Jos Kosovon julistautuminen itsenäiseksi tapahtuisi eri aikana ja eri paikassa, se voitaisiin luokitella itsemääräämisoikeudem toteutumiseksi. Kyseessä olisi alue, jossa samaa kieltä puhuva kansan enemmistö päättää perustaa keskusvaltaa ja valvoa sitä. Tämän päivän tilanne Balkanilla on kuitenkin toinen.
Kosovon itsenäisyys ja sen etukäteinen tunnustaminen USA:n ja EU -maiden enemmistön toimesta on kirjoittamassa loppuun yhtä kappaletta kirjassa, jossa oli laadittu Jugoslavian hajottamisen skenaariot. Kirjan käsikirjoittajana on toiminut rosvovaltioiden liittouma, ts. “kansainvälisen yhteisö”. Nyt kirjassa vuorossa on seuraava kappale, jossa on kirjoitettu tämän laittomuuden seuraamukset. Kaikki ne, jotka tuntevat aluetta ja sen historiaa, tietävät – ja monet ovat varoittaneet siitä – mitä seuraa kun Balkanilla rajoja siirrellään, karttaa muokataan ja muutenkin hauraita tasapainoja järkytetään.
Kosovon protektoraatin riippuvaisen itsenäisyyden julisti juhlallisesti Hashim Thaci, pääministeri ja UCK -terroristijärjestön johtaja. Kosovon albaanit juhlivat heiluttamalla Albanian, USA:n ja Naton lippua. Kosovon itsenäisyyden taustalla on sen täydellinen poliittinen riippuvuus Yhdysvalloista.
Sotilaallisesti riippuvaisen maan itsenäisyyttä takaa 1800 EU:n sotilaan läsnäolo. Suomi on siinä mukana. Nyt ja ainakin siihen asti kun/jos Suuralbanian “unelma” toteutuu, on kaksi Albaniaa. Vaikka EU ja Olli Rehn vakuuttavat, että kyseessä on sui generis -tapaus, silti monet maat tuntevat kylmät väreet selkärankaansa pitkin. Espanja pelkää Katalonian ratkaisematonta kansallista kysymystä, Romania Transilvaniasta, Bulgaria, Kreikka ja Kypros turkkilaisen vähemmistönsä reaktioita.
Tietenkään vallankumouksellisille kysymys ei ole ratkaistavissa “kansainvälisen oikeuden” kautta. “Itsenäistyminen” ei perustu oikeuskäsitteeseen, vaan vahvojen intresseihin ja voimaan. Jokaisella etnisellä ryhmällä Balkanilla on oltava itsemääräämisoikeus, Kosovon albaanit mukaan lukien. Mutta mikään kansa ei voi olla vapaa ja itsenäinen mikäli se on imperialismin ikeessä.
Palestiinalaisten itsenäisyysvaatimuksiin esimerkiksi imperialismin tekeytyy sokeaksi ja kuuroksi. Kosovon itsenäistyminen ei palvele sen kansan itsemääräämistarpeita, vaan imperialismin intressejä viedä Serbian pirstaloitumisen loppuun asti. Kosovon itsenäistyminen on viimeinen sinetti prosessille, joka alkoi “humanitaarisilla” Serbian vastaisilla pommituksilla yhdeksän vuotta sitten. Yksipuolisen itsenäistymisen julistaminen antaa vapaat kädet Pohjois-Kosovon ja Bosnian serbeille seuraamaan albaanien esimerkkiä. Samaa koskee Makedonian albaaneja, joilla on mahdollisuus julistaa maailman kolmannen Albaniavaltion itsenäiseksi.
Balkanin työläisten ja talonpoikien edessä avautuu vain yksi tie. Se on vallankumouksen ja Balkanin sosialistisen maiden federaation tie.
UCK:n elinkeinot
Kosovo on Euroopan köyhin maa. BKT asukasta kohti on 758 euroa, yhtä suuri kuin Etiopiassa tai Sambiassa ja kymmenen kertaa pienempi kuin Bulgariassa. EU on luvannut 700 miljoonan euron tukea. Albania tulee vastaan jonkin verran ja CIA hoitaa loput. Asiat eivät olleet aina yhtä ruusuisia Thacille.
Silloin kun hän johti terroristiarmeijansa serbisiviilejä vastaan, harjoitetut elinkeinot olivat toisenlaiset. Ennen kun serbivangit murhattiin, heistä otettiin “arvoesineet” talteen kaupattavaksi. Todellisuus oli järkyttävän raadollista. Koska teloitettu ei tunnetusti tarvitse sisäelimiä, niitä poistettiin ja myytiin ulkomaille. Näin mainitsee syyttäjä Carla del Ponte omaelämäkerrassaan. Ponte ei ole tunnettu serbisympatioistaan, pikemminkin päinvastoin. Noin 300 serbia oli ajoittain pidätetty ja viety ei vankilaan tai keskitysleiriin, vaan sairaalaan operoitavaksi. Ainoastaan munuaisten viemisestä maanalaisille markkinoille Thacin porukka sai 4 miljoonaa Saksan markkaa. Ponte kirjoittaa, että väitteisiin on olemassa todistusaineistoa.
__Dimitris Mizaras
