Epäonnistuessamme raskaana hintana on Jobbik ja fasismi

[Kesäkuun 9. ja 10. päivä RedMed –verkosto (Punainen Välimeri, redmed.org) järjesti Ateenassa yleiseurooppalaisen työväenkonferenssin. Luonnollisesti siellä keskityttiin niin Egyptin ja Turkin kapinoihin, Kreikan tilanteeseen kuin myös siihen, miten RedMed voisi järjestää vastarintaa taantumukselliselle kehitykselle. Kaikki alustukset tavalla tai toisella kertoivat kapitalismin kyvyttömyydestä selviytyä hengissä nykyisestä kriisistä. Konferenssin yhteydessä haastattelimme unkarilaisaktivisti Mátyás Benyikiä. Benyik edusti Ateenassa Budapestin Marx-seuraa ja Attacia, jossa hän on perustajajäsenenä. Benyik puhui meille Unkarin poliittisesta tilanteesta, poliittisten puolueiden voimasuhteista, vasemmiston tilasta ja fasismin nousun vaarasta.]


· Millainen on talouden tila Unkarissa tänään?

Talouden taantuma alkoi vuonna 2010, eikä tällä hetkellä ole olemassa minkäänlaisia perspektiivejä, että tilanne voisi muuttua. Nykykriisi näyttää olevan pitkäkestoinen. Todellisuudessa lama alkoi tietyssä muodossa vuonna 2008. Ennen sitä talouskasvu perustui ennennäkemättömään yksityissektorin ja kotitalouksien velkaantumiseen. Lainat oli sidottu Sveitsin frangiin. Velan määrä kaksinkertaistui automaattisesti, kun Unkarin valuutta devalvoitiin talouden piristämiseksi.

· Millaisia seuraamuksia muuten siihen liittyy?

Tämä vaikutti kielteisesti koko yhteiskuntaan. Sosialistihallitus hankki lainansa Euroopan Unionista. Sen jälkeen hallitus erosi rahakavallusten ja muiden skandaalipaineiden seurauksena vuonna 2010. Silloin valtaan nousi äärioikeisto pääministeri Viktor Orbánin johdolla. Viimeksi mainittu joutui törmäyskurssille konservatiivioikeiston kanssa siitä, että Orbán kieltäytyi IMF:n ”tukilainoista”, mikä taasen loukkaa eurooppalaisen porvariston intressejä.


· Miltä näyttää yhteiskunnan oikeistolaistuminen poliittisesti?

Orbán muutti kaiken. Ensin hän teki merkittäviä uudistuksia instituutioihin. Uusi perustuslaki korostaa sitä, että Unkari on kristillinen valtio, jota yhdistää jatkuvuuden lanka maailmansotaa edeltäneeseen Unkariin. Meillä esiintyy myös demokraattisten oikeuksien kaventamista. Orbánin puolue, Fidesz on asettanut omia miehiään kaikkialle valtiokoneistossa. Orbánin ehdoton hegemonia tekee hänen järjestelmästään erityisen despoottisen. Fidesz vaihtaa katujen nimiä ja karkottaa kaiken sen, mikä viittaa työväenluokkaan. Punalippu on punainen vaate Orbánin järjestelmälle. Kaikki, minkä Orbán yhdistää stalinistiseksi katsomaansa menneisyyteen, on kiellettyä. Unkarissa vallitsee kulttuurinen nationalismi. Symbolit kuten turul-lintu esiintyvät kaikkialla.

· Miten on tilanne työväen oikeuksien kannalta?

Uusi työlaki rajoittaa työväen oikeuksia äärimmäisen paljon. Joustavia työsuhteita on solmittu ennätyksellisen paljon. Todellisuudessa työehdot eivät lainkaan päde missään. Työnantaja saa työllistää kenet vain haluaa, niin pitkäksi aikaa kuin haluaa ja sillä palkalla kuin haluaa. Ainoastaan 10 prosenttia työläisistä kuuluvat ammattiliittoon. On kuusi keskusliittoa, joista Fidesz kontrolloi kolmea ja sosialistit loput.

Mitkä ovat voimasuhteet valtapuolueiden välillä?

Unkarin sosialistinen puolue perustettiin 1988 kokouksessa, joka päätti liittyä Sosialistiseen internationaaliin. Sosialistinen puolue hajosi sittemmin kolmeen osaan vuonna 2010 maan hallituksen kaataneiden skandaalipaljastusten seurauksena. Sen lisäksi on olemassa Unkarin työväenpuolue, entisistä stalinisteista koostuva nurkkakuntainen ryhmittymä, joka on myös jakaantunut kahtia. Toinen sen osista on dogmaattisen ultravasemmistolainen. Toinen osa flirttailee Fideszin kanssa. Työväenpuolue on ollut vuodesta 2006 Euroopan Vasemmistopuolueen jäsen. Fidesz käytti hyväkseen vasemmiston surkeaa tilaa, ja sen onnistui saada 2/3 parlamentista. Tämä antoi puolueelle mahdollisuuden muuttaa kaiken laittamalla sen äärioikeistolaiselle putkelle. Valvomalla perustuslaillista oikeusistuntoa Orbán muutti sen virkakauden viidestä vuodesta yhdeksään vuoteen. Unkarissa toimii myös monia oikein pieniä trotskilaisryhmiä.

Mitä Jobbik edustaa?

Jobbik on rasistinen uusnatsipuolue. Itse nämä esiintyvät amiraali Miklós Horthyn jälkeläisinä ja Itävalta-Unkarin keisarikunnan jatkajina. Ennen toista maailmansotaa Horthy oli laatinut neljä juutalaisvastaista lakia, joiden nojalla maan juutalaiset luovutettiin Hitlerille ”jatkotoimenpiteitä” varten. Jobbik suhtautuu vihamielisesti kaikkeen, mitä se pitää vieraana tai muukalaisena. Juutalaisten lisäksi muukalaisia olivat myös romanit, joiden silloinen asema Unkarissa asema ei ollut parempi kuin romanien asema nykyisin Slovakiassa.

Jobbik on myös äärimmäisen populistinen. Se suhtautuu vihamielisesti ulkomaiseen pääomaan, joka sortaa omaa kansallista pääomaamme. Jobbikilla on iskuryhmiä, eikä se epäröi käyttää niitä usein. Kaikki natsien miliisit pukeutuvat mustiin vaatteisiin ja käyttävät natsitunnuksia. Niistä tavallisin on risti ympyrän sisällä, mutta myöskään hakaristin käyttö ei ole heille harvinaista. Eräs sen miliiseistä, ns. unkarilainen kaarti, on laiton ja toimii maan alla.

”Liike kulttuurisen perinnön säilyttämisestä” koostuu kirjaimellisesti Jobbikin puolisotilaallisista joukoista. Äskettäin pidetyn juutalaisten yleismaailmallisen konferenssin yhteydessä hallitus kielsi Jobbikin iloksi kaikki mielenosoitukset. Puolueen retoriikka on täynnä vihan fraaseja kuten ”kaikki tiet johtavat Auschwitziin”.

Edellisissä vaaleissa Jobbik sai 17 prosenttia äänistä ja sijoittui parlamentissa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Vuoden 2014 vaaleissa Jobbik asettuu ehdolle yhdessä Sosialistisen puolueen Gordon Bajnain kanssa. Niiden tavoitteena on silloin vaalien voittaminen, ykkössija.


This entry was posted in Artikkelit, ulkomaat, EU. Bookmark the permalink.