Guineassa vuonna 2021 vallan ottanut sotilasjuntta on pysäyttänyt kaiken kaivostoiminnan Simandoun kaivosalueella. Simandoun kaivos on yksi maailman suurimmista hyödyntämättömistä rautaesiintymistä ja alueen rauta on erittäin korkea laatuista. Eversti Mamady Doumbouya sanoi kannanotossaan, että kaivostoiminta on keskeytetty, koska neuvotteluissa kaivoksen omistajien kanssa ei olla päästy yhteisymmärrykseen siitä, kuinka kaivostoiminta ottaisi huomioon Guinean kansan edun. Kaivoksen suurimpia omistajia on brittiläis-australialainen kaivosjätti Rio Tinto, jonka historia on kauheaa luettavaa.
Yhtiön omistama kuparikaivos Bougainvillen saarella Papua uudessa Guineassa oli iso tekijä Bougainvillen sisällissodan syttymiseen, sillä kaivoksen tuotot jakautuivat epätasaisesti väestöryhmien välillä. Kaivos aiheutti myös valtavia ympäristötuhoja. Yrityksistä huolimatta Rio Tinto ei ole ottanut vastuuta ympäristön tuhoamisesta. 2020 Rio Tinto räjäytti Australian alkuperäiskansoille kuuluvan, 46 000-vuotta vanhan pyhän luolan Juukanin solassa. Yhtiö väitti, että teko oli tahaton. Myöhemmissä tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että yhtiö tiesi luolan kulttuuriperinnöllisen arvon, mutta räjäytti sen silti. Yrityksessä on raportoitu myös korkeista työntekijöiden itsemurhaluvuista, siirtotyöläisten rasistisesta kohtelusta sekä naistyöntekijöiden laajasta seksuaalisesta häirinnästä ja raiskauksista.
Guineassa sijaitsee mahdollisesti noin puolet maailman bauksiittivaroista sekä runsaat rautamalmi esiintymät, mutta maa on silti hyvin köyhä. 2019–2020 maassa oli laajoja hallituksen vastaisia mielenosoituksia ruuan hinnan noustessa ja kansainvälisen valuuttarahaston määräämien taloudellisten uudistusten osoittautuessa hyödyttömiksi suurelle osalle kansasta. Nämä mielenosoitukset tukahdutettiin raa’asti ja yli 80 ihmistä kuoli. Tästä seurasi vuonna 2021 vallankaappaus.
Länsi-Afrikassa on viimeisen kahden vuoden aikana ollut lukuisia sotilasvallankaappauksia. ISIS:n ja Al qaida ovat saaneet paikoin alueella jalansijan. Naton aiheuttama Libyan valtion romahduttaminen on lisännyt aseiden ja taistelijoiden virtaa alueelle. Ranskan armeijan läsnäolo alueella on myös aiheuttanut levottomuutta ja on ollut isona osasyynä vallankaappauksille Malissa ja Burkina Fasossa.
Guinea on viime vuosina vaatinut kaivosyrityksiltä panostusta maan infrastruktuuriin ja erityisesti rakentamaan rautatietä kaivosten ja satamien välille. Guineaa hallitseva juntta todennäköisesti käyttää kaivostoiminnan keskeytystä vain keinona painostaa kaivosyrityksiä parempiin sopimuksiin. Nähtäväksi jää onko tästä lopulta iloa Guinean kansalle.
Guinea itsenäistyi ensimmäisenä Ranskan länsi-Afrikan siirtomaista 1958. Äänestyksessä, jossa vaihtoehtoina oli liittyminen Ranskan johtamaan Communauté Financière Africaine (CFA) valuuttajärjestelmään tai itsenäistyminen, itsenäistyminen sai 95% äänistä. Silloinen Ranskan presidentti De Gaulle määräsi 4000 virkamiehen, opettajan, tuomarin ja lääkärin lähtemään Guineasta ja tuhoamaan perässään kaiken mahdollisen, joka saattaisi hyödyntää juuri syntynyttä itsenäistä valtiota. Rakennuksia, kirjoja, lääkkeitä yms. tuhottiin kostona.
