Työväen Mielipide #29 – Pääkirjoitus
On sanottu, että tämä hallitus ei tee muuta kuin odottaa tulevia vaaleja. Vanhasen pakenemista (tai häätöä) on käytetty viestittämään kansalle, että uusi pääministeri aloittaa puhtaalta pöydältä. On totta, että päätöksistä ikävimmät on suosiolla siirretty ensi vuodesta alkaen aloittavalle hallitukselle. Toistaiseksi Kiviniemen hallitus käy monella perinteisellä tavalla työväenluokan ja muiden köyhien ihmisten kukkarolla.
Suomalaisia sotilaita nähdään Etelä-Libanonissa jälleen ensi vuonna ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2006 jälkeen. Alueella on tapahtumassa suuria historiallisia muutoksia, jotka saattavat aiheuttaa geopoliittisia mullistuksia laajalle Lähi-idän alueelle. Yhdysvallat, Israel ja Nato yrittävät käyttää hyväksi YK:ta hegemoniansa turvaamiseksi uudessa tilanteessa. Suomi haluaa olla osapuolena vaikuttamassa tässä muutosprosessissa. Siitä kielii sekin, että maa hakee YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi vuodesta 2013 alkaen.
Suomessa poliittinen eliitti elää odotellessa ensi maaliskuun vaaleja. Kansantalouden ongelmat eivät näy ainakaan ensi vuoden budjetissa. Kipeämmät päätökset kapitalismin kannalta on lykätty vaalien jälkeiseen aikaan. Vain pääomapiirit tai virkamiehet puhuvat menojen leikkauksista tai eläkkeelle pääsyn ajan nostosta 70 ikävuoteen. Poliitikot ajattelevat vain halpamaisia populistisia temppuja. Sen jälkeen kun ensin maahanmuuttokeskustelu toi kaikki puolueet perussuomalaisten linjoille, nyt ”keskustellaan” Venäjästä.
1970-luku ei puhaltanut myötätuulta kapitalismin purjeille. Keynesiläinen talousjärjestelmä ontui ja dollarin vaihdettavuus oli kumottu. Öljyn hinta nelinkertaistui, Vietnam nöyryytti maailman mahtavimman sotakoneen, ja siirtomaat itsenäistyivät toinen toistensa jälkeen. Iranissa vallankumous panttivankeineen sai amerikkalaiset näyttämään naurettavilta. 1980-luvulle tultaessa Ronald Reagan ja Margaret Thatcher päättivät mullistaa kapitalismia. Uusi doktriini oli nimeltään uusliberalismi. Taloussektorin täydellinen yksityistäminen, valuuttojen kellunta, finanssipääoman globaali ekspansio ja aggressiivinen ulkopolitiikka olivat muutamia uusliberalismin muotoja.
Puheet työurien pidentämisestä eivät lopu, vaan kiihtyvät mitä enemmän lähestymme vaaleja. Kantaa asiaan ottaa enemmän virkamiehet ja työnantajat / elinkeinoelämä ja vähemmän poliitikot. Viime keväänä luotiin hallituksen, työläisten ja työnantajien kesken ns. ”Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma”. Vajaan puolen vuoden kuluttua EK:n Lasse Laatunen vaatii 70 vuoden eläkeikää: perusteluna on se, että ”se on mukavan pyöreä luku”, kuten hän ilmaisi. Tässäkin asiassa Suomi katsoo maailmaa saksalaisten silmälasien kautta. Saksassa ollaan nostamassa eläkeikä 70 vuoteen, mikä on sama kuin Bismarckin aikana, jolloin Saksassa eläkeikä oli 70 ja elinajanodote 65 vuotta. Nykysuomessa ko. suhde on päinvastoin. Jos onnistuttaisiin luomaan Bismarckin ajan olosuhteita Suomessa ja Saksassa, eläkeikä olisi nostettava 80 vuoteen ja 8 kuukauteen.
Joka vuosi 11. syyskuuta Kreikassa pidetään Thessalonikin kansainväliset kauppamessut. Siellä pääministeri pitää linjapuheensa koskien talouspolitiikkaa. Perinteisesti on myös järjestetty hallituksen vastaisia mielenosoituksia. Tänä vuonna talouspolitiikan näkymiä on linjannut Kansainvälinen Valuuttarahasto, EU:n komissio ja Euroopan keskuspankki.
Lisää …
Halvaksi tuli Afganistanin hallitukselle Mohammed Zia Salehin pestaaminen presidentti Karzain neuvonantajaksi. Kuten The New York Times -lehti kirjoittaa, hänen palkkansa maksoi CIA, jonka puolesta Salehi vakoili monen vuoden aikana.
Edellistä syvempi lama uhkaa ensi vuonna Britanniaa ja koko kapitalistista maailmaa. Uuden laman vaarasta varoittaa lehtihaastattelussaan Englannin keskuspankin johtokunnan jäsen Martin Weale. Hänen mukaansa pankki ennustaa, että talouden supistuminen alkaa tämän vuoden viimeisen vuosineljänneksen aikana.
Ateenassa niin troikka (IMF, EKP ja EU-komissio) kuin maan hallituskin hehkuttavat optimismin ilmapiiriä. Protektoraattimaa ja sen ”suojelijatahot” ylpeilevät siitä, että ensimmäisen muistion tavoitteet ovat saavutettu. Artikkelissaan Wall Street Journal –lehdessä Olli Rehn puhui Kreikan renessanssista, ja kehui tapaa, millä Kreikan hallitus pani täytäntöön troikan käskyt lisäämällä: ”Joko me uimme tai uppoamme kaikki yhdessä”. Samanaikaisesti Financial Times –lehti kertoo, että jotkut eurooppalaiset pankit ovat perustaneet työryhmiä, jotka arvioivat seuraamuksia Kreikan tai muun maan erottamisesta euroalueesta. Berliinissä Bundesbankin aloitteesta neuvotellaan mahdollisuudesta asettaa jonkun maan tai pankin valvotun konkurssin tilaan.
Kreikan kriisi sai ekonomistit ympäri maailmaa vakuuttuneeksi siitä, että kapitalismin pulmien pääpaino on Euroopassa. Kaikki toivo asetettiin Yhdysvaltain taloudelle, joka näytti silloin elpymisen merkkejä. Tuoreempien näyttöjen mukaan työttömyys Yhdysvalloissa nousee huimaan tahtiin, kasvu yskii, ja Fed jatkaa elvyttämistään ostamalla painetulla rahalla joukoittain erääntyneitä velkakirjoja.
