Kaataako Kreikka globaalikapitalismin?
Johdatus samannimiselle alustukselle Turun sosiaalifoorumissa marraskuussa 2011
Keväällä 2010 Kreikka tunnusti, että kansantaloutensa oli vararikon partaalla. Vuonna 2007 Yhdysvalloista alkanut kapitalismin kriisi on usein muuttanut ilmenemismuotojaan. Ensin se alkoi asuntolainojen kriisinä ja pian se muuttui pankki- ja luottokriisiksi. Pankkeja tuettiin myyttisillä summilla, joiden arvioidaan tänä päivänä nousevan yli kolmannekseen koko maailman bkt:sta. Yksi pankki oli kuitenkin liian suuri pelastettavaksi. Syksyllä 2008 annettiin kaatua maailman suurin investointipankki Lehman Brothers. Pankkien pelastaminen oli kansallisvaltioiden ja sitä kautta kansalaisten hartioilla.
Tällä tavalla kriisi oli sosialisoitu ja kriisin polttopisteessä oli tällä kertaa valtiontaloudet. Tämä kaikki tapahtui ilman että pankkijärjestelmää olisi pelastettu. Rahanpumppaukset (bail out) pankeille hoidettiin kahdella tavalla. Yksi tapahtui painamalla lisärahaa, kuten teki USA, joka valmistelee kolmannen erän tähtitieteellistä elvytyspakettiaan. Toinen tapa tukea pankkeja oli valtion budjetista, joka euroalueella oli muutenkin alijäämäistä. Velkaantumalla lisää valtiot saavuttivat viimeisen kestokykyrajansa, eli maksukyvyttömyyden tilan. Nyt kyse on siitä, kuka tulee pelastamaan valtiontalouksia, ovatko ne toiset valtiot? Miten? Minkä kokoisesta rahanlapioinnista on kyse?
Kreikan kriisi ei ole kreikkalainen kriisi. Maa sattuu olemaan kapitalismin ketjussa heikoimman lenkin asemassa. Kun heikoin lenkki rikkoutuu, silloin koko ketju on poikki. Korko, millä joku maa saa lainata ”vapailta” markkinoilta nousee pilviin jos nämä haistavat, että joku maa voi joutua maksukyvyttömäksi. Keväällä 2010 Kreikka sai Euroopan Keskuspankilta ja Kansainväliseltä Valuuttarahastolta 110 miljardin euron lainan. Sillä rahalla Kreikan pitäisi paikata maksuvelvollisuuksiaan kolmeksi vuodeksi. Vuoden kuluttua samassa veneessä Kreikan kanssa ovat Irlanti ja Portugali ja perästä tulevat Italia ja Espanja. Sen lisäksi Kreikka anoo toista edellistä isompaa apulainapakettia. Vaikka maa ei joudu olemaan tekemisissä vapaamarkkinoiden kanssa, sen korko nousee nousuaan.
Kyse on enemmästäkin kuin siitä, että joutuuko joku maa (tai maat) erottamaan (tai eroamaan) euroalueelta. Euron historian loppukin on pieni vahinko todennäköisten vaurioiden edessä. Suurin osa Kreikan valtion velkakirjoista on saksalaisten ja ranskalaisten pankkien kassakaapeissa. Sen sijaan kyseisten pankkien ostamat vakuutukset (CDS – johdannaiset) ovat amerikkalaisissa pankeissa. Kreikan kansantuote on vain 2,7 prosenttia euroalueen volyymista, jos kyse olisi kreikkalaisesta kriisistä, maan pelastaminen olisi lasten leikkiä. Ja vaikka Kreikkaa ei pelastettaisikaan, sen kansantalouden koon olisi mahdotonta kaataa maailman kapitalismia. Kreikan, Irlannin ja Portugalin velat nousevat vain hieman yli kahteen prosenttiin euroalueen veloista. Yksinomaan Italian velat lähentelevät 2000 miljardin tasoa, mikä on neljännes euroalueen veloista. Kuka pelastaa Italiaa ja millä summalla? Toistaiseksi kukaan ei osaa vastata tähän kysymykseen. Italian luottoluokitusta on laskettu toistuvasti ja EKP on lunastanut massiivisesti maan velkakirjoja, jotta Italian korko ei nousisi Kreikan tasolle. Italia on tänään siellä missä Kreikka oli keväällä 2010. Samalla EKP:sta on tullut historian suurin roskapankki.
Kreikan saamilla rahoilla on maksettu pankkitukea ja vanhojen erääntyneiden lainojen korkoja. Lainoista ei maksettu penniäkään palkkoihin tai eläkkeisiin, se menee 100 prosenttisesti koronkiskureille, velkojille. Samalla Kreikan velkamäärä on miltei kaksinkertaistunut, ja budjettivajeet eivät laske massiivisista irtisanomisista huolimatta. Työttömyys on noussut 20 prosenttiin ja nuorista työttömiä on joka toinen. Kreikasta on tehty troikan (EU, EKP ja IMF) protektoraatti. Julkisen sektorin työntekijöitä on lomautettu ja irtisanottu kovalla kädellä. Maa on menettänyt suvereenisuuttaan kirjaimellisestikin. Troikka vierailee Ateenassa parin kuukauden välein ja tarkistaa, miten toteutuvat sen määräämät toimenpiteet. Viimeksi mainittuihin kuuluu valtion työntekijöiden vähentäminen 30 000 ihmisellä vielä tämän vuoden puolella. Tappava säästöohjelma on luonut joukon sosiaalisia ongelmia. Ihmiset, jotka saavat pitää työpaikkansa, näkevät, että palkkapussia on kevennetty 25-40 prosentilla työpaikasta riippuen. Lomarahat ovat jo historiaa, Kreikan työväenluokalle halutaan Kiinan palkkoja ja Afrikan työolosuhteita. Lama syvenee, kasvua tänä vuonna mitataan –6,9 prosenttia ja ensi vuodelle arvioidaan samaa tasoa. Se nostaa entisestään velanmäärän suhteessa bkt:seen.
Vuonna 2008 Lehman Brothersin konkurssin jälkeen kreikassa puhkesi merkittävä nuorisokapina. Melkein kahden kuukauden ajan nuoriso oli taistelemassa poliiseja vastaan barrikadeilla ja vaatimassa hallituksen eroa. Silloinen IMF:n pääjohtaja arvioi viisaasti, että tämä oli ensimmäinen poliittinen kansannousu länsimaailmassa nykyisen kriisin puhkeamisen jälkeen. Tapahtumat eivät silloin ulottuneet valtamedian uutiskynnykselle Suomessa. Nyt kun vaakalaudalla on omat pankit ja euron kohtalo, Kreikka on päivittäin ”etusivun” otsikoissa. Kreikassa on herännyt jättiläinen, jota on vaikea tukahduttaa pelkästään poliisin voimin. Halla-ahon vaatimus sotilasdiktatuurista on monen muunkin, myös kreikkalaisen porvaripoliitikon mielessä. Keskiluokkaa on kurjistettu eniten koska sitä on ollut enemmän varaa ryöstää. Suuttuneiden liike on kaduilla, vuoden sisällä on ollut 16 yleislakkoa, joista kolme yhden kuukauden aikana. Vuoden sisällä on ollut 40 000 pienyritysten konkurssia, 600 koulua on vallattu ja yliopistot ovat kiinni. Troikka vaatii luopumista työsuhdesopimuksista ja vielä enemmän leikkauksia jopa 500 euron tuloihin, käytännössä vaaditaan Intian palkkoja niille, joilla on etuoikeus säilyttää työpaikkansa. Troikka vaatii myös omia valvojia jokaiseen Kreikan tärkeimmistä ministeriöistä. Sen seurauksena, vielä työssä olevat valtiontyöntekijät ovat vallanneet (lokakuussa 2011) kuuden ministeriön ja kymmenien lakkautettavissa olevien laitosten rakennukset.
Tämä muovaa uudenlaista tilannetta yhteiskunnassa. Kriisin heikoimmasta lenkistä on tulossa vallankumouksen elinvoimaisin veturi. Tilannetta voi kuvailla esivallankumoukselliseksi. Ominaista tässä on se, että a) hallitseva luokka ei pysty enää säilyttämään hegemoniansa niin kuin ennen, ja b) tästä lähtien kansan kurjistaminen kärjistyy nopeammin kuin tähän asti, mikä nostaa kansan taistelutahtoa. Nykyinen tilanne ei välttämättä aina kehity vallankumoukselliseksi, saati sitten voittoisaksi sellaiseksi. Tällainen suotava prosessi riippuu työväenluokan ja sen etujoukkojen kyvystä järjestäytyä ja ryhmittäytyä siirtymävaatimusohjelman taakse historian viimeisen luokkayhteiskunnan ylitse pääsemiseksi. Historiallinen aika kulkee eteenpäin kiitojunan vauhdilla.
Millaisia näköaloja avautuu lähitulevaisuudessa, siis seuraavien kuukausien tai jopa viikkojen kuluessa? Joutuuko Kreikka velkasaneeraukseen ja erotetuksi euroalueelta? Kaatuuko pankkeja ja syntyykö maailmanlaajuinen uusi pankkikriisi ja syvä lama? Tapahtuuko sarja pörssiromahduksia ykkösmaailman maissa? Miten työväenluokka ja nuoriso tulevat tällaiseen näköalaan reagoimaan? Syntyykö arabikevään jälkeen eurosyksy tai –talvi? Tervetuloa keskustelemaan asiasta 5.11.2011 Turun sosiaalifoorumissa!
Dimitris Mizaras
4.10.2011
Lue asiasta lisää:
Globaalikapitalismi kompastuu Kreikkaan
Euroopan velkakriisi – syitä ja syntipukkeja
Kuolemanpelko leijuu pörssien päällä – EKP painaa rahaa
Velkasaneeraus syöstäisi Euroopan pohjattomaan kuiluun
Kreikan hallitus sopi budjetista, avun ehdot jäävät saavuttamatta
Goldman Sachs: The Vampire Squid
Goldman Sachs rule the world not Governments – BBC
Kreikka-paniikki repesi: osake -40%
