Alas troikan sosiaalisen kannibalismin ohjelmat! Velat mitätöitävä! Sosialistinen ratkaisu kriisistä lopettamiseksi! Alas kaikki kapitalistiset hallitukset! Työväenvallan puolesta! Alas imperialistinen EU – Yhdistyneiden sosialististen eurooppalaisvaltioiden puolesta!
Me, toiseen Euro-Välimeri-konferenssiin osallistuneet militanttityöläiset ja kansalaisaktivistit edustamme kansalaisjärjestöjä ja yhteiskunnallisia liikkeitä niin Euroopassa kuin globaalistikin, kuten myös muita erilaisten perinteiden vallankumouksellisen vasemmiston voimia, jotka osallistuvat yhteiskunnan taisteluihin, kutsumme työväenluokan ja kaikki sorretut ratkaisevaan vastakkainasetteluun pääoman voimien kanssa:
Lyödäksemme EU:n, EKP:n ja IMF:n troikan sekä kapitalististen hallitusten asettamat “säästötoimien” ohjelmat ja sosiaalisen kannibalismin sekä kaataaksemme troikan hallitukset.
Peruuttaaksemme julkisen velan finanssipääoman kansainvälisille koronkiskureille.
Rikkoaksemme lopullisesti siteet imperialistiseen Eurooppaan ja yhdistääksemme sosialistiselta pohjalta maanosamme työväenhallitusten ja työväenvallan johdolla, mikä avaa tietä kansainväliselle sosialistiselle ratkaisulle kriisistä ulospääsemiseksi.
Vahvistamme uudelleen tämän konferenssin alkuperäisen kutsun perusarviot
Jatkuva kapitalismin maailmanlaajuinen kriisi on uhkaavan barbarian perusta ja liikkeellepaneva voima. Erilaiset success storyt perustuvat “säästöihin”, eli sosiaaliseen kannibalismiin, jonka on määrännyt EU:n, EKP:n ja IMF:n troikka. Siihen viittaavat Irlannin, Kreikan, Espanjan ja Portugalin johtajat, mikä osoittaa hallitsevien luokkien ja niiden hallitusten kyynisyyttä. “Perspektiivit” talouden elvytyksestä synnyttämättä uusia työpaikkoja on ristiriita käsitteiden tasolla, eivätkä ne hämää ketään. Jo seitsemän vuotta kestänyt ennennäkemätön globaalikriisi on kehittynyt suuremmaksi kuin 1930-luvun suuri lama ja se on imenyt sisäänsä koko kapitalistisen maailman. Euroopasta on tullut kyseisen kriisin keskus, se uppoaa ylivelkaantumisen ja laman umpikujaan, joka nyt kärjistyy entisestään sillä, mitä IMF:n johtaja Christine Lagarde kutsuu deflaation lohikäärmeeksi.
Kansan valtaväestölle työttömyydestä on tullut loputon painajainen, ja sosiaalipalvelut erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla romahtavat raunioina. Työväenluokan pitkän ja kovan taistelun tuloksena saavutetut sosiaaliset ja demokraattiset oikeudet tuhotaan. Maahanmuuttajien yhteisöt kohtaavat rasistista syrjäyttämistä sekä hyökkäyksiä EU:n ja valtion taholta, joita auttavat vahvistuneet äärioikeistolaiset ja fasistiset jengit. EU on muuttanut Euroopan linnakkeeksi ja Välimeren haudaksi maahanmuuttajille. Tämän osoittavat loputtomat tragediat Lampedusassa (Italia) ja Farmakonisissa (Kreikka). Naisten sorto paisuu, kuten abortin vastainen lainsäädäntö todistaa Espanjassa, ja seksuaalisten ja muiden vähemmistöjen syrjintää lisätään.
Vastapainoksi yhteiskunnassa vastarinta kasvaa ja erityisesti eteläisessä Euroopassa, kuten Portugalissa, Espanjassa ja Kreikassa, joukkomobilisaatio nousee kohtaamaan oikeutuksensa menettäneitä hallituksia. Liikehdintää vastaan asettuvat hallitukset, jotka hallitsevat poikkeustilaan pohjautuvilla määräyksillä saadakseen kansa maksamaan kapitalismin konkurssista. Kärjistynyt luokkataistelu syventää kapitalismin kriisiä eri asteelle ja muodoille maassa toistensa jälkeen. Yksittäisiä voittoja kuten Portugalin satamatyöläisten äskeisessä taistelussa työelämän joustoja vastaan, Espanjassa terveydenhuollon yksityistämistä vastaan sekä Kreikan julkisen sektorin pitkittyneet lakot ja valtaukset osoittavat, että työväenluokan ja kurjistettujen joukkojen taistelutahto on kaukana siitä, että se olisi murtumassa. Päinvastoin, sosiaalinen ja taloudellinen kriisi on johtanut ennennäkemättömään poliittiseen kriisiin, joka on samalla porvarillisen parlamentarismin ja poliittisen vallan kriisi.
Nyt esiin nouseva kysymys ei koske sitä, mitä vallassa olevat porvarilliset koalitiot virkamiesteknokraattiensa avulla pystyvät tekemään kriisistä poispääsemiseksi, vaan kysymys koskee sitä, mikä yhteiskunnallinen luokka kykenee lopettamaan tämän loputtoman sosiaalisen katastrofin käyttämällä saamansa valtaa. Ulospääsy kriisistä tapahtuu kumoamalla vararikossa olevan järjestelmän ja rakentamalla yhteiskuntaa uuden perustan pohjalta. Meidän oma vastauksemme siihen on yksiselitteinen: yksinomaan työväenluokka kaikkien sorrettujen ja riistettyjen ja sosiaalisesti syrjäytettyjen tukemana voi onnistua siihen luomalla sosialismin yhteiskunnan perustaksi.
Maailmanlaajuisen kapitalismin kriisin ydin sijaitsee EU:ssa, se on horjuttanut taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti maanosaamme Atlantilta Uralille. Siinä kehityskulussa ilmenee vastakkaisia ja ristiriitaisia tendenssejä.
Yhtäältä Espanjassa kaksimiljoonaa protestoijaa kokoontui (22.3.) suurenmoiseen mielenosoitukseen arvokkuuden puolesta vaatien velan pyyhkimistä ja troikan hallitusten kaatamista. Toisaalta Ranskassa kasvava äärioikeistolainen Kansallinen Rintama saavutti mahtavan voiton kuntavaaleissa sen seurauksena, että kansanjoukot halusivat torjua François Hollanden sosiaalidemokraattis-liberalistista ja katastrofaalista politiikkaa.
Mitä itäisen Euroopan, Balkanin ja entisen neuvostoalueen tilanteeseen tulee, yhtäältä on Bosnian tapahtumat. Täysin odottamattomasti 5. helmikuuta työläiset nousivat kapinaan Tuzlan kaupungissa. Tässä Balkanin sydämessä sijaitsevassa protektoraatissa, jossa aikaisemmin riehui taantumuksellinen nationalistinen sota imperialismin interventioineen, kansannousu kärjistyi koko köyhän väestön massiiviseksi kapinaksi. Toisaalta marraskuusta 2013 alkaen ja erityisesti tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana Ukrainassa puhjennutta kansan levottomuutta ja epätoivoa heijastavaa liikehdintää onnistui manipuloimaan USA, EU, Nato ja muut imperialistit tarkoituksenaan ajaa väkisin läpi oma agendansa. Se tapahtuu tukemalla heidän omia amerikkalais-, eurooppalais- ja saksalaisystävällisiä sätkynukkejaan, jotka ovat yhtä korruptoituneita kuin Janukovytšin oligarkit. Tässä pyrkimyksessä käytettiin Euro-Maidanin liikettä, natsijärjestöjä kuten Svoboda (Vapaus) ja Oikea sektori sekä muita kansanmurhaan syyllistyneen Waffen-SS:n kannattajia, Hitlerin ja Stepan Banderan raadollisten kumppanien perillisiä.
Ukraina
Ukraina on koetinkivi meille kaikille vallankumouksellisille voimille ja emansipaatioliikkeille.
Pitkän aikaa kapitalismin restauraation loukussa ollut Ukrainan talous ja yhteiskunta on romahtanut. Interventiollaan USA:n ja EU:n imperialistit hyppäsivät tähän vaaralliseen kuiluun alistaakseen maan protektoraatikseen ja perustaakseen Naton sotilastukikohtia Putinin bonapartismin alla elävän neuvostojälkeisen Venäjän etulinjalle.
Tämä vahvistaa Trotskin vanhaa (1920-luvun lopulta peräisin olevaa) ennustetta siitä, että niiden maiden, joissa pääoma on pakkolunastettu, kapitalismiin uudelleenliittäminen kyseisen järjestelmän nykyisessä rappiovaiheessa tarkoittaisi, että se tapahtuu näiden maiden uussiirtolaistamisen kautta fasististen tai puolifasististen järjestelmien johdolla.
Vuoden 1991 jälkeen Brzezinski ja uuskonservatiivit ruhtinaallisessa pyrkimyksessään ”uuden amerikkalaisen vuosisadan” puolesta eivät vaatineet ainoastaan Venäjän piirittämistä vaan myös sen pilkkomista. 1990-luvun sodat ja Jugoslavian hajottaminen olivat esimakua siitä, minkä piti tapahtua Venäjällä sinälläänkin. Toisaalta Maastrichtin sopimus ja euron käyttöönotto Ranskan ja Saksan johdolla ovat alusta asti kytkeytyneet strategiseen tavoitteeseen laajentumiseksi itäiseen Eurooppaan kilpailussa hegemoniasta Euroopassa kylmän sodan jälkeisessä maailmassa.
Ukrainan tapahtumat ovat yksi dramaattinen episodi tässä kehitteillä olevassa kapitalismin restauraation ja imperialististen antagonismien prosessissa.
Kansainvälinen ja eurooppalainen vasemmisto on tässä historian tentissään reputtanut. Kaikenlaiset reformistit ja keskimaastossa olevat yhtyivät Euro-Maidan-liikkeeseen kykenemättä erottamaan vallankumousta vastavallankumouksesta. Nämä tervehtivät imperialismin välityksellä tapahtuvaa vallansiirtoa toiselta oligarkkien joukolta toiselle eräänlaisena… ”demokraattisen vallankumouksen voittona” tai ”arabikevään jatkona”!
Vastustamme tinkimättömästi Kiovan uutta oligarkkien hallitusta, joka koostuu USA:n ja EU:n imperialismin asiamiehistä. Ensimmäistä kertaa sodanjälkeisessä Euroopassa natsivoimat saavat kuusi merkittävää ministeriötä. Heidän brutaalit juutalaisvastaiset pogromisminsa, heidän terrorisminsa ja etninen vihansa on täysin peitetty läntisen ”demokraattisen” imperialismin – sionismi mukaan lukien – viitan alle.
Vastustamme pelättävää kehitystä täysin katastrofaalisesta sodasta Venäjän bonapartismin ja IMF:n sekä EU:n protektoraatiksi alistetun Ukrainan välillä. Sanomme ei kaikenlaisille alueiden liittämisille, ei Ukrainan hajottamiselle – kannatamme itsenäistä, yhtenäistä, sosialistista Ukrainaa! Rauhaa kansojen välillä – kaikki valta työväen neuvostoille!
Käännämme iskuvoimamme siirtolaistamiseen pyrkiviin länsimäisen imperialismin pyrkimyksiin. Olemme IMF:n, EU:n ja USA:n troikkaa vastaan, fasismia vastaan, Israelin sionistien peittämää antisemitististä pogromismia vastaan, banderistien ja kaikkien uusien fasisminmustien sadanpäämiesten etnistä vihaa vastaan.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sopeudumme Putinin isovenäläiseen nationalismiin. Sanomme: Krimin liittäminen Venäjän federaatioon on vain Venäjän pelikortti geopoliittisessa neuvottelussa hyökkäävää imperialismia vastaan. Tämä kääntyy ennen pitkää niin Ukrainan kuin Venäjänkin kansoja vastaan. Emme voi voittaa imperialismia sellaisen bonapartismin johdolla, joka on korvannut Gosplanit (valtiolliset tuotantosuunnitelmat) GosKlaaneilla, valtiollisilla lahkokunnilla, pyrkimyksessään ylläpitää tasapainoa eri oligarkkien välillä ja edistääkseen kapitalismin restauraatiota niin Venäjällä kuin Ukrainassakin. Vetoaminen ”suuren patrioottisen sodan” eepoksen uhrauksiin Hitlerin joukkojen invaasiota vastaan ei tarkoita, että olemme unohtaneet, että eepos on tapahtunut stalinistisesta byrokratiasta huolimatta Suuren Lokakuun vallankumouksen puolustamiseksi eikä isovenäläisen nationalismin ja byrokraattisen eliitin etuuksien tukemiseksi, joka lopulta raivasi myöhemmin tietä kapitalismin restauroimiselle. Me emme tule taistelemaan Venäjän oligarkkien uuden kultaisen kerhon vaurauden puolustamiseksi. Nämä joukot ovat rikollisia ja kansan vihollisia yhtä paljon kuin heidän kollegansa Ukrainassa. Vaadimme heidän kansalta varastamiensa omaisuuksien pakkolunastamista työväen kontrollin alle aitojen neuvostojen johdolla! Siihen pystyy vain sosialistinen vallankumous ja byrokratiasta vapaiden työväenneuvostojen voima. Tämä lopettaa kapitalismiin palautumisen prosessin, voittaa imperialismin ja rakentaa – ei suinkaan imperialistista Euroopan Unionia, joka on pääoman palveluksessa olevien kansojen vankila, ei liioin euro-aasialaista oligarkkien Tulliunionia, – vaan todellisen Sosialistisen Neuvostounionin, jossa vallitsee täydellinen itsemääräämisoikeus Euroopan Yhdistyneiden Sosialistidemokratioiden puitteissa.
Itä-Eurooppa ja Balkan
Toisessa Eurooppa–Välimeri-konferenssissa Unkarista, Puolasta ja Bulgariasta tulleiden tovereiden alustusten pohjalta tuli ilmiselväksi, että globaali-imperialismin paljon laulettu ”siirtyminen markkinatalouteen ja liberaalidemokratiaan” itäisessä Euroopassa ja Balkanilla vuoden 1989 jälkeen oli sosiaalinen katastrofi ja historiallinen epäonnistuminen. Ukraina on yllämainitun prosessin ruumiillistuma. Etnisistä ja paikallisista eroavaisuuksistaan huolimatta itäisessä Euroopassa on kaikkialla nähtävissä sama yhteiskunnallinen maisema. Siellä vallitsee yleisen epäteollistumisen (deindustralisaation) prosessi. Valtion teollisuuslaitosten yksityistäminen tapahtui kirjaimellisesti ryöstämällä ja entisten byrokraattien toimesta, jotka muuttuivat korruptoituneeksi kapitalistiseksi oligarkkien eliitiksi, jonka omaisuus on myyty ja vastaisuudessa suljettu tuomitsemalla työläiset massatyöttömyyteen. Organisoidun rikollisuuden kasvu synnytti mafioita, joilla on kytköksiä hallituksen oligarkkien kanssa. Kaikki sosiaaliset palvelut ja kansan elintaso on ajettu alas. Siellä esiintyy väestön joukkokurjistumista ja massiivista maastamuuttoa. Äärioikeisto, nationalistiset ja fasistiset järjestöt nostavat päätään samalla kun myös kansalaisradikalismi ja yhteiskunnalliset taistelut kärjistyvät.
Kansannousu Bosniassa, kuten aikaisemmat kapinat Bulgariassa, Romaniassa ja Sloveniassa tekevät selväksi sen seikan, että elämme täysin uutta vaihetta. Viimeisten kahden vuosikymmenen näennäinen ”rauhallisuus”, joka muistutti hautuumaan rauhaa ja oli inhimillistä tuskaa täynnä, on varmasti järkyttynyt, kun militantti työväenluokka ja kansanjoukot esiintyvät taas historian areenalla.
Solidaarisuudessa itäisen Euroopan ja Balkanin nousevien työväentaisteluiden ja kansanliikkeiden kanssa vaadimme:
- Stoppia kaikelle yksityistämiselle, tilalle teollisuuden uudelleenkansallistaminen työväenkontrollin ja -hallinnon alle!
- Taistelua korruptiota ja mafiaa vastaan takavarikoimalla oligarkkien kansalta varastamat vauraudet, ja niiden asettamista työväenvalvonnan alle!
- Kaikenlaisen itseorganisaation muotojen ja työväenneuvostojen rakentamista ilman byrokratian ja oligarkkisten eliittien edustajia! Kyseiset organisaatiot on tarkoitettu taistelu- ja valtaelimiksi sekä kapitalistisen restauraation järjestelmät korvaavaksi koneistoksi.
- Oligarkisten järjestelmien ja kaikkien fasististen jengien ja järjestöjen ja kaikkien tukahdutusvoimien hajottamista! On luotava työväen itsepuolustusjoukkoja sekä kansanmiliisi.
- Alas taantumuksellinen nationalismi ja etninen viha – kansainvälistä solidaarisuutta ja yhtenäisyyttä kaikille sorretuille kansoille! Balkanin Sosialistisen Federaation puolesta!
- Loppu itäisen Euroopan ja Balkanin siirtolaistamiselle imperialistisen EU:n ja IMF:n toimesta! Irti EU:sta ja Natosta! Euroopan Yhdistyneiden Sosialististen Valtioiden puolesta!
Eurovaalit
Tulevat eurovaalit toukokuussa tarjoavat mahdollisuuden interventioihin mitä erilaisimmilla keinoilla ja mitä erilaisimmissa olosuhteissa. Eri maissa järjestämme julkisia tapahtumia, jaamme painettua materiaalia ja konferenssimme yhteenvetoa ja ohjelmaa. Järjestämme solidaarisuustapahtumia ja kokoamme vallankumouksellisille itsenäisiä vaalilistoja ilman harhakuvia siitä, että Eurooppa olisi kulkemassa kohti edistyksellistä suuntaa tai että jonkinlainen EU:n ja sen instituutioiden uudistaminen voisi johtaa sosiaaliseen ja demokraattiseen Eurooppaan jättämällä vararikossa olevan kapitalistisen järjestelmän viitekehyksen koskemattomaksi, kuten Euroopan Vasemmistopuolue väittää.
Sitoudumme aloittamaan poliittisen kampanjan akuutin vallankumouksellisen internationalistisen vaihtoehdon ja sosialistisen kriisistä ulosmarssimisen puolesta. Kehitämme taisteluohjelmaa ja taistelemme sen pohjalta. Ohjelmamme perustuu seuraaviin peruslähtökohtiin:
- On taisteltava kansainvälistä koronkiskontaa sekä markkinoiden, pankkien ja finanssilaitosten diktatuuria vastaan pyyhkimällä pois kaiken julkisen velan, joka riistää ja murskaa miljoonien ihmisten elämiä. On taisteltava pankkien pakkolunastamiseksi työväen kontrollin alle.
- Kaikki sosiaaliseen kannibalismiin johtavat EU:n, EKP:n ja IMF:n määräämät säästöohjelmat on lakkautettava oitis. Kapitalistien, ei suinkaan riistettyjen, on maksettava heidän riistoon perustuvan järjestelmänsä kriisistä! On taisteltava, jotta palkkataso, eläkkeet ja muut sosiaaliset etuudet palautetaan sille tasolle, jonka sosiaaliset tarpeet, eivät vähemmistöjen voitot, vaativat.
- Joukkotyöttömyyttä vastaan kutsumme taisteluun irtisanomisten kieltämiseksi ja työaikojen jakamiseksi kaikkien työtätekevien ihmisten kesken. Julkisia investointeja infrastruktuuriin, jotka niin tai näin ovat elintärkeitä, tulee kehittää kiireesti uusien työpaikkojen luomiseksi.
- Suurteollisuuden pohatat aina kiristävät työläisiä hyväksymään enemmän leikkauksia palkkatasoon ja työpaikoilleen; he uhkailevat muutoin sulkevansa tehtaat tai siirtävänsä ne ulkomaille. Vastauksenamme tähän on oltava suljettavien ja irtisanottavien tehtaiden valtaaminen, niiden pakkolunastaminen ilman korvausta työväenkontrollin ja -hallinnon alle.
- On taisteltava päättäväisesti fasismia, rasismia ja naisten, seksuaalisten vähemmistöjen sekä muiden vähemmistöjen syrjintää vastaan! Maahanmuuttajia ja kaikkia sorrettujen yhteisöjä on puolustettava! On saatava yhtäläisiä oikeuksia kaikille työtätekeville, riippumatta ihonväristä ja etnisestä tai uskonnollisesta alkuperästä! Työtätekevien tulee organisoida kansanliikkeitä ja työväenmiliisiä fasistisia jengejä ja valtion tukahdutusvoimia vastaan.
- Porvarillisen valtion tukahdutusmekanismi, Nato ja imperialismin kaikki sotilastukikohdat ja liittolaisuudet on hajotettava. On osoitettava solidaarisuutta kaikille sorretuille kansankunnille, jotka käyvät imperialismin vastaista taistelua Afrikassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa!
- Kaikkien elintärkeiden ja välittömien työväenluokan ja kansanjoukkojen tarpeiden tyydyttämiseksi meidän taisteluhuutonamme täytyy olla: – Alas kaikki kapitalistiset hallitukset! – Työväenhallituksien ja työväenvallan puolesta! – Alas imperialistien Euroopan Unioni! Euroopan Yhdistyneiden Sosialististen Valtioiden puolesta!
Tulevaisuuden näkymät
Me, toiseen Eurooppa-Välimeri-koferenssiin osallistuneet sitoudumme vahvistamaan kansainvälisiä yhteyksiämme, kehittämään eri poliittisista traditioista tulevien vallankumouksellisten järjestöjen ja emansipaatioliikkeiden verkostoa Euroopassa ja sen ulkopuolellakin. Lupaamme järjestää säännöllisiä tapaamisia keskustellaksemme meidän yhteisistä toimistamme ja meidän kehityksemme näköaloista matkalla todellisen kansainvälisen vallankumouksellisen johdon rakentamiseksi, siis sellaisen, mitä aikamme akuutisti tarvitsee – Internationaalin, joka johtaa ihmisen universaaliseen emansipaation, maailmanlaajuiseen sosialismiin!
Ateena 30. maaliskuutta 2014
