Synkkinä aikoina talouden gurut yrittävät kukin lyödä pöytään omia ennustuksiaan. Tämän kriisin aikana ennusteet osoittautuvat jyrkästi toinen toisesta poikkeavaksi, jopa vastakohtaisiksi. Synkimmän ennustuksen on tähän asti esittänyt Tapiola Pankki, jonka mukaan ns. ”talouden piristyminen on tapahtunut vain tunnelmien tasolla”. Analyytikko Jari Järvisen mielestä suhdannepohja ei ole saavutettu, vaan se on vasta edessäpäin. Pankki ennustaa BKT:n laskevan tänä vuonna yli 7 prosenttia viiden sijasta. Järvinen ei allekirjoita Sampo Pankin ennusteita. Vientinäkymätkin ovat aiempaa dramaattisempia ja vienti tänä vuonna supistuu 22,5 prosenttia aiemmin ennustetun 20,5 prosentin sijaan. Järvisen mielestä, työttömyys nousee ensi vuonna 11,0 prosenttiin 10 prosentin sijasta.
”Asiantuntijoilla” on kahdenlaiset luvut; on niitä lukuja, joita ne tarkoittavat itsellensä toinen toiselle, ja niitä lausuntoja, jotka on tarkoitettu kansalle. Yhdestä tv-ruudusta tilanteesta puhutaan totta kuitenkin perustelemalla, miksi velkaantumisen sietoraja on ylitetty ja nyt on leikkausten vuoro. Toisessa taasen lupaavat, että nousu on jo alkanut, mutta pitää meidän olla kärsivällisiä koska kasvu tulee olemaan hidasta. Tällä tavalla annetaan ymmärtää, että kaikki ne tulevat mullistukset saattavat olla väliaikaisia. Sauli Niinistön mukaan, ”menot ovat mitoitettu kuplatalouden tuloihin”. Toisin sanoen nyt kupla on puhjennut, tulot supistuvat, ja siksi, menot on leikattava. Kriisin lasku siis pitää maksattaa työtätekevillä. Ensi vuoden budjettia rahoitetaan 13 miljardin euron lainalla. Tämä kaikki mikäli tilanne pysyy samanlaisena eikä laskusuhdanne kiihdy.
Työmarkkinajärjestöjen laskelmat ennustavat ensi vuodeksi dramaattisia madonlukuja kunnille. Ko. ekonomistit kiinnittävät huomiota Suomen kokonaistuotannon 8,5 prosentin ennennäkemättömään pudotukseen. Sen mukana romahtavat kuntien verotulot. Tulot romahtavat työttömyyden rajusta nousustakin. Edessä on lisää velanottoa ja verotusasteen korjaamista ylöspäin. Työttömyyden ekonomistit arvioivat nousevan jopa 13 prosenttiin. Ko. ekonomistien ryhmään kuului asiantuntijoita Akavasta, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Kirkon työmarkkinalaitokselta, Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta, SAK:sta, STTK:sta ja Valtion työmarkkinalaitokselta.
Vientiteollisuuden sydämessä, Tampereella työttömyysaste on suurempi kuin keskimäärin Suomessa. Kymmenestä suurimmasta kaupungista pahin työttömyysaste löytyy nyt Lahdesta (14,7 %). Tampere (14,6 %) on aivan kärjen tuntumassa. Seuraavina tulevat Oulu (13,4) ja Jyväskylä (13,2) ja sen jälkeen Pori (12,5 %), Turku (12,2 %) ja Kuopio (12,0 %). Juha Pusilan (Varsinais-Suomen TE-keskus) mukaan, Turussa työttömyys nousee vielä 3-4 prosenttia eli 15-16 prosenttiin. Jos ei tule lisää tilauksia Turun työttömyysaste nousee jopa 6–8 prosenttia, pahimmillaan 20 prosenttiin. Suomen Pankin ennuste työttömyydestä on 13 prosenttia ensi kevääseen mennessä.
Työttömyysasteen raju nousu ei näytä huolestuttavan vallanpitäjiä. Työllistämistoimissa Suomi on OECD-maiden häntäpäässä, vaikka työttömyyskriisi kiipeää lähihistorian ennätyskorkeuksiin. Teollisuusmaiden järjestö vertasi tilannetta 29 jäsenmaassa. Keskimäärin työttömyysaste näissä maissa on 8,5 prosenttia, mutta sielläkin räjähtämässä käsin. Työttömyyden lieventämiseksi järjestö vertasi aktiivisten toimenpiteiden käyttöä 20 jäsenmaassaan. Ainoastaan Belgiassa ja Itävallassa on panostettu Suomea vähemmän työttömyyden torjumisessa. Muutaman prosentin sadasosa BKT:sta (0,01) riittää Suomelle käytettäväksi tämän ongelman ratkaisemiseen.
__Dimitris Mizaras
