Kyproksen ”pelastus” on taloushistorian törkeimpiä ryöstelyretkiä. Taustalla on koe, jolla Saksan eliitti pyrkii euroalueen kahtiajakoon. Termi ”balkanisaatio” on tullut jäädäkseen. Samalla kokeella testataan muitakin ”uudistuksia”, kuten siirtyminen pankkien julkisesta tuesta (bail-out) pankkien omaan tukeen (bail-in). Viimeinen tarkoittaa sitä, että nyt kun pankkiensa tukemisen seurauksesta valtiot ovat ylivelkaantuneita, pankkien tuki tapahtuu oman vastuun kautta, ja periaatteella ”kestäkööt ne, jotka kestävät”. Loput saavat kaatua.
Kaikki alkoi tunnusteluista keskitetyn palkkaratkaisun aikaansaamiseksi. Neuvottelut epäonnistuivat ja edessä on liittokierros. Tunnusteluja ennen ja niiden kuluessa kokoomuslainen EK:n johtaja Häkämies on vaatinut nollaratkaisua palkankorotuksiin, ostovoiman rahoittamista alentamalla palkkaveroja ja työeläkemaksuja. Häkämies vaati hallitukselta, että tämä tulisi vastaan reilulla veronalella. EK ei ollut halukas neuvottelemaan muista laatuasioista ja vaati hallitukselta yhteisöveron alentamista 15 prosenttiin.
Kyproksen kansan tulevaisuudesta ja kohtalosta väännettiin kättä sunnuntai-iltana 24. maaliskuuta. Päätös, joka sinetöitiin aamutunteina maanantaina, oli tehty paljon aikaisemmin eri pöydissä. Virallisen tulkinnan mukaan päätöksellä estettiin Kyproksen lähtöä euroalueelta ja pelastettiin maan talous vararikolta. Toimenpiteet kuitenkin saavat monet epäilemään tämän paikkansa pitämistä. Yksi niistä oli päätös verottaa tallentajia.
Konklaavi valitsi uuden järjestyksessä 266. paavin yli miljardille katolisen kirkon jäsenelle. Jorge Mario Bergoglio syntyi vuonna 1936 Buenos Airesissa italialaissiirtolaisperheeseen. Uusi paavi sai Franciscus I nimen. Franciscus I on ensimmäinen paavi Latinalaisesta Amerikasta. Nuorena miehenä uusi paavi oli maansa jesuiittojen johtaja ja “Guardia de Hierro” –nuorisojärjestön jäsen. Viimeksi mainittu oli peronilainen äärioikeistolainen järjestö.
