niinistön säestyksellä kertovat meille, miten saamaton maan nykyinen johto on. Niinistön mukaan hallitus ei ole ajan tasalla, vaan se harjoittaa mielikuvapolitiikkaa. Viinasen mukaan eläkeiän pidentämisen lisäksi tulisi pakottaa reiluja palkanleikkauksia. Porvaristolla on johtajuuden luottamusongelma. Sen vuoksi se kaivaa naftaliinista fossiilit, joiden luultiin kuuluneen jonkin edellisen talven lumiin. Tekosyihin turvautuen politiikasta paennut Matti Vanhanen sekä “ikinuori” Paavo Väyrynen ovat valmiit hyppäämään laivan ruoriin. Onko laivan nimi sitten Suomi vai Titanic, sillä ei ole väliä kun parempia poliitikkoja ei juuri löydy.
Talous
Suomessa lama on kestänyt pisimpään Euroopassa. Suomen pankin mukaan tilanne ei muutu ensi vuonnakaan, jolloin talous supistuu entisestään vielä 0,2 prosenttia. Tämä on vasta ennuste, nimittäin tällekin vuodelle oli viime keväänä ennustettu 0,2 prosentin kasvua ja Suomen talous supistui kuitenkin 0,4 prosenttia. Vain Italialla ja Kyproksella menee huonommin. Sama ennuste ei näe kotimaisen kysynnän kasvavan. Sen sijaan ennuste yt-neuvotteluista on todella synkkä. Näin ollen, Suomessa on kymmenientuhansien verran lisää työttömiä ensi vuonna. Pelkästään se supistaa näiden kotitalouksien reaalituloja, mikä taas supistaa kysyntää. Talousguru Nalle Wahlroos taas ennustaa, että jos ei ruveta reilusti tukemaan yksityistä pääomamuodostusta (siis lisää kapitalisteja maahan), olemme pian kuin Venäjä, jossa pääoman vienti on kannattavin vienti. Hänen mukaansa, Suomeen ei ole investoitu kuuteen vuoteen. Ja Wahlroos vaatii: verojärjestelmä uusiksi, työttömät pois kortistosta ja hanttihommiin (pakko ottaa vastaan mitä työtä tahansa) ja pienemmällä palkalla, palkanmuodostukseen enemmän “paikallista” joustavuutta. Kapitalismin sisäisiin rakenteellisiin ongelmiin kasautuu paineita myös geopolitiikasta. Venäjän vastaiset pakotteet ovat heikentäneet ruplan, mikä aiheuttaa ongelmia Suomen kansantaloudelle. Yhdessä Venäjällä kiihtyvän inflaation kanssa heikko rupla kurittaa tuonnista riippuvia toimialoja. Tuontitavaroiden hintojen nousu kiihdyttää inflaatiota entisestään Venäjällä. Suurimmat hinnankorotukset Venäjällä sijoittuvat ensi kevääseen. Venäjällä toimivien suomalaisyritysten asema on todella tukala.
Nyt kun on tullut kolme vuotta täyteen laman alkamisesta, valtamedia on alkanut käyttää Jeltsinin ajasta tunnettua termiä, shokkihoito. Talvivaaran kaivos meni konkurssiin, mistä aiheutuu satojen miljoonien tappiot veronmaksajille. Luottoluokitus laski ja joka puolella maata sanotaan ihmisiä irti kovalla kädellä. Alexander Stubb lupasi tiukkaa talouskuria ja lisää kurjistumista. Pääministerin mukaan, talouskuria on vielä 3-4 vuotta. Tuleva pääministeri Juha Sipilä näkee taas, että köyhyydessä saa kitua vielä kaksitoista vuotta. Ilman lähivuosina tapahtuvaa totaalista romahdustakin, tämä on varmin tie loputtomaan lamakierteeseen. Kaikki ekonomistit tietävät, että Suomessa yksinkertaisesti taaperretaan Japanin tiellä. Samanaikaisesti, muuta tietä ei ole käytettävissä. Helsingin Sanomat jo lanseeraa shokkimielipiteitään suurissa artikkeleissaan. Niitä voi esimerkiksi olla a) vuoden maksuvapaa asunto-lainoihin, b) tunneli Tallinnaan, c) Emu-puskurit käyttöön, d) palkat ja verot alas yhtä aikaa, e) vientialoille palkka-ale ja työntekijöille optioita, f) markka takaisin. Varsinkin Sailaksen lausuntojen jälkeen siitä, että euroalue voi todennäköisesti hajota, viimeisen vaihtoehdon taakse ryhmittäytyvät yhä enemmän suurpääoman edustajat kuten Wahlroos.
Sisäisen devalvaation toteuttaminen on alkanut. Se pitää sisällään palkan ja muiden etuuksien, sekä verojen alentamista rikkailta. Myös työajan pidentäminen kuuluu pääministerimme haaveisiin, mikä nostattaa työttömyysluvut entisistään ylös. Korkean työttömyyden perussyy on kuitenkin konkurssit. Marraskuussa haettiin 275 yritystä konkurssiin. Vararikkoon menneissä yrityksissä työskenteli 1 700 henkeä. Niistä kolmannes oli Talvivaara Sotkamo Oy:n palkkalistoilla. Työttömyyslukuja Suomessa arvioidaan kahdella mittarilla, joiden lopputulos poikkeaa useammalla prosenttiyksiköllä. Kuitenkin molemmat sekä TE:n että tilastokeskuksen mittarit osoittavat vakaassa kasvussa olevia trendejä.
Tämä huolimatta siitä, että työmarkkinoilta siirtyy ihmisiä piilotyöttömiksi, hoitamaan kotiaan tai opiskele-maan, työeläkkeelle tai ryhmälomautettujen jonoon. Nämä eivät etsi töitä. Suomessa vailla töitä on noin puoli miljoonaa ihmistä, lähes 15 prosenttia työvoimasta.
Sote
Hallitus on valmistellut sosiaali- ja terveyspalvelureformia pitkään. Porvaristo tietää, että jos reformi jää seuraavan hallituksen tehtäväksi, se saattaa viivyttää reformia vielä enemmän kuin jos tämä hallitus ei onnistu saamaan lakia läpi. Silläkin edellytyksellä että syntyy hallitus, joka pystyy istumaan vallan jakkaralla ainakin puolet vaalikaudestaan. Uudistus on kapitalismille tärkeämpi kuin se, että kokoomus ottaa riskin saada niin alhaisen kannatuksen, että voi jäädä pois seuraavasta hallituksesta. Ennen kun lakiesitys saadaan eduskunnalle, hallitus paljasti hinnastonsa, eli mitä se maksaa millekin kunnalle. Uutinen oli järkytys kaikillle kunnille. Tähän asti kunnat ovat saaneet päättää itse sote-palveluihin suunnatuista rahoistaan. Reformi rankaisee kuntia, jotka ovat tähän asti selviytyneet keskimäärin pienemmillä menoilla. Uudistuksen myötä nämä kunnat eivät saa päättää kuinka paljon rahaa satsaavat palveluihin, vaan joutuvat siirtämään sote-huoltonsa 19 kuntaryhmälle, jotka ovat vastuussa palveluiden tuottamisesta. Viisi sote-aluetta valvoo sitten kyseisiä kuntaryhmiä.
Paineet ylimääräisistä menoeristä kohdistuvat myös veroprosenttiin, joka noussee kaikissa kunnissa. Kuntaliiton mukaan osa kunnista ei selviä ylimääräisistä menoista. Sote-menojen lisäksi kunnat etsivät rahaa opetukseen, päivähoitoon, kirjastoihin ja teiden kunnostamiseen. Sote-uudistuksen lisäksi valtiovarainministeriö ehdottaa budjettikehysjärjestelmää. Sen mukaan ministeriö ottaa oman kontrollin alle alueiden rahoituksen. Systeemi löisi lukkoon, miten paljon rahaa kunta saa maksimissaan käyttää sote-alueilla. Alkuperäisen suunnitelman mukaan budjettikehyksen piti olla sopimuspohjainen. Ei se enää ole.
Leikkaukset eivät koske palveluiden lahtareita
Kansalle varataan synkkää ja tiukkaa tulevaisuutta täynnä niukkuutta. Sen sijaan syypäät kansan kurjistumiselle rikastuvat. Esko Ahon ja Paavo Lipposen yritysten tulokset ovat kasvaneet viime vuosina rajusti. Kyse on konsultointiyrityksistä, jotka kauppaavat poliittisia ja taloudellisia ehdotuksia. Lipposen Cosmopolis Oy on perustettu sen jälkeen kun demaripoliitikko jäi eläkkeelle. Yhtiön liikevaihto on 1,3 miljoonaa euroa, vuosittaista taskurahaa Paavolle. Lipposen yrityksen asiakkaina toimivat Putinin ja Schröderin kaasuputkiyhtiö North Streem ja Pohjolan Voima. Aho jäi eduskunnasta pois vuonna 2003. Sen jälkeen entinen pääministeri “pääsi” Sitran palvelukseen vuoteen 2008 asti. Seurasi suuripalkkainen virka Nokiassa vuoteen 2012 asti. Ahon yritys Vervatum Oy on perustettu vuonna 2003. Yhtiön liikevaihto viime vuonna oli lähes puoli miljoonaa euroa. Porvaristo muistaa aina palkita omia poikia ja tyttöjä palveluksistaan.
12.12.214
-Dimitris Mizaras
