APE 02.02.2008

Luvattu 150 miljardin dollarin elvytyspaketti ei ole estänyt USA:n talouden syöksymistä taantumaan ja pian lamaan.

Summasta kuluttajille on luvattu 100 miljardia veroalen muodossa. Paketti kasvattaa entisestään valtion budjetin tähtitieteellisen tason vajetta. Kansalle ei kerrottu, mistä tuo “reikä” budjetissa katetaan. Sen sijaan vaje kasvatetaan vielä suuremmaksi.

Bush ehdottaa jättiluokan budjettia Pentagonille ensi vuodeksi. Summa nousee 515,5 miljardiin dollariin. Pentagonin budjetti on 7,5 % suurempi tämän vuoden summaan verrattuna.

Reutersin mukaan Bush aikoo vaatia ensi maanantaina kongressilta 70 miljardin akuuttiapua Irakin ja Afganistanin sotien jatkamiseksi.

Ajettaessa Annapolisin, Michiganin, Kalifornian, Nevadan tai Etelä-Carolinan kaduilla turisti usein törmää taloihin, johon on kiinnitetty kyltti: Myytävänä. Lähempänä todellisuutta olisi merkintä: ulosmitattu. Samaa näköalaa avautuu muissakin Yhdysvaltain taajamissa ja osavaltioissa. Taantuman merkit USA:n kansantaloudessa on nyt näkyvissä kaikkialla.

Joulun aattona television kamera vangitsi ja kuljetti koko maailmalle amerikkalaisen unelman karmeat kuvat. Hylättyjen junavaunujen keskellä, lentokentän kupeessa ja mielettömän melun keskellä asui kokonaisia perheitä ja pieniä lapsia. Telttataajamia syntyy tällä hetkellä Yhdysvalloissa ennätystahdissa. Ensimmäinen telttayhteisö perustettiin viime heinäkuussa itäisessä Los Angelesissa. Siellä asui silloin 20 ihmistä. Nyt samoihin puitteisiin on “mahdutettu” 200 henkeä, suurin osa heistä lapsiperheitä.

Inland empire -alueen julkisivu tuo mieleen vuoden 1929 romahduksen ja John Steinbeckin tunnettun romaanin. Kapitalismin kriisin sosiaalinen katastrofi alkaa olla mittava. Asunnottomien määrän räjähtävän kasvun lisäksi nousussa ovat rikollisuus ja taudit. USA:n ennätys ulosmittauksissa on Kalifornian niemellä: 250 000 ulosmitattua taloa koskettaa vajaan miljoonan ihmisen kohtaloita. On vain ajan kysymys, milloin roskalainaansa lyhentämään kykenemätön joutuu muuttamaan telttakaupunkiin.

Valtakunnallisella tasolla vuonna 2007 talojen ulosmittausten määrä nousi 405 tuhanteen. Jonossa konkurssinäköalaa odottaa vielä puoli miljoonaa kuluvan vuoden aikana. Global Insight -sijoitusyhtiö arvioi muistiossaan liittovaltion pormestareille, että ulosmittausten luku lienee ensi vuodeksi n. 1 400 000 taloa. Muistion mukaan, mikäli tämä näkymä toteutuu, se tietäisi vielä 524 000 työpaikan menettämistä, 6600 miljardin dollarin saamattomia verotuloja sekä 130 USA:n kaupungin uppoamista lamaan ainoastaan tästä syystä. Sen lisäksi se lamauttaisi entisestään asuntomarkkinat Yhdysvalloissa 1200 miljardilla. Tämän perspektiivin vaikutukset jo surkeassa tilassa olevaan sosiaaliongelmaan eivät askarruttaneet yhtiön muistion tekijöitä.

Pörssiromahdukset nopeuttavat lamaansyöksyä

Porvarilehdet yrittävät “valistaa” lukijoitaan aloittamalla talouskirjoituksiaan tyyliin: kriisi alkoi viime kesänä asuntolainarahastojen romahdettua. Tämä on vain osa totuutta. Kapitalismin kriisi on kokonaisvaltaista. Se piilee järjestelmän rakenteissa ja johtuu sen ratkaisemattomien ristiriitojen taipumuksesta tulla sovitelluiksi.

Kriisi koskee niin reaalitaloutta kuin fiktiivistäkin taloutta, sekä tuotantoa että finanssi- tai luottotasoa. Kriisi reaalitaloudessa, eli vaikeus kiskoa enempää lisäarvoa työvoimasta pakotti globalisaatioon, resurssien rationaalistamiseen ja pääoman ekspansioon ennennäkemättömiin mielikuvitussfääreihin. Glogalisaatio ja fiktiivinen talous, roskalainat ja -rahastot eivät ole reaalitaloudesta erillinen sektori. Fiktiivinen kasvu kehitettiin sen jälkeen kun reaalitalous ei pystynyt enää ammentamaan lisäarvoa tuotantoprosessissa. Kun fiktiivinen sektori kaatuu, reaalitalous ei voi jäädä henkiin.

Reaalitalouden ristiriitojen ratkaisu imaginaarista taloutta kehittämällä on vain kärjistänyt ristiriitoja. Niiden räjähtäminen tänään on paljon äänekkäämpää esim. vuoden 1929 kriisiin verrattuna. Tilanne kokonaisromahduksesta tulee olemaan sitäkin kaaosmaisempaa, mitä suuremmaksi kuilu on päässyt kasvamaan reaali- ja fiktiivitalouden välillä. Kapitalismissa kansantalouden ylimääräiseksi kasvaneella osalla on taipumus romahtaa. Silloin me puhumme kuplan puhkeamisesta.

Itse asiassa ainoa seikka, joka pitää kapitalismia yhä hengissä on psykologia. Uskoa talouteen ja luottamusta epämääräisiin muuttujiin mitataan ahkerasti ja se on osa tämän päivän kapitalistien taloustieteen tutkimusta. Äskettäisessä puheessaan Kaliforniassa Bush kuvaili talousnäkymiä vaikeiksi, mutta sanoi olevansa optimisti. Hän vielä vaati kansalaisilta, että tämä hänen uskonsa tulevaisuuteen siirtyisi heille ikään kuin pyhän hengen välityksellä.

Porvarianalyytikot hämäävät kansaa vesittämällä termien määrittelyt. Kriisillä tarkoitetaan ohimenevää tilapäistä häiriötä. Kuplalla taas tarkoitetaan markkinoiden ylikuumenemista tai korjausliikettä, joka toimii tervehdyttävästi. Heidän mielestään kriisin jälkeen alkaa uusi kasvu ja kaikki jatkuu ennallaan. Asiat eivät ole näin. Tämä kriisi on kuolemantauti ja kupla on sen laajasti puhjennut oire.

Kriisi ei siis johdu viime kesän kriisistä asuntomarkkinoilla, vaan päinvastoin. Kriisi rikkoi kapitalismin heikoimman lenkin, joka omalla vuorollaan toimii verukkeena kriisin syvenemisessä joka tasolla. Sen vuoksi kriisi asuntomarkkinoilla ei pysynyt oman alan viitekehyksessä vaan laajentui koskemaan luottoa, pankkeja, velkakirjoja ja kansantaloutta kokonaisuudessaan.

Tämän seikan vuoksi perinteiset rahavirtojen pumppaukset tai korkotason laskemiset eivät pysty kääntämään taloutta alamäestään. Hillitsemättömän inflaation uhkakaan ei estänyt Fediä laskemasta korkoa kolmeen prosenttiin, eli tämän hetken inflaatiotasolle. Sellainen toimenpide, tai pelkkä sen odotus riitti aikaisemmin piristämään kansantaloutta. Nyt se ei vaan riitä, koska vika ei ole vain yhdessä talouden sektorissa. Sen vuoksi syntyy lama -sanaa käyttävät nyt muutkin kuin vasemmistolaiset intellektuellit. Äskettäin perinteiseen talousfoorumiinsa Davosissa kokoontunut kapitalistien kerma käytti lama-sanaa fakta -sanan synonyyminä. Siellä pohdittiin vain sitä, miten jyrkkää lamaan vaipuminen voi olla sekä millaiset voivat olla sen vaikutukset yleismaailmaiseen talouteen.

Talouden syyskuun 11.

Mustamaanantaiksi on maailman pörsseissä kutsuttu tammikuun 21. päivää. Vaikka Wall Street oli silloin kiinni pyhäpäivän takia, silti osakemarkkinoilta haihtuivat koko vuoden voitot yhden päivän kuluessa, 1,2 kertaa Suomen kokoisen talouden BKT:n verran, 208 miljardia euroa katosi vain Euroopan alueelta. Menetetyt arvot saavuttivat 7 % rajan, mikä on suurempi kuin romahduksessa, jonka aiheutti syyskuun 11. päivän iskut. Tällä kertaa ilman kaksoistornien “luhistusta”. Musta maanantai alkoi aamuyöllä Kaukoidän pörssien avauduttua. Nykyään romahdukset lähtevät idästä länteen ja jatkuvat seuraavana päivänä kierrettyään maapallon ympäri. Aasian markkinoiden musta maanantai oli pahin syöksy vuosiin.

Bushin lupaus 150 miljardin dollarin elvytyspaketista ja Fedin 0,75 prosentin koronlasku estivät toistaiseksi lopullisen romahduksen ja lykkäsivät ongelmat viikoksi eteenpäin. Kuluneen viikon aikana huomattiin, että positiiviset talousuutiset eivät kääntäneet markkinoita muuten kuin päiväksi kerrallaan. Negatiivisia talousuutisia tulvii sen verran paljon, että epävarmuus tulee jatkumaan aina suurromahdukseen asti. USA:n heikkous näkyy Japanin viennissä, joka supistuu neljännen peräkkäisen kuukauden ajan. Pelkästään joulukuussa vienti väheni 4.5 %. Se ei vain syvennä laman näkymiä Yhdysvalloissa, vaan se pakottaa Japanin koko vuoden lukemat miinukselle. Korot ovat Japanissa pitkään olleet miltei nollatasoa ja inflaatio alkaa näyttää sielläkin hampaansa.

Dollarin entisestään heikentyminen tulee vaikuttamaan samansuuntaisesti myös Euroopan viennissä. USA:n talouden näkymät tarttuivat myös teknologiaosakkeisiin Euroopassa. Intelin osakekurssi putosi 14% yhden päivän aikana vaikka teknologiayhtiö ilmoitti ennätystuloksestaan. Intelin mikroprosessoreita käytetään 80 prosentissa tietokoneista. Yhtiön liikevaihto kasvoi viime vuonna 10%, jonka seurauksena liikevoitto tuplaantui kahteen miljardiin euroon. Uutiset “taudin” leviämisestä ja laajentumisesta kaikkiin talouden sektoreihin pakotti Fedin laskemaan korkoaan lisää.

Selkä seinää vasten ovat ennen muita ns. hedge funds:it. Pääomaa rahan muodossa hedge fund -rahastoissa “lukittuna” on kahdentuhannen miljardin dollarin edestä. Suurin osa näistä rahastoista kokee keskimäärin 10 prosentin tappioita. Tämä aiheutti pettymyksen osakkaille, jotka vaativat sijoittamansa pääomat takaisin. Painostus ilmenee sillä, että osakkaat ovat sulkeneet rahoitushanoja, mikä on tukahduttamassa markkinoita. Eurooppalaiset hedge -rahastot päättivät myydä pois hinnalla millä hyvänsä osakkeita sekä lakata maksamasta juoksevia laskuja. Sen seurauksena osakehinnat romahtivat entisestään. Monet niistä pitävät päämajaansa Lontoossa. Corin, Phylon, Addax FX1, Henderson Global Currency, Odey Treasury, Sector ERV, Kinetic Special Situations tai Polar Technology ovat muutamia nimiä. Hedge fund:it lukitsevat sijoittajiensa rahat kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Syynä siihen on likviditeettikriisistä johtuva paniikki.

Pankit ja vakuutusyhtiöt

Kauko-idässä puhjennut romahdus 1997-98 siirtyi länteen kolmessa vuodessa. Vuonna 2001 pyörremyrskyn silmässä ei ollut Aasian tiikerit vaan yleismaailmaisen kapitalismin sydän, Yhdysvallat ja pääoman kehittynein it-ala. Silloin puhuttiin dot.com -kuplasta. Sitten seurasivat “terrori-iskut”, uusi sotakausi ja USA-Kiina -suhteisiin perustunut stabiliteetti. Nyt aikakauden tultua tiensä päähän, dot.com -kriisi muuttui ensin home.com -kriisiksi ja saman tien valtavaksi kuplaksi pankkisektorilla. Samalla vanha tuttumme dot.com -kupla palaa takaisin aikaisempaa kärjistyneimpänä.

Tämän periodin ominaispiirteitä on pankkien osalta sarja ilmoituksia, jossa kerrotaan monien miljardien dollarien tappioista. Tappiopankkien etupäähän sijoittuvat amerikkalaiset jätit kuten Citigroup, jotka ovat Merrill Lynchin kanssa maailman suurimmat pankit. Ensimmäinen ilmoitti 9,8 miljardin dollarin tappioista, mikä pudotti sen osakearvon 50%:lla. Ainoastaan viime vuoden viimeiselle neljännekselle, Merrill Lynch ilmoitti 9,83 miljardin dollarin tappioista. Sen osakkeet menettivät 42% arvostaan. J.P.Morgan on USA:n kolmanneksi suurin pankki. Sen tappiot subprime -kuplasta nousevat 1,3 miljardiin dollariin. Roskalainat ovat aiheuttaneet pankeille yhteensä toistaiseksi yli 100 miljardin dollarin vahingot. Alamäki on vasta alussa. Arvioiden mukaan yksistään Subprime -kupla tulee maksamaan pankeille 400 -500 miljardia dollaria. Summa ei sisällä keskuspankkien pumppaamia summia likviditeetin helpottamiseksi. Nämä tulevat nousemaan tuhansiin miljardeihin. West Fargo on suurin pankki länsirannikolla. Sen tappiot roskalainoista nousevat 1,56 miljardiin dollariin.

Pankkikriisi leviä globalisaation oloissa kuin lintuinfluenssa. Japanin suurin pankki, Mitsubishi UFJ Financial ilmoitti subprime -tappioiksi 50 miljardia jeniä. Viime vuoden syyskuuhun asti tappiot olivat neljässä miljardissa. Saksan WestLB -pankki kirjasi viime vuonna yhden miljardin euron tappiot. Tammikuun alussa saksalainen Hypo Real kirjasi 390 miljoonan euron tappiot liittyen roskalainoihin. Eurobank ennustaa maailmanlaajuiselle taantumalle jatkoa.

Virus iskee parasta aikaa USA:n vakuutusobligaatioihin. Tämä on luottokriisin seuraava lenkki, joka katkeaa. Siihenkään Fedin koron laskemiset eivät auta. MBIA on yhtiö, joka vakuuttaa velkakirjoja. Sen tappiot viime vuoden viimeisellä neljänneksellä nousivat 3,5 miljardiin dollariin. Roskalainat ovat jo vanha juttu, nyt kriisin ytimessä on pankit ja vakuutusyhtiöt. MBIA (Municipal Bond Insurance Association) on alansa suurin yhtiö. Euroopassa vakuutusyhtiöt noteeraavat vastaavanlaisia tappiota.

Islannin pankkien tulokset romahtivat loppuvuonna. Rahoitusmarkkinoiden epävakaus heijastuu ensin niissä pankeissa, jossa on otettu enemmän riskejä. Sveitsin UBS -pankki ilmoitti äskettäin uusista tappioistaan. Pankki ei ole tehnyt tappioita kertaakaan historiassaan. Nyt tappiot vain roskalainoihin sekaantumisesta nousevat 12 miljardiin euroon. Prosentuaalisesti suurimpien pankkien kurssit heijastavat luottokriisiä seuraavasti: Citigroup -46,3%, Wachovia -33,4%, Bank of America -22,8%, JPMorgan -20,3%.

Vaikka ilmoitetut tappiot riittävät siihen, että voisimme tehdä johtopäätöksiä, on sanottava, että ne taitavat olla todellisuuden jäävuoren huippu. Räikein tapaus on ranskalainen Societe Generale:n jupakka. Pankin nuori meklari Jerome Kerviel sai käytännössä vapaat kädet käsitellä 50 miljardin euron pankin rahoja “epävirallisissa pelissä” futuurikaupan parissa. Kun tästä pankille aiheutui miltei viiden miljardin euron tappiot, meklari tunnusti ja antautui poliisille vapaaehtoisesti. Meklarin asianajaja Christian Charriere väittää, että Kervielin esimiehet tiesivät koko ajan menoista. Muuten olisi täysin mahdotonta kiertää pankin riskienhallintajärjestelmiä vaikka kuinka meklari olisi kuinka taitava virkailija. Sitä paitsi jupakka paljastui vähän aikaisemmin, mutta pankin johto päätti pitää sen salassa toivossa ratkoa kriisiä ennen kun tappioista saataisiin avoimesti tietää.

Societe General on pyyhkinyt saataviensa luettelosta osia, jotka liittyvät subprime -kriisiin. Sen seurauksena ranskalainen pankki ei kykene maksamaan pois sen jälkeen saamiaan lainoja. Samassa veneessä on Belgian pankki Fortis. Talousanalyytikot puhuvat nyt Societe General -syndroomasta, joka kummittelee tämän päivän Euroopassa ja koko maailmassa. Sijoittajat pelkäävät, että muutkin pankit seuraavat toiseksi suurimman ranskalaisen pankin esimerkkiä ja “siivoavat” kirjanpitonsa. Markit iTraxx -indeksi mittaa pankkien kykenemättömyyttä lyhentää lainojaan. Niin 25 kuin 125:kin suurimman pankin ja vakuutusyhtiön kohdalla indeksi oli noussut 64 yksiköstä 69:än.

Korkomarkkinat ovat täydessä paniikissa ja kaaoksessa. Luottamuspula on näkyvissä ja on vain ajan kysymys, milloin paniikki heijastuu massiivisella osakkeiden poistamishuumalla. Viimeistään silloin tiedetään, että kun jokin kuolee, on hautajaisten aika.

__3.2.2008 __Dimitris Mizaras

– No virus found in this incoming message. Checked by AVG Free Edition. Version: 7.5.516 / Virus Database: 269.19.19/1258 - Release Date: 4.2.2008 10:10

Hitaasti mutta varmasti talebanit voittavat asemia Afganistanissa. Guardian -lehden uutisen mukaan eräs riippumaton kansainvälinen think tank pitää mahdollisena jopa Kabulin valtaamisen vuoden 2008 aikana.

Huolimatta Naton kymmenien tuhansien sotilaiden joukkojen läsnäolosta ja miljardeista dollareista, jotka ovat maksettu kansainvälisen avun muodossa talebanit hallitsevat pysyvästi tällä hetkellä 54 prosenttia maan pinta-alasta. Sen lisäksi he valvovat viljelyalueita maalla ja strategisia maanteitä. Näin sanotaan Senlis - Council:n raportissa. Lue lisää »

Vastakkainasettelu on yleistymässä ammattiyhdistysten ja hallitusten välillä useimmissa vanhan Euroopan maissa. Syynä voivat olla työ- tai eläkereformit, palkankorotukset, irtisanomiset tai koulutus. Ennustettu kuuma syksy alkoi tänä vuonna varhain ja koskettaa kansantalouden keskeisiä aloja. Saksassa rautatiet ja Britanniassa posti ovat sotajalalla, sillä aikaa kun Ranskassa ja Italiassa ammattiliitot valmistautuvat massiivisiin liikehdintöihin lokakuun 18. ja 26. päivinä vastaavasti. Lakkokuume on työläisten luonnollinen reaktio hallitusten pyrkimyksiin ratkaista sellaisia ongelmia kuin eläkepommi, yksityistämiset, työmarkkinoiden joustavuus, kilpailukyky. Taustalla on pääoman joustamattomuus ja kriisistä johtuva pakko ajaa taantumuksellisia uudistuksia lävitse.

Liikenneyhteydet lamaantuivat Saksassa

Perjantaina rautatietyöläiset (DB:n junakuljettajat) aloittivat lakkonsa, joka on pysäyttänyt liikenneyhteydet koko maassa. Vaatimukset koskevat jopa 31 prosentin tason palkankorotuksia. Junakuljettajaliittoon (GDL) kuuluu 15 000 jäsentä. Työnantajan joustamaton asenne on saanut enemmänkin rautatieläisten liittoja mukaan taisteluun. Työnantajan kääntyminen käräjäoikeuden puoleen viime elokuussa on nostanut solidaarisuusaallon rautateillä, koska työläiset näkevät jopa lakko-oikeutensa olevan uhattuna.

Työtaistelu on mielenkiintoinen siksikin, että se on kehittänyt uusia organisaatiomuotoja taistelujen koordinoinnissa. Työläiset menivät ohi Ay- liikkeen virallisten byrokraattisten menettelytapojen ja perustivat ns. “miniammattiliittoja”, ammattiyhdistyksen kääpiöitä, kuten saksalainen lehdistö kutsuu. Suuret liitot väittävät, että tällä tavalla työväenliike ei ole yhtenäinen, ja että tällainen vaikeuttaa vaatimuksia keskitetystä ratkaisusta. Keskitettyjen ratkaisujen aika on ohi. Niitä voivat jäädä kaipaamaan vain työnantajat. Viimeisten 14 vuoden aikana Saksan ammattiyhdistysten keskusliitto on menettänyt peräti 40 prosenttia jäsenistään. “Kääpiöliitot” ovat militantimpia ja ainakin niiden vaatimustaso näyttää olevan radikaalimpaa.

Britannia ilman postia

Eläkkeistä ja palkoista ovat eri mieltä postityöläisten liitto (CWU) ja Royal Mail. Yritys tarjosi työläisilleen 2,5 prosentin korotuksia ja 800 punnan vuosittaista bonusta. Työläiset vaativat inflaation mukaisia korotuksia ja muutoksia brittiläisen postin tervehdyttämisohjelmassa. Viime toukokuussa CWU oli hylännyt työnantajien tarjouksen ja meni lakkoon ensimmäistä kertaa 11 vuoteen. Tiistaina alkaa toinen kahden vuorokauden lakko ja mikäli vaatimuksia ei tyydytettäisi, työläiset menevät lakkoon, joka on voimassa toistaiseksi.

Tyytymättömyys Italiassa kärjistyy

Viime lauantaina Romano Prodi esitti hallituksensa ensi vuoden budjetin. Il Sole 24 Ore -lehden mukaan Prodin budjetti perustuu talouden 1,5 prosentin kasvuun. Budjetti pyrkii supistamaan alijäämäänsä BKT:n 2,4 prosenttiin. Huolimatta siitä, että hallitus on saanut 64 miljardin euron lisätulot valtion kassaan, silti se on saanut myös kansan tyytymättömyyden niskoilleen.

Vasta neljä päivää talousarvion esittämisen jälkeen Italian suurimmat ammattiliitot päättivät kutsua 3,5 miljoonaa jäsentään lakkoon julkisella sektorilla 26. lokakuuta. Työläiset vaativat vielä 2007 umpeutuneet määräaikaiset työsuhteet uusiksi. Samat kolme liittoa uhkaavat ryhtyä järeämpiin lakkoihin marraskuussa. 26. lokakuuta. Lakossa ovat myös Alitalian työntekijät Lombardiasta ja perässä tulevat palomiehet.

Ranskassa leikataan 1,6 miljoonan ihmisen eläkkeitä

Sarkozy aikoo yrittää sittenkin totreuttaa mahdottoman. Edellisen kerran vastaava yritys epäonnistui 12 vuotta sitten. Se ei johtanut leikkauksiin eläkkeisiin, vaan johti kaksi miljoonaa mielenosoittajaa kadulle. Sen lisäksi junaliikenne oli täydellisessä lamassa kaksi viikkoa. Suunnitelmista luovuttiin ja pian Alen Juppe hävisi vaalit. Mikään Ranskan hallitus ei uskaltanut sen jälkeen koskea eläkkeisiin. Sarkozyn suosio on jo laskenut yli 6 prosenttia kuukauden sisällä sen jälkeen kun hän ilmoitti puuttuvansa eläkkeisiin. Nyt ei ole mitään syytä uskoa, etteikö toistuisi samanlaisia julkisen sektorin taisteluita kuin vuonna 1995. Mielipidetutkimukset kertovat, että 1995 yli puolet kansasta vastusti uudistuksia. Vastaava luku nyt on 75 prosenttia.

Suomessa samat trendit

Suomessa Tupo on laitettu historian roskakoriin. Sitä johdonmukaisesti ajaneet työnantajat tulevat vielä yllättymään siitä, että liittokohtaiset ratkaisut voivat olla paljon huonompi ratkaisu heidän kannaltaan. Liittokierros aiheuttaa ylimääräistä painetta työnantajille. Palkkavaatimustaso on korkeampi ja lakkokynnys matalampi. Sen lisäksi vaatimukset saattavat sisältää rakenteellisia aspekteja. Yhden liiton voitto voi myös toimia muita liittoja kilpailuttavana tekijänä. Kemian- ja teknologianteollisuuden sopimukset nostivat kesän alussa yleisen tason riman korkealle. Vaikka heidät on jätetty yksin ja huolimatta siitä, että heidän johdossaan on oikeistolaisia johtajia, Tehyn jäsenet menevät todennäköisesti lakkoon, jota tukee koko kansa. Tehyn mallia seuraa kaupan työntekijöiden ammattiliitto Pam, joka on jättänyt lakkovarotuksen.

Vaatimusten sisältöä olisi syytä rikastuttaa yhteiskuntaa yleisellä tasolla koskevilla rakenteellisilla vaatimuksilla. Kunta-alan työntekijöitä kiristetään milloin sillä, että verotaso kasvaa ja milloin sillä, että palvelut tulisivat tällä haavaa maksullisiksi. Viimeinen tähtää yleisen mielipiteen pelotteluun ja tavoitteena on se, että sairaanhoitajat menettäisivät kansan tuen. Risto Parjanne ehti järkyttää kansaa sunnuntainkannanotollaan, jossa hän haluaa jopa lukioihin maksuja. Työväen tulee tyrmätä molemmat kiristykset. Kunnille on annettava se, mitä niiltä on otettu pois, jotta ne pystyisivät maksamaan työntekijöilleen kunnon palkkaa hyvästä työstään.