Kannanotto on julkaistu englannin kielellä 6.5.2004 tässä
* Natsien ja imperialistien interventio on pysäytettävä!
* Itsenäisen, yhtenäisen ja sosialistisen Ukrainan puolesta!
Vaatimus kansainvälisestä solidaarisuudesta
Toisen maailmansodan jälkeen toukokuun yhdeksäs päivä on merkinnyt ihmiskunnalle fasismin murskaamisen juhlapäivää. Odessassa toukokuun toisena päivänä tapahtuneen mustan perjantain verilöylyn jälkeen ihmiskunta on jälleen natsismin vaarojen uhkaama. Mustana perjantaina natsien iskujoukot polttivat elävältä puolustuskyvyttömiä siviilejä, ottivat kiinni ja tappoivat kaikki jotka yrittivät paeta. Ennen barbaarisia veritöitä natsit lauloivat kansallislaulun.
Natsien isku edellyttää meiltä päättäväisiä toimia, voimakasta vastarintaa!
Natsien tekojen peittely tekee peittelijästä osasyyllisen, ja rikollisen. Meidän on kerrottava totuus Odessan joukkovainosta murskataksemme Suuri valhe Odessan tapahtumista, joka on levinnyt rikokseen syyllistyneiden Oikean sektorin natsien ja rikokseen yllyttäneen Svodoban, länsimielisten oligarkkien kumppaneiden laittoman ”Kiovan hallituksen” ja ennen kaikkea imperialismin keskusten, Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen valtavirran tiedotusvälineiden avustuksella.
Kun yhteiskunta ja talous romahtaa epäonnistuneen siirtymävaiheen seurauksesta kuten Ukrainassa, tilanne on monimutkainen ja täynnä ristiriitoja, joita ei voi käsitellä mustavalkoisina yksinkertaistuksina. Vain ne, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin pyrkivät esittämään mustaa valkoisena, uhrit rikollisena, venäjämieliset fasisteina tai venäjän agentteina. Oikean sektorin natsit murhasivat Odessan kansalaiset barbaarisin ottein.
Tämä on kuitenkin sitä, mitä länsimainen media tekee esittäessään elävältä poltetut venäjämielisinä separatisteina tai nationalisteina, ja toukokuun toisen päivän iskujen takana olevat Oikean sektorin iskujoukot ukrainamielisinä aktivisteina (ks. esim. International Herald Tribune, toukokuun 5.2014). Nyt samaiset ”kansalaisaktivistit” ovat korvaamassa paikallisen poliisin Kiovan sisäministeriön siunauksella, ja tulevat asettamaan ”lakia ja järjestystä”, toisin sanoen alistamaan Odessan väestön Kiovan hallinnon intresseihin. Jo nyt tilanne on se että jopa lääkäreitä, jotka yrittiviät auttaa mellakan uhreja kohdeltiin ”pro-Ukraina” aktivistien toimesta kuin ”likaisia juutalaisia”. Tässä pantin toimeen jälleen kerran maineikasta banderalaista antisemitismia, kun valtaan on kerran päästy. Ja tällainen vallankäyttö on erityisen voimakasta kohdistuessaan Odessan kaltaiseen kulttuuriselta historialtaan juutalaisille merkittävä mm. vasemmisto juutalaisen kirjailijan Isaac Baabelin kotina. Odessan verilöyly tuo oikeuetetusti mieleen synkkiä muistoja 1941 vuoden vainoista, jotka Stepan Banderan joukot toteuttivat Lvivissä. Odessan verilöyly on lähtemättömästi sidoksissa Slavianskin piiritykseen, teloituksiin Kramatokorskissa ja muissa kaupungeissa, sotilaallisten aggressioiden nopea laajentuminen Kieville uskollisten ja USA:n opastuksella toimivien joukkojen toimesta, jotka etenivät käyttäen helikoptereita, tankkeja ja erikoisjoukkoja. Tämä on niin sanottua terrorin vastaista sotaa, jota kuitenkin käydään työväenluokan ja kansan yhteistä kapinarintamaa vastaan erityisesti itäisessä ja eteläisessä Ukrainassa.
Jopa länsimaisen median yritykset kuvata tämä vallankumous ”pienten Venäjä-mielisten separatistien tai naamioituneiden venäläisten sotilaiden toimeenpanemana” todistavat että paikallinen väestö kuitenkin tukee tätä kapinaa. Se että työläiset ovat vahvasti kansanliikkeen takana käy ilmi Huhtikuun 23. päivä alkaneesta Donbassin kaivostyöläisten toimeenpanemasta lakosta mielenilmauksena kaivosten omistajaa, oligarkki Akhmetovia vastaan. Akhmetov on mahdollisesti Ukrainan rikkain mies, entinen Janukovichin kannattaja, joka myös näytteli keskeistä roolia Janukovichin vallastasyöksemisessä. Samat kaivostyöläiset ovat myös ottaneet yhteyden Euroopan kaivostyöläisiin pyytäen solidaarisuutta kansainvälisen proletariaatin hengessä. Tämä alue on myös maan teollisuuden sydänmaita ja vääjämättä ulkomaalaisen pääoman keskeisimpiä kohteita offensiivissa, joka seuraa IMF:n lainaan sidotun sosiaalisen kannibalismin vanavedessä. Työläiset itä- ja etelä- Ukrainassa eivät puolusta vain kieltään ja kansalliskulttuurisia oikeuksiaan etnistä vihaa ja kansanmurha mentaliteettia lietsovilta Kievin Banderalaisilta. Sosiaalinen kysymys on keskeisessä asemassa koko konfliktissa, kaikista Venäläismielisten oikeistonationalistien huudoista huolimatta. On hyvin tiedossa, etteivät vain Ukrainan oligarkit, mutta myös Venäjän oligarkit ovat mukana kukin omine imperialistisine intresseineen itä-Ukrainassa vastustamassa kansannousua ja vaatimassa sen tukahduttamista.
Tosiasia on, että Itä-Ukrainan väestö kärsii ennemminkin Putinin Venäjän toimettomuudesta, kuin sen toimista. Donetskin alueen kansanmiliisit pyysivät turhaan aseita. He ovat aseistautuneet 1980-luvun aseilla, joita paikalliset kapinalliset ovat ottaneet ukrainan asevoimilta ja poliisilta.Kreml alistaa kaiken salaiselle diplomatialleen Yhdysvaltojen ja Saksan kanssa. Huhtikuun 17 päivän Geneven sopimus oli ennenkaikkea pyrkimys aseistariisua kapina Donetskissa, kuten olimme todenneet vetoomuksessamme 18. huhtikuuta. Se oli vaarallinen farssi, joka epäonnistui surkeasti muuttuen nykyiseksi tragediaksi.
Me toistamme: Ei Kreml eikä oligargit, vaan kansainvälinen työväenluokka on Ukrainan työläisten todellinen liittolainen. Odessan pogromi ei ole viimeinen varoitus ainoastaan koko Ukrainan kansalle, niin itäisessä kuin kuin läntisessä osassa maata, vaan myös varoitus suunnattomasta tragediasta, joka koskee koko aluetta, Eurooppaa ja maailmaa. Se muistuttaa kristalliyöstä, joka edelsi Natsi-saksan toteuttamaa juutalaisten joukkomurhaa Euroopassa.
“Uusi järjestys” jonka Oikean Sektorin “kansalaisaktivistit” haluavat urainan sisäministerin mukaan toteuttaa, ei koske pelkästään Odessaa tai itäistä Ukrainaa, vaan koko Ukrainaa. Tarkoituksena on saattaa Eu:n ja IMF:n kurjistuslinja käytäntöön. Lisäksi, se koskee kaikkia entisi neuvostoalueita, päämääränä niiden uudelleenkolonisaatio Uhdysvaltojen, Naton ja EU:n toimesta.
Jos me annamme heidän menestyä suunnitelmissaan, ei pelkästään Ukraina, tai Venjä, tai Itä-Eurooppa ja Balkan, mutta Eurooppa kokonaisuudessaan, Lähi-Itä ja koko maailma tulee kokemaan kkatastrofin. Meidän täytyy pysäyttää heidät välittömästi!
Aloittakaamme tekemällä tämän vuoden fasismin kukistamisen vuosipäivästä kansainvälinen solidaarisuuden liikkeellepanon päivä, tuomitsemalla natsien tekemä teurastus Odessassa. Organisoikaamme tähän tarkoitukseen kokoontumisia Ukrainan suurlähetystöillä kaikkialla maailmassa, lentolehtisten jakoa, kokouksia, mielenosoituksia jne.
Asettakaamme koko vasemmiston, kansalaisliikkeiden ja -järjestöjen poliittisen toiminnan keskiöön kaikilla kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla Ukrainan tragedian seuraukset jokaisen maan omaan tilanteeseen.
Rikkokaamme hiljaisuuden rikos, passiiviisuus ja tylsyys, joita virallinen byrokratisoitunut vasemmisto ylläpitää, erityisesti Länsi-Euroopassa Ukrainan suhteen, silloin kun ei suoranaisesti tue “oman” imerialisminsa toimia. Jos me annamme Kiovan Banderoviittien tehdä mitä he haluavat Odessassa, silloin me tulemme sallimaan saman rikoksen huomenna, tekijänä Kultainen aamunkoitto Kreikassa, Jobbik Unkarissa, tai jopa Marine Le Penin kansallisrintama ranskassa.
Riisukaamme systemaattisesti naamiot massamedian propagandalta ja imperialismin myötäilyltä. Totuus on konkreettinen ja vallankumouksellinen. Toukokuun 25. päivän vaalit, jotka käydään Ukrainassa Usa:n ja EU:n määräämän diktatuurihallituksen alaisuudessa – hallituksen, joka käy sotaa kansaansa vastaan, täytyy tuomita ja boikotoida.
Sekä ukrainalainen, että isovenäläinen nationalismi lietsoo etnistä vihaa, hajaannusta, kansallista orjuutta ja sosiaalista katastrofia oligarkkien, suurpääoman, IMF:n, EU:n USA:n ja Naton intressien hyväksi.
Ukrainan itsenäisyys ja yhtenäisyys voidaan turvata vain pakkolunastamalla oligarkkien omaisuus työläisten kontrolliin ilman mitään kompensaatiota näiille roistoille, ja uudelleenorganisoimalla koko talous ja yhteiskunta todellisella, eli anti-byrokraattisella, sosialistisella perustalla.
Valheeseen perustuva Rada pitäisi välittömästi hajoittaa. Työläisneuvostoja pitäisi muodostaa kaikkialla ja valita edustajia uuteen, todelliseen Radaan kansallisen keskustelun organisoimiseksi uuden perustuslain luomiseksi yhtenäistä, itsenäistä, ja sosialistista Ukrainaa varten, jota johtaa työläisten ja kansan neuvostot, eikä washingtonin, Berliinin ja Brysselin palkkaamat roistot.
* Kuolema fasismille! Vapautta ja rauhaa ihmisille!
* Kaikki valta työläisten neuvostoille!
6. toukokuuta 2014
.
Allekirjoitukset:
Savas Michael-Matsas, on behalf of the EEK, Greece
Sungur Savran on behalf of the DIP, Turkey
Alexander V. Buzgalin, Professor of Moscow University Lomonosov, Alternativyi, Russia
Daria Mitina, United Communist Party(OKP) Central Committee, Left Front, Russia
Said Gafourov, economist, journalist(Pravda), Moscow, Russia
Matyas Benyik, Board member of Karl Marx Society of Budapest, Chairman of Attac- Hungary
David Epstein, Professor, AMO-Leningrad, Russia
Attila Vajnai, President of EUROLEFT-HUNGARIAN WORKERS PARTY 2006, Hungary
Raquel Varela, Instituto de História Contemporânea, Universidade Nova de Lisboa, j Editorial board of the journal Rubra, Portugal
Mikhail Konashev, AMO-Leningrad, Russia
Peter Farkas, President – Karl Marx Society -Hungary
Dr. Elizabeth A. Bowman, President, Center for Global Justice, San Miguel de Allende, Mexico
Dr. Robert V. Stone, Professor Emeritus, Long Island University, New York, New York
Dimitris Mizaras, on behalf of the Marxist Workers League(MTL), Finland
Calliope Rigopoulou, Professor, University of Athens, Greece
Giagkos Andreadis, Professor, Panteion University, Athens, Greece
Jorge Altamira – Partido Obrero (PO), Argentina
Néstor Pitrola, Pablo López diputados nacionales de PO-Frente de Izquierda, Argentina
Marcelo Ramal, legislador de PO-Frente de Izquierda, ciudad de Buenos Aires, Argentina
Bertell Ollman, Professor , Dept. of Politics, NYU, USA.
Roberto Yépez y José Capitán, a nombre de Opción Obrera, CRCI, Venezuela
Jeremy Lester, political philosopher, editor of Counter-Hegemony, Britain
Ana Bazac, Professor, University of Bucharest, Romania
