Tulee vaatimaan pitkää tutkimusta ja pohdintaa, jotta saadaan vastaus sille, ovatko koronaviruksen juuret puhtaasti luonnollisissa prosesseissa, vai liittyvätkö ne kapitalismin luomiin sosio-ekonomisiin olosuhteisiin. Siihen asti, todisteitten puuttuessa, on otaksuttava, että virus syntyi itsenäisesti, sosio-ekonomisista olosuhteista riippumatta. Toisin sanoen; että se on täysin luonnollinen ilmiö. Monet päättelevät tästä, että viruksen aiheuttama katastrofi ei ollut vältettävissä. Toiset menevät vielä pitemmälle todeten, täysin malthusilaisesti, että virus on jumalan väline yhteiskunnan toiminnan sääntelemiseen.
Väite siitä, ettei virus ollut vältettävissä, on puhdas non sequitur -esimerkki. Olemme todenneet alusta asti, että ihmiskuntaa kohdannut katastrofi on kapitalismin aiheuttama -virus ei kenties ole, mutta katastrofi on. Mikäli sosialismi olisi maapallon hallitseva yhteiskuntajärjestys, viruksen aiheuttama vahinko olisi ollut paljon rajallisempi. Virus olisi ehkä jopa saatu hallintaan ennen kuin se levisi alkukotinsa, Kiinan, ulkopuolelle. Ja mikäli virus silti olisi levinnyt laajemmalle, olisivat vahingot olleet paljon pienemmät. Eikä tämä ole mikään kevyt propagandateesi, vaan syntyy suoraan keskustelun aiheena olevien kahden tuotantotyypin perustavanlaatuisista eroavaisuuksista.
Tarkastellaan ensin epidemian paisumista Kiinasta pandemiaksi ympäri maapallon. Mikäli eläisimme sosialismissa, ei se tarkoittaisi, että Kiinan ja muun maailman välillä olisi vähemmän verkostoja talouden, koulutuksen, matkailun ynnä muun saralla. Päinvastoin, integraatio olisi ollut vielä syvempi. Kuinka sitten voidaan väittää, että ”epidemia olisi voitu saattaa hallintaan ennen kuin se levisi Kiinan ulkopuolelle”? Näin voidaan väittää, koska sosialismissa maailma eläisi valtioitten veljellisessä kansainyhteisössä. Nykymaailman loputon kansallisvaltioitten välinen kilpailu ja konflikti tarkoittaa, että jokaista kansallisvaltiota käytetään kansainvälisen porvariston kansallisen osan välineenä. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa YK:n ja muitten kansainvälisten yhteistyöelimien luomasta näennäisestä yhtenäisyydestä huolimatta jokainen kansallisvaltio viime kädessä huolehtii sen oman hallitsevan luokan eduista.
Mikäli epidemia olisi levinnyt Kiinasta sosialismissa, maailman kaikki valtiot ja niitä yhdistävät ylikansalliset elimet olisivat heti jakaneet tieteellisen osaamisensa, koulutetut henkilöstöresurssinsa sekä materiaaliset resurssinsa Kiinan kanssa koronaviruksen hallitsemiseksi. Valtiot eivät olisi tehneet tätä kuvitteellisen altruismin julistamiseksi (”kiirehtikäämme auttamaan kiinalaisia veljiä ja sisariamme”), vaan koska olisivat ymmärtäneet, että täydellisen yhtenäisessä maailmassa omat edut ovat riippuvaisia toisten eduista. -Sosialismin kehittyessä jopa altruistinen käyttäytyminen tulisi vahvemmaksi, kunnes sitä ei enää voisi pitää kuvitteellisena. Toisin sanoen valtiot olisivat toimineet, jotta virus ei aiheuttaisi tuhoa Kiinan ulkopuolisissa yhteiskunnissa, mukaan lukien valtioitten omat yhteisöt. Sen sijaan kapitalismissa kansainvälinen integraatio kulkee käsi kädessä ja ristiriidassa kilpailun ja jopa (tässä tapauksessa) vihamielisyyden kanssa porvariston kansallisten osien ristiriitaisten ja eriävien etujen takia. Seuraamukset ovat kaikille selvät: Amerikan uhriluku on jo nyt suurempi kuin Kiinan, jonka väkiluku on melkein viisinkertainen. Myös Italia on onnistunut lyömään Kiinan uhriluvut, vaikka Kiinan väkiluku on 25-kertainen! Nämä maat eivät tehneet elettäkään silloin kun virus runteli Kiinaa, ja nyt ne saavat kärsiä siitä. Mitä muuta tästä voi päätellä, kun että täysin yhtenäisessä maailmassa kapitalismi on epälooginen ja vanhentunut systeemi? Mikäli kenelläkään on tästä epäilyksiä, voidaan muistuttaa, että lääkärit köyhästä Kuubasta ovat kiirehtineet Lombardian avuksi Italiassa. Eikä Lombardia ole il Mezzogiorno [köyhä Etelä-Italia], vaan yksi Euroopan rikkaimmista alueista!
Olettakaamme, ettei virusta saataisi pysäytettyä Kiinaan sosialismissakaan. Viruksen saavutettua muut maat sosialismi järjestäytyneen luonteensa ansiosta olisi käynyt paljon tehokkaampaan taistoon virusta vastaan. Siitä kun epidemia saavutti uhkaavan tason Wuhanissa ja levisi Eurooppaan ja hieman myöhemmin Amerikkaan, kului noin 1,5 kuukautta. Sosialismissa elävät maat olisivat järjestäytyneen taloutensa ansiosta olleet paljon vahvempia ja elinvoimaisempia kuin kapitalistiset maat taistelussa virusta vastaan. Voitaisiin väittää, että myös kapitalistiset hallitukset olisivat voineet valmistautua epidemiaan. Totta kai olisivat voineet, mutta tässä ei ole kyse siitä. Kun puhutaan valmistautumisesta, ei tarkoiteta joittenkin kapitalistimaitten jossain keskustelufoorumeissa valmisteltuja tiedostoja. Valmistautuminen on suhteessa tuotantoon, ei dokumentteja, joilla on suureelliset otsikot kuten ”Yleissuunnitelma vuosisadan pandemian vastaiseen kokonaisvaltaiseen taisteluun”!
Tässä hyvä esimerkki: jopa Yhdysvalloissa, voimakkaimmassa maassa, jolla on maailman suurin talous, testien puute esti tartuntojen tarkan seuraamisen. Tämä esti realistisen maantieteellisen levinneisyyskuvan luomisen taloudellisen aseman tai väestöryhmien perusteella, mitä olisi tarvittu tehokkaaseen taisteluun virusta vastaan. Koko maailma tietää, että rikkaasta Yhdysvalloista keskituloiseen Turkkiin ja G7-jäsenmaa Italiaan, monet kapitalistimaat eivät testanneet riittävästi moneen päivään tai jopa viikkoon, vaikka Maailman terveysjärjestön pääjohtaja sanoi selkeästi ”tulta ei sammuteta sokkona”. Pandemiaa vastaan ei voi taistella tietämättä kenellä tartunta on, mistä seuraa johtopäätös: ”Testatkaa, testatkaa, testatkaa!”
Amerikassa on tätä kirjoittaessa pula suojavarusteista, tehohoitopaikoista, hengityskoneista, jopa korkealaatuisista hengityssuojista, ja niin edelleen. Näin silti, että tiedetään, että autotehtaat voitaisiin heti muuntaa tuottamaan hengityskoneita; että sairaaloita voidaan rakentaa ja varustaa päivissä (vertaa Kiina); monet tekstiilitehtaat voidaan muuntaa tuottamaan korkeatasoisia hengityssuojia, ja niin edelleen. Joten missä on se kapitalistimaitten valmistautuminen? Voidaan väittää, ettei kukaan voinut tietää katastrofin laajuutta. Mutta jopa nyt kun Yhdysvaltain korkein lääkintäviranomainen myöntää ongelman, Amerikalla ja muilla kapitalistimailla on vaikeuksia ottaa käyttöön resursseja tuottaakseen nopeasti varusteita näin kiireelliseen tarpeeseen. Kapitalistimaat eivät taistele varusteista ainoastaan keskenään, vaan myös 50 yhdistymättömän Amerikan osavaltiota taistelee keskenään niistä varusteista, joita on saatavilla markkinoiden pyhien sääntöjen ehdoilla. Ja tarvittaessa valtiot jopa turvautuvat rosvoukseen, kuten esimerkiksi se suuri varustelähetys, joka uudelleenohjattiin Yhdysvaltoihin, kun se oli matkalla Thaimaasta Saksaan! Entä miksi tämä puute kaikesta valmistautumisesta ja hallitusten päätöksistä huolimatta? Koska kapitalismissa koko tuotantojärjestelmä on suunniteltu lisäarvon tuotantoon, eikä kapitalistien voi odottaa luopuvan voitoistaan ja tuottavan yhteiskunnan yhteiseksi hyväksi. Tarvitaan nopeaa kansallistamista, jotta päästään kapitalistien tuotannon suhteille asettamista rajoituksista.
Täydellisempi keskustelu siitä, mitä sosialismi olisi voinut muuttaa, veisi liikaa aikaa. Päätetään tämä kirjoitus vielä viimeisen olennaisen eron kuvaamiseen: Sosialismi perustuu työläisväestön perustarpeista, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta, asumisesta, ja niin edelleen, huolehtimiseen. Kukaan ei elä surkeudessa, työttömänä tai asunnottomana, epävarmana tulevaisuudestaan. Niinpä kansanterveyden yleiskuva on huomattavasti parempi sosialismissa kuin rikkaimmassakaan kapitalistimaassa. Jopa 1900-luvun sosialismirakenteitten suhteen tätä saavutusta ei käy kieltäminen, vaikka ne kärsivät niin monista ongelmista, vääristymistä ja vinoumista. Kapitalismi sen sijaan on luokkataistelu. Pääoma ottaa kyllä askeleen, pari taaksepäin, kun olosuhteet niin vaativat (niin kutsuttu hyvinvointivaltio). Mutta kun pääoman edut vaativat toisenlaista tietä, se vahvistaa luokkataistelua ja leikkaa kylmäverisellä häikäilemättömyydellä sosiaalipalveluista. Näin uusliberaalit hyökkäävät kaikkeen mitä työväenluokka on saavuttanut! Porvaristo rampautti terveydenhuoltojärjestelmän ympäri maailman pyrkiessään saamaan takaisin sen mistä oli luopunut kolmen vuosikymmenen aikana toisesta maailmansodasta alkaen aina Reaganiin ja Thatcheriin. Siinä syy miksi potilaat makaavat sairaaloitten lattioilla Italiassa ja Espanjassa! Siinä syy, miksi maailman rikkain kaupunki New York, Wall Streetin koti, on pandemian keskipiste!
Sosialismi on selviytymiselle yhtä tärkeä kuin jokapäiväinen leipä, ja ilma, jota hengitämme!
Tämä on käännös 9.4.2020 Redmed.org-sivulla julkaistusta Sungur Savranin (DIP) artikkelista.
