Lehdistössä näkyi viime aikoina seuraavanlaisia otsikoita: ”VIENNIN VETO UHKAA LOPPUA KIINASSA. Tuhannet tehtaat liipaisimella USA:n ja Euroopan finanssikriisin vuoksi”, ”UNKARI JOUTUI MYRSKYN SILMÄÄN. Kriisi ravistelee kovin kourin uutta Eurooppaa”, ”FINANSSIKRIISI ALKOI HORJUTTAA EU-MAIDEN SITOUTUMISTA ILMASTOPAKETTIIN”, ”VIIKKOON LÄHDETÄÄN KUOLION UHATESSA”, ”KESKUSPANKIT PISTIVÄT KAIKEN PELIIN ESTÄÄKSEEN TÄYDEN TALOUSKATASTROFIN. Viimeinen keino käyttöön”, ”ISLANTI HORJUU KONKURSSIN PARTAALLA”, ”TÄYSI ROMAHDUS UHKASI KAKSI VIIKKOA SITTEN”, ”USA:n SUURIN SÄÄSTÖPANKKI (Washington Munual) KAATUI MAAN SUURIMPAAN PANKKIKONKURSSIIN”, ”PANKIT VOISIVAT KAATUA DOMINOJEN TAVOIN. Konkurssikierre synnyttäisi yleismaailmallisen talouslaman”, ”KOMMUNISTI-KIINA SAATTAA PÄÄTYÄ OSTAMAAN RAHALAITOKSIA WALL STREETILTÄ”
Kronikka
15.9. Jättiläinen investointipankki Lehman Brothers annetaan kaatua
17.9. USA:n valtio pelastaa AIG:n 85 miljardilla $
19.9. Roskapankki perustettavissa. 700 miljardia $ voi käyttää pilaantuneiden lainojen ostamiseen
25.9. Liikepankki JPMorgan Chasea ostaa Washingtonin Mutualin
29.9. Kongressi hylkää Paulsonin pelastuspaketin. Maailmalla pörssit romahtavat enemmän kuin kertaakaan yhden päivän aikana. Kriisi leviää Eurooppaan ja Islannin Glitn ir otetaan valtion haltuun
1.10. Senaatti hyväksyy uuden version roskapankista, joka hyväksytään 3.10.
5.10. Euroopassa valtiot korottavat kilpaa talletussuojiaan. Talletusten pako häämöttää
6.10. Eurooppa romahtaa. Kaikkien aikojen suurimat kurssilaskut pörsseissä. Islannissa pankkisektori romahtaa ja vie maan kohti lamaa
8.10. Keskuspankit leikkaavat ohjauskorkoaan USA:ssa, Britanniassa, EU:ssa, Kiinassa, Kanadassa, Sveitsissä ja Ruotsissa samanaikaisesti. Pörssien alamäki ei silti taltu
9.10. Kriisi saapuu Suomeen. Yli 10 000 suomalaisen rahat jäävät jumiin islantilaispankki Kaupthingiin kun tämä kaatuu
6.-10.10. Osakemarkkinat raunioituivat. Dow Jones on yli 40 alempana kuin viime vuonna ja se laskee 22 prosenttia viikossa. Tällaista ei ole ollut 75 vuoteen
11.-12.10. EU:ssa hätäkokouksia. Pankkeja otetaan valtion haltuun ja niiden luotoille luvataan valtiontakauksia
13.10. jälkeen toimenpiteitä ei enää keksitä. Markkinoiden liikkeet muistuttavat vuoristorataa
Muita faktoja
Kriisi on siirtynyt Kiinaan. Talletuskorko laskettiin 3,60 prosenttiin 3,87 prosentista. Edellisen kerran Kiinan keskuspankki pudotti ohjauskorkoaan 8. lokakuuta. Samana päivänä Euroopan keskuspankki, Yhdysvaltain keskuspankki, Englannin keskuspankki sekä Ruotsin, Sveitsin ja Kanadan keskuspankit laskivat ohjauskorkoaan yhteistuumin puoli prosenttiyksikköä. Viime vuonna talous kasvoi vielä 11,9 prosentin vauhtia. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennakoi, että Kiinan talous kasvaa vain puoli prosenttia ensi vuonna.
Tyhjät hyllyt venäläisessä supermarketissa Moskovassa muistuttavat ei reaalisosialismista vaan reaalikapitalismista. Tukkuliikkeet eivät välitä tavaroita koska pienet ja keskisuuret liikeketjut eivät kykene maksamaan velkaansa pois.
Pohjoismaat eivät maanantaina luvanneet suoraa taloudellisesta apua Islannille, vaan Suomessa vieraileva Islannin pääministeri Geir Haarde sai vain lämmintä kättä. Vararikon partaalla hoippuva Islannin hallitus esittää pian virallisen avustuspyynnön IMF:lle, kertoo Financial Times. Pelastuspaketti on lehden tietojen mukaan noin neljä ja puoli miljardia euroa.
Kriisi siirtyy Kiinan lisäksi myös Intian, Venäjän ja Brasilian kansantalouksiin. Tämä nelikkö on saanut nimen BRIC valtioiden nimien alkukirjaimesta. Näitä maita ekonomistit esittivät aikaisemmin kapitalismin luonnollisena veturina sen jälkeen kun vanhat kapitalismit eivät enää jaksa hengittää. Näiden maiden (esim. Kiinan) kaksinumeroinen kasvu on muuttunut yksinumeroiseksi ja ensi vuonna se putoaa lähelle nollaa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ilmoitti sunnuntaina sopineensa talouden vakauttamisohjelmasta Ukrainan kanssa. Ohjelma sisältää 13 miljardin lainapaketin maailmanlaajuisen talouskriisin seurausten helpottamiseksi. Joitakin maita pyritään pelastamaan tilapäisellä avustuksella pitääkseen geopoliittiset tasapainot yllä.
EU:lta viisi miljardia euroa kerjää myös Unkari, jolla näyttävä olevan Islannin syndrooma.
Argentiinassa kansallistetaan 10 suurinta investointipankkia. Kyseessä on samanaikaisesti eläkerahastot, joiden saatavat on 30 miljardin dollarin luokkaa. Näitä instituutioita hallinnoi monikansalliset yritykset kuin BBVA, HSBC, Holdings, MetLife Inc ja ING NV. Pyrkimys estää toinen Argentiinan valtion konkurssi kymmenen vuoden sisällä on pakottanut muiden valtioiden valuutat vapaaseen pudotustrendiin.
Pankkien jälkeen romahtamisvuorossa ovat tuhannet head funds-roskalainat. Niitä odotetaan menevän vararikkoon seuraavien kuukausien aikana.
Ranska perustaa suuren valtiollisen sijoitusrahaston tukeakseen vaikeuksiin joutuneita yrityksiään ja estääkseen niiden joutumista ulkomaiseen omistukseen. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy yllyttää Euroopan hallituksia lisäämään omistusosuuksia tärkeimmillä teollisuudenaloilla. Euroopan parlamentissa puhunut Sarkozy ehdotti valtiollisten rahastojen perustamista, jotka ostaisivat huokealla osakkeita kriisiyhtiöistä. Saksassa ensimmäinen pankki on ilmoittanut hakevansa pääomatukea uudesta pankkien pelastusohjelmasta. BayernLB -pankki sanoo hakevansa enimmillään 5,4 miljardia Saksan liittohallitukselta. Saksan 500 miljardin euron pankkitukipaketti hyväksyttiin liittopäivillä.
Brittannia vahvistaa RBS:n, HVOS:n ja Lloyds TSB:n pääomat 46,6 miljardilla eurolla. Saksa satsaa siihen 80 miljardia ja takaa pankkien väliset lainat 400 miljardilla eurolla. Ranska antaa takauksia 40 + 360 miljardin euron edestä, Espanja 100 miljardilla, Itävalta takauksia 85 miljardin ja lisäpääomaa 15 miljardin euron edestä ja Hollanti antaa takauksia 200 miljardilla eurolla.
Suomessa valtio siirtää omistuksensa kahdeksassa pörssiyhtiössä erilliselle omistajayhtiölle. Valtion kokonaan omistama Solidium saa vastatakseen valtion omistuksista niin sanotuissa ei-strategisissa yhtiöissä. Uudistuksen myötä valtio voi nyt aiempaa selvästi helpommin ostaa kansallisesti tärkeiden yhtiöiden osakkeita. Solidiumin hoitoon siirtyvät valtion osakkeet Kemirassa, Metsossa, Outokummussa, Rautaruukissa, Sammossa, Spondassa, Stora Ensossa ja TeliaSonerassa. Solidiumin hoitoon eivät siirry valtion omistukset Finnairissa, Fortumissa ja Neste Oilissa.
USA:n ja maailman pörsseissä on menetetty elokuusta 2007 alkaen 28 000 miljardia dollaria. Tämä tarkoittaa, että ”on haihtunut” puolet koko maailman finanssiarvoista. Yhdysvaltojen tai suunnilleen EU:n BKT:n verran rahaa (11 000 miljardia) on hävitty neljän viikon aikana. Ainoastaan yhden päivän aikana Wall Streetistä katosi 1100 miljardia dollaria. Kansainvälinen talouskriisi saattaa kasvattaa työttömien määrää 20 miljoonalla ensi vuoden loppuun mennessä, ennakoi Kansainvälisen työjärjestön ILO:n pääjohtaja. Pääjohtaja Juan Somavia arvioi, että ensi vuoden lopussa työttömien määrä voi nousta ensi kertaa historiassa yli 210 miljoonan. Somavian mukaan kasvu voi olla suurempikin, jos nykyistä taloustilannetta ei saada pian käännettyä parempaan.
Fedin johtaja Ben Bernanke arvioi, että tarvitaan uusia radikaalitason muutoksia, jos halutaan elvyttää kansantalous. Vaalien jälkeen (15.11.) on tarkoitus pitää Washingtonissa kansainvälinen kokous, johon osallistuu johtajia yli 20 maasta. G20 kokouksessa porvarijohtajat pohtivat mahdollisuuksia perustaa uutta Bretton Woodsin tapaista sopimusta. Uudentapainen säätö on saanut myös nimen Uusi rahan Jalta.
Kriisin analyysi
Historian pahin painajainen on vienyt kapitalistien unen. Yhteiskunnallisen järjestelmänsä romahdus häämöttää. Romahdus, joka on pahempi kuin vuoden 1929, ja 1930-luvun lamaa syvempi taantuma tekevät tuloaan.
Sen jälkeen kun asuntolainojen kupla puhkesi Yhdysvalloissa kesällä 2007, tämä ennuste ei ole vain parantumattomien vallankumouksellisten marxilaisten huulilla. Se on näköala, jota toistelevat jatkuvasti niin George Soros ja Alan Greenspan kuin instituutiot kuten IMF tai kansainvälisten järjestelyjen pankki (BIS – Bank for International Settlements). Sub-prime lainojen romahdus aiheutti maailmanlaajuisen myllerryksen ja luottokriisin, joka omalla vuorollaan heitteli öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat ensin ylös ja sitten alas ja ajoi kansantaloudet yleismaailmalliseen taantumaan ja laman partaalle.
Vuosien 2007-08 aikana näimme ennennäkemättömiä rahapumppauksia pankkien toimesta Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Satojen miljardien dollareiden, eurojen ja jenien veronalennukset kulutuksen piristämiseksi kuin myös korkotason alentaminen eivät onnistuneet pysäyttämään talouksien alamäkeä. Uusiliberalistisen vaiheen loppu on täällä läsnä kun Reaganin ja Thatcherin yksityistämisen opit on kumottu kapitalistien toimesta. Northern Rock Isossa Britanniassa syyskuussa 2007 ja Bank Bear Sterns Yhdysvalloissa maaliskuussa 2008 on ollut viimeinen sinetti uusliberalismista luopumisessa.
Fanny Mae perustettiin vuonna 1938 valtiollisena roskapankkina helpottaakseen kotitalouksia romahduksen seurauksista. Freddie Mac perustettiin edellisen kilpailijaksi vuonna 1970, silloin kun Bretton Woods oli tullut tiensä päähän, ja Nixon oli lopettamassa dollarin vaihdettavuuden elokuusta 1971 alkaen. Molemmat yritykset ovat tänä päivänä yksityisten käsissä ja nauttivat valtion tuista. Finanssiglobalisaation ja hallitsemattoman keinottelun vuosina (2002-07) näistä yrityksistä tuli erittäin aggressiivisia levittämällä yhä suurempia riskejä kansainvälisille osakemarkkinoille. Ne onnistuivat kasaamaan 5400 miljardia dollaria, summa, joka on yhtä suuri kuin Yhdysvaltojen kauppavelka (FT 9.9.08), mikä tarkoittaa että sen vastattavat on 40 prosenttia USA:n BKT:sta. Nyt on tullut totuuden hetki. Sijoittajat alkoivat vetää pääomansa ko. yrityksistä, mikä pakotti Paulsonin ryhtymään ensimmäiseen pelastusoperaatioonsa (6.-7.9.). Näin ollen USA:sta on tullut maailman suurin hedge fund -roskalainojen omistaja. Tällä tavalla tappiot ja yhä suurempien romahduksien riskit eivät ole eliminoitu vaan kansallistettu, muutettu valtion tappioiksi ja riskiksi. Print Share:n mukaan (9.9.08) USA:n valtio sai 200 miljardia osakepääomaa ja samalla 6000 miljardin velkaa. Tämä ei lopeta vain uusliberalismin harhaa, vaan myös myytin, jonka mukaan kapitalismilla pätee jotkut itse sääntelyn näkymättömät mekanismit.
Joka tapauksessa Paulson on pakon edessä. Ainoana ratkaisuna hän näkee toimenpiteitä, jotka voisivat vakuuttaa kansainväliset sijoittajat jatkamaan toimintaansa. Itse asiassa maailman vahvin talous, Yhdysvallat, on samanlaisen riskin edessä, jota vuosituhannen alussa kohtasivat Latinalaisen Amerikan maat, kuten esim. Argentiina vuonna 2001. Vaikka USA:lla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kansallistaminen, viimeinen on luonut uusia ongelmia. Sivupankeilla on talletuksia Fannie Mae:ssa ja Freddie Mac:ssa 36 miljardin dollarin edestä. Tämä omaisuus on myös haihtumassa ja aiheuttaa suurelle joukolle muita pankkeja konkurssipaineita. Pankkien kansallistamiset veivät 200-300 miljardia dollaria, mikä on poissa mahdollisista muiden laitosten pelastusresursseista. Sen vuoksi suuri investointipankki Lehman Brothers annettiin mennä vararikkoon. Se yhdessä Merrill Lynchin myymisen ja AIG:n pelastamisen kanssa osoittavat, että yleismaailmallinen luotto- ja finanssikriisi ei ole pysäytetty vaan se on vielä vasta alullaan. Historian suurin rahan pumppaus ei onnistunut ratkaisemaan fiktiivisen pääoman jättiläiskasaantumisen ongelmaa.
Vuodet 2002-2007 oli fiktiivisen pääoman ennennäkemättömän ekspansion aikaa. Uusiliberalistinen vaihe loppuu kansainväliseen talousmyrskyyn vuosina 1997-2001. Prosessi alkoi Kaukoidästä ja johti Venäjän ja maailman suurimman hedge fundin (Long Term Capital Management) vararikkoon ja amerikkalaisen dot.com –taloudet romahdukseen. Näitä seurasi jatkoromahduksia kuten esim. jättiyritykset (Enron) tai valtiot (Argentiina). Yrityksessä välttyä poliittiseen epävakauteen joutumista, lisättiin keinotteluaktiviteettia. Tämä tarkoitti halpaa rahaa ja velalla operoimisen laajennusta. Velasta tehtiin omistuskirjoja ja niitä joko kaupattiin tai niillä annettiin takauksia lisälainojen saamiselle. Näin syntyi johdannaisten jättiläispyramidit. Tällä tavalla synnytettiin lukemattomia kuplia. Alussa kuplat osoittautuivat voiton ehtymättömäksi lähteeksi. Nyt huomataan, että ne muodostavat loputonta miinakenttää, joka kattaa koko planeettamme. Johdannaisilla ei ole mitään taloudellista arvoa sinällään. Niiden hinta muodostuu kysynnästä keinottelun markkinoilla. (ks. Myös Jack Rasmus).
Vuonna 2002 johdannaisia oli 100 000 miljardia dollaria. BIS:n arvioin mukaan vuonna 2007 niiden “arvo” nousi 585 000 miljardiin. Kaikki arvot, joita tuotetaan reaalitaloudessa nousee 50 000 ja USA:ssa 13 000 miljardiin dollariin. On ihan selvää, että mikään keskuspankin interventio ei voi kontrolloida tätä johdannaisten tsunamia. Maailman rikkain sijoittaja Warren Buffet on luonnehtinut johdannaiset “joukkotuhoaseiksi”. Kasvu 2002 jälkeen perustui yksinomaan yhtäältä johdannaisilla keinotteluun ja toisaalta Kiinaan, jonka merkittävä ylijäämä auttoi amerikkalaista kapitalismia vajeittensa rajoittamisella. Tämä akseli sai nimekseen silta Goldman Sachsista Pekingiin. Ei ole pelkkä sattuma se, että hedge funds:n kriisin ensimmäiset oireet oli nähtävissä Shanghain pörssin romahduksessa helmikuussa ja toukokuussa 2007.
Millainen kriisi?
Johdannaiset eivät ole kapitalismin virheveto. Pääoman laajennettua tuotantoa ei voi esiintyä ilman kuplia. Nykyinen kriisi ei ole syklinen kuten aikaisemmat kasvukipua merkinneet kriisit. Kyseessä on järjestelmän ratkaisemattomien ristiriitojen kärjistyminen ja auki puhkeaminen kapitalismin ollessa historiallisen rappionsa vaiheessa ja se merkkaa rastin ajalle, joka voi osoittautua historian käännekohdaksi.
Ensimmäinen sellainen mahdollinen käännekohta oli vuoden 1929 romahduksen jälkeen. Se oli maailmanhistoriallisen Lokakuun vallankumouksen kaiku. Vallankumouksen leviämistä ei voitu estää sillä, että ensimmäisen maailmansodan jälkeen palattiin kapitalismin kasvuaikana olleeseen kultakantaan. Tämä oli tullut tiensä päähän ja seurauksena oli Venäjän vallankumous. Vanhat konstit johtivat romahdukseen, lamaan ja toiseen maailmansotaan. Romahduksessa vuonna 1929 katosi rahaa 10 kertaa enemmän kuin USA:n vuotuinen budjetti, joka oli siihen aikaan pieni. Nyt on kadonnut enemmän kuin puolet BKT:n määrästä. Miten vakaalla pohjalla tämä yhtälö voi olla, jos budjetti USA:ssa on niin vajaa kun voi olla.
Sodan jälkeen tuli Keynes ja Bretton Woods. Kultakanta lukittiin historian kaappiin ja alettiin järjestelmällisesti kumota järjestelmän omia lainalaisuuksia. Ennennäkemätön ekspansio perustui dollarikantaan, kun ensin tämän vaihdettavuus taattiin. Samaan kategoriaan kuuluu uusien instituutioiden rakentaminen kuten IMF ja Maailmanpankki. Toinen tekijä oli valtion interventio kansantaloudelle ja täystyöllisyys, jota se takasi. Kolmas seikka oli maailmanjako Jaltassa ja yhteiskunnallinen rauha, jota takasi työväenluokan perinteiset byrokratiat. Samaan kategoriaan taasen kuuluu New Deal, jonka idea otettiin 1930-luvun Rooseveltin USA:sta. Se johti fiktiivisen pääomaan syntyyn ja sen laajenemiseen. Kasvu saatiin aikaan keinotekoisesti mutta kuitenkin dominoiva tekijä kansantaloudessa oli edelleen tuottava pääoma esim. teollisuus. Lääke oli tilapäiseen kipuun ja kapitalismi oli kriisissä neljännes vuosisata myöhemmin, kun maailmaa rakentaneille inflatorisille dollareille ei löytynyt riittävää määrää kultaa vaihdettavaksi. Bretton Woods oli porvariston historiallinen perääntyminen vahvan sodanjälkeisen luokkataistelun edessä. BW:n sopimusten lopettaminen tuli yhtä aikaa proletariaatin hyökkäysvaiheen kanssa. Mustien liike USA:ssa, punainen toukokuu Ranskassa, 1968 -vuoden tapahtumat Euroopassa, Prahan kevät, Meksikossa, Argentiinassa, Vietnamin voitto, ja myöhemmin Somozan ja Shaahin kaatamiset. Vieläpä siihen asti suhteellisen vahvojen stalinististen byrokratioiden asema alkoi horjua. Proletariaatti oli spontaanisti ja ilman määrätietoista johtoa hyökkäämässä maailmanlaajuisesti.
Finanssiglobalisaatio antoi pääomalle, jolla ei löytynyt tuottavia kohteita, mahdollisuutta sijoittumaan. Uusliberalismi loi kurjuutta kolmannessa maailmassa ja kolmannen maailman olosuhteita miljoonille pitkäaikaisille työttömille. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus syventyi ja syrjäytymisen gettoja syntyi suurissa metropoleissa. Työssäkäyville riistonaste moninkertaistui. Miltei kaikki ylijäämä siirrettiin pienen loismaisen talousoligarkian käsiin, jonka keinottelumahdollisuuksia ja ahneutta tuettiin. Finanssiglobalisaatio käytti hyväkseen kapitalismin ristiriitoja, mutta ei voinut ratkaista niitä. Sen sijaan ristiriidat kärjistettiin ja myös uusia luotiin. Tilannetta on verrattu kärjellään seisovaan pyramidiin, jonka taivasta kohti oleva pohja on 500 000 miljardin dollarin kokoinen täynnä fiktiivijohdannaisia. Seisova kärki on vain 50 000 miljardin dollarin kokoinen piste. Syntyisikö siitä vakautta vai päinvastoin?
Romahdusta 1997-98 seurasi Seattle (1999), Praha, Göteborg ja Genova, sekä argentinazo ja indifada. Valtava finanssi- ja fiktiivipääoman laajentuminen ja 11.9. seurannut sotasarja olivat pääoman vastahyökkäys. Nyt periodi päättyy talouden romahdukseen, sotien häviämiseen ja mahdottomuuteen sovitella orastavaa proletariaatin liikehdintää metropoleissa.
Vallankumouksen uusi aalto edessämme
Luokkataistelussa on alkamassa uusi vaihe, jonka seurauksena voi olla järjestelmän poliittinen epävakauttaminen ja kansallisten tai yhteiskunnallisten yhteenottojen kärjistyminen. Siirtymäkautemme vallankumouksellinen luonne tulee taas kriisin aikana esille ja asettaa meille haasteita. Mitään lineaarista automaattista yhteysjanaa kriisin ja vallankumouksen välillä ei ole. Kriisin seurauksena voi ihan hyvin olla barbaria. Aikamme dialektinen käsittäminen pitää olla strateginen tavoite. Elämme aikaa, jonka olosuhteissa vallitsee ja hallitsee kapitalismi, joka on korkeimmassa vaiheessaan, imperialismissa.
1. Vallankumouksen ensimmäinen aalto jyräsi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta se koki tappioita. Näin ollen historian ensimmäinen työväenvaltio jäi eristyksiin jättiläiskokoisten imperialismin paineiden keskellä. Syntyi vastavallankumouksellinen byrokraattinen kasti, joka kaappasi vallan neuvostoproletariaatilta.
2. Toinen aalto kehittyi toisen maailmansodan jälkeen mutta sen tukahdutti luokkakompromissit sekä Bretton Woodsin ja keynesismin takaama hyvinvointi.
3. Kolmanneksi vallankumous nostaa päätään edellisen kauden rappeutuminen vuosina 1968-73. Byrokraattiset mekanismit olivat vielä riittävän voimakkaat tukahduttaakseen tämänkin aallon.
Seurasi finanssiglobalisaatio, jonka muovautumisen aikana stalinismi lakkasi olemasta johtava voima työväenliikkeessä. Sen lisäksi sosialidemokratiasta on tullut yksi uusliberalismin isännöitsijöistä. Luokkataistelun areenalla on nyt kasvamassa uusi taistelijoitten sukupolvi, jolla ei ole aikaisempien polvien taakkaa hartioilla. Toisaalta finanssiglobalisaation hengitystila on niin kapeaa, että joutuu raatelemaan omia nahkoja. Siksi on perusteltua väittää, että vallankumouksen neljäs aalto tekee tuloaan.
Jokaisen tätä tosiasiaa tiedostavan rehellisen ihmisen pitää olla huolissaan ja pohdittava, miten tästä umpikujasta voisi päästä ilman, että ihmiskunnan ja sivilisaation tulevaisuus olisi vaakalaudalla.
__1.11.08
__Dimitris Mizaras
__Huom! Alustus esitettiin keskustelutilaisuudessa Oulussa lauantaina 1.11.2008
