Kyproksen ”pelastus” on taloushistorian törkeimpiä ryöstelyretkiä. Taustalla on koe, jolla Saksan eliitti pyrkii euroalueen kahtiajakoon. Termi ”balkanisaatio” on tullut jäädäkseen. Samalla kokeella testataan muitakin ”uudistuksia”, kuten siirtyminen pankkien julkisesta tuesta (bail-out) pankkien omaan tukeen (bail-in). Viimeinen tarkoittaa sitä, että nyt kun pankkiensa tukemisen seurauksesta valtiot ovat ylivelkaantuneita, pankkien tuki tapahtuu oman vastuun kautta, ja periaatteella ”kestäkööt ne, jotka kestävät”. Loput saavat kaatua.
Näin siis Kyproksella oli kaksi kuplapankkia, Laiki ja Kyproksen Pankki. Kuplapankilla tarkoitetaan rahalaitoksia, joiden taseissa on varoja moninkertaisesti enemmän maan bruttokansantuotteeseen verrattuna. Nämä pankit ovat antaneet lainoja monta kertaa enemmän kuin talletukset niiden holveissa sallisi. Huonoimmat luvut ovat eräissä Hollannin, Luxemburgin, Maltan ja jopa Saksan pankeissa. Laikin kuolemantuomion syyt piilevät Kreikassa. Kun Kreikan valtionvelka parturoitiin, Laiki kärsi siitä eniten, samanaikaisesti kun Saksan ja Ranskan pankeissa olleet Kreikan valtion velkakirjat pysyivät koskemattomina.
EU paukuttelee henkseleitä siitä, että on pelastanut Kyproksen konkurssilta. Maa olisi tarvinnut n. 17 miljardia euroa selviytyäkseen välittömästä maksukyvyttömyydestä. EU lupasi 10 miljardia, mikäli maa onnistuu saamaan kasaan vajaat kuusi miljardia lisää. Kyproksen pankit menettivät Kreikan valtiovelkakirjojen leikkauksessa noin 4,5 miljardia euroa. Sen lisäksi ehtoihin kuuluisi kolmen ”tummapukuisen” miehen säännöllinen vierailu saarivaltiossa. Sillä nimellä etelävaltioissa tunnetaan Troikka, joka koostuu EKP:sta, EU:sta ja IMF:sta. Näin Kypros liittyi protektoraattivaltioiden joukkoon. Uutta tässä oli se, että Kyprosta kehotettiin hakemaan omanvastuunosuutensa verottamalla kaikki pankkien talletukset. Hallitus teki siitä lakiluonnoksen ja esitti sen eduskunnalle hyväksyttäväksi. Parlamentti hylkäsi sen murskaenemmistöllä.
Kyproksen pääministeri ja talousministeri lähtivät sitten kerjuumatkalle alkaen ensimmäiseksi vanhasta ystävästä, Venäjästä. Viimeiseksi mainittua maata viiden miljardin laina Kyprokselle ei rasittaisi lainkaan. Putin on kytköksissä EU:hun ”north stream” –projektin kautta. Kaikki tiesi, että EU ei katsoisi suopealla silmällä Kyproksen auttamista Venäjän toimesta. Kypros on pieni alle miljoonan asukkaan maa, jonka bkt on alle puoli prosenttia EU:n bkt:sta.
Sen strateginen ja geopoliittinen sijainti sekä etnisdemograafinen jako ja lähihistoriansa antavat maalle suuremman painoarvon. Kyproksen satamat olisi hyvä vieraanvarainen kohde venäläisille sotalaivoille, mikäli nämä joutuisivat poistumaan tukikohdastaan Syyriassa Assadin mahdollisen kaatumisen jälkeen. Sen lisäksi saarivaltion aluevesiltä löytyy merkittäviä kaasuesiintymiä, joiden esiin kaivaminen voisi kiinnostaa Venäjää. Moskovassa neuvoteltiin kolmen päivän ajan. Putinin vastaus oli NIET. Neuvottelut olivat salaisia. Emme siis tässä vaiheessa voi tietää, vaatiiko Venäjä mahdottomia lainan vastikkeeksi, vai menikö se EU:n linjalle North Streamin konsensuksen nimessä.
Seurasi joukko poliittisia tapahtumia, jotka pakottivat Kyproksen palaamaan EU:n syliin ja hyväksymään talletusten parturoinnin ym. Merkelin ja Schäublen ehdot. Turkki solmi rauhasopimuksen omien kurdien kanssa. Tähtäimessä on Pohjois-Syyriassa de facto perustettu kurdivaltio. Samalla rauhansopimus kääntää Turkin aggressiivisuuden lähteen, Kyproksen suuntaan. Muutama päivä rauhansopimuksen jälkeen Turkki alkoi vaatia itselleen Kyproksen kaasuesiintymiä uhkaamalla Kyproksen kahtiajaolla. Samaan aikaan Obama vieraili Israelissa painostamassa Netanjahua sovittelemaan erimielisyytensä Turkin kanssa. Netanjahu joutui soittamaan Erdoganille ja pyytämään anteeksi noin kolme vuotta aikaisemmin tapahtunutta välikohtausta Mevi Marmara –laivan yhteydessä.
Laiki –pankki muutetaan roskapankiksi. Sen terveet pääomat siirretään Kyproksen pankille, joka saa itselleen myös Laikin maksettavat velvoitteet. Monet ekonomistit Kyproksella arvioivat, että pian Kyproksen pankki on samassa tilanteessa kuin Laiki hieman ennen vararikkoa. Pankit avattiin kahden viikon sulun jälkeen, mutta sieltä saa nosta rahaa vain rajoitetusti. Pankkisektori oli Kyproksen ”raskasteollisuus”. Sivutuotteena maassa myytiin myös turismia. Nyt pankkisektori on tuhottu ja se omalla vuorollaan tuhoaa myös turismin. Kyproksen kansalle koittaa kovat ajat. Bruttokansantuotteen ennustetaan laskevan 25 prosenttia seuraavien kahden kolmen vuoden aikana ja työttömyys kasvaa kaksinkertaiseksi.
Noin kuukauden joutuu vielä odottamaan ennen kun 10 miljardin euron ensimmäinen erä on annettu Kyprokselle. Siihen asti kyproslainen kuluttaja ja palvelusektori joutuvat elämään ammentamalla tipoittain likviditeettiä. Palkoista, maksumääräyksistä ja leikkauksen ulkopuolella jäävistä talletuksista saa nostaa vain ennakkoa. Pahinta on se, että Kyprokselle pumpattu euromäärä menettää muualla EU:ssa omaavia ominaisuuksiaan. Kyproksella sitä ei voi käyttää tavallisessa kaupanteossa, oli kyseessä sitten sisäinen toimi tai vientitoimi. Kyproksen euro on siten erilainen kuin se, mitä käytetään muissa EU-maissa. Maan hallituksella ei ole minkäänlaisia työkaluja korjata euron vajaata funktiota saarivaltiossa. Toistaiseksi Kypros pysyy teho-osastolla. Syynä ei ole se, ettei jaksa sieltä nousta, vaan se, että lääkkeet pitävät sen sängyn pohjalla. Yli 100 000 euron talletuksista leikataan jopa 60 prosenttia.
.
Mitä hallitsematon vararikko maksaa
Kyproksen pieni koko ja talouden suppea volyymi voi aiheuttaa suuria taloudellisia katastrofeja EU:lle. Yksittäisten pankkien voidaan antaa kaatua, mutta valtion konkurssi voi ajaa Euroopan Unionin kartoittamattomaan alueeseen, terra incognitaan. Arvioiden mukaan kustannukset Kyproksen vararikosta ja erosta EU:sta voivat olla satojen miljardien luokkaa. Jos maa menee vararikkoon, samassa asemassa voi olla myös EKP. Kyproksen pankkien velkakirjojen suurin osa on sijoitettu EKP:n tileihin vakuuksina likviditeetin saamiseksi Target2 –järjestelmän mukaisesti.
Kyseiset velkakirjat ovat 10 miljardin euron suuruisia ja niiden takana on Kyproksen valtio. Bank of America, Merril Lynch’n raportin mukaan, Kyproksen vararikko ja eroaminen EU:sta arvioidaan maksavan kaksi prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Summa noussee siis 260-290 miljardiin euroon vuoden 2013 sisällä. Kyproksen ero EU:sta johtaisi neljän suuren EU-maan bkt:n laskuun. Sen arvioidaan johtavan 1,3 prosenttiin pienempään bkt:n kasvuun vuosina 2015-2020.
Ranskalle Kyproksen ero maksaisi vähintään 170 ja Saksalle 240 miljardia euroa. Koko EU:lle Kyproksen hallitsematon vararikko maksaisi 1000 miljardia euroa vuosien 2015 ja 2020 välisenä aikana. Sen lisäksi eri maiden (Espanja, Italia) lainakorot nousisivat pilviin. Voi kuvitella mitä tapahtuisi jos Italian kokoinen valtiomahti joutuisi samaan tilanteeseen, mikäli Kyproksen kokoinen pieni maa voi aiheuttaa näin suurta haittaa eurooppalaiselle kapitalismille.
.
Kaksi eri eurovaluuttaa
Eräiden analyytikkojen mukaan Kyproksen tilanne on ensimmäinen tapaus, jossa maa eroaa eurosta euroalueen sisällä. Talletusten parturoinnin jälkeen pääomaliikkeiden kontrolli merkitsee sitä, että Kyproksen eurolla on eri arvo kuin samalla valuutalla muissa maissa. Tällä tavalla perustetaan kahden tason euroja. Prosessin edetessä nämä kaksi tasoa voivat erkaantua toisistaan niin paljon, että kyseessä enää on kaksi eri, joskin samaa nimeä kantavaa valuuttaa. Talletusten pakkolunastuksen koe on huolestuttanut säästäjiä muissakin maissa, mihin euron alennettua arvoa voitaisiin soveltaa. Kyproksen kriisin ollessaan pahimmillaan, Italiasta ja Espanjasta karkasivat noin 500 miljardia euroa parin viikon aikana.
Pankkijärjestelmän balkanisaatio on jo alkanut ja se aikatauluttaa euroalueen jakoa kahden vaiheen Euroopaksi.
.
Dimitris Mizaras
